Sairauksia ja tutkimuksia
Minulla oli pitkästä aikaa tällä viikolla tavallista hankalampaa astman kanssa. Vointi alkoi heikentyä maanantaina ja tiistaina. Keskiviikkona kävelin töihin, mutta totesin, että täytyy lähteä lääkäriin. Sekin meni vähän sähläykseksi.
Päästyäni toimipisteeseen totesin, että lääkärin aika on tosiaan toisella puolella kaupunkia. Ratikoissa suhaaminen (en ole mitenkään pro reittien suhteen) otti voimille, kun happi ei meinannut kulkea. Onneksi oikea osoite löytyi viimein.
Lääkäri tutki tilanteen, keuhkoista kuului komeat vinkunat. Koskaan ei tiedä, mutta todennäköisesti kylmä, kuiva ja pölyinen ulkoilma ja kenties työpaikan sisäilma olivat suututtaneet keuhkot. Sen seurauksena olin sairauslomalla keskiviikon ja torstain.
Olo oli keskiviikkona aika infernaalinen. Tuntui, että keuhkokapasiteetti ei riitä oikein mihinkään, ja puhuminenkin väsytti. Torstaina tilanne alkoi onneksi hitaasti helpottaa.Kortisonitablettien kanssa se onneksi tapahtui. Kävin viemässä roskat, ja illemmalla menin vielä käymään lähikirppiksellä.
Perjantaina oli pakko käydä ennen etäpäivää varovasti salilla, kun paikallaanolo alkoi jumittaa yläselkää (se taas tuntuu keuhkoissa, joten en kaivannut lisäongelmia). Tein salilla ainoastaan liikkeitä, joissa seisoin tai istuin.
Onneksi salista oli apua, vaikka uskalsin treenata vain 45 minuuttia. Menen luultavasti huomenna tekemään treeniä taas vähän reippaammin. "Täysteho" saa kyllä edelleen odottaa.
Tästä tulee nyt varsinainen sairauspäivitys :D Kävin eilen myös optikolla hakemassa uudet rillit. Ne ovat ihanan kevyet, eivät mitenkään näyttävät. Samalla tehtiin myös silmänpaineiden mittaus, joka oli jäänyt aiemmin tekemättä.
Keuhkotilanteen päälle sain kuulla, että silmänpaineet ovat koholla. Koska olen yli nelikymppinen ja minulla on lähisuvussa silmänpainetautia, menen nyt sitten ensi viikolla silmälääkärille tarkistuttamaan tilanteen.
Kieltämättä tämä kuitenkin säikäytti. Ehkä se nyt vain on niin, että jos johonkin perusaistiin kuten näkökykyyn kohdistuu "uhka", niin se säikäyttää. Järki ja tunne ovat yhtälailla olemassa olevia tapoja reagoida.
Toinen lapsistani kyllä kysyi, olenko sokeutumassa. Vastasin, että tällä tiedolla ja todennäköisesti en ole. Katsotaan, mitä silmälääkäri sanoo ja toimitaan tilanteen mukaan. Esitän kyllä nyt vienon toivomuksen, ettei ensi viikolla tapahtuisi mitään kovin järisyttävää.
Jokos silmälääkäriaika oli?
VastaaPoistaMinullakin oli silmänpaineet sellaiset, että optikko suositti seuraavassa näöntarkastuksessa käymään lääkärillä. Ei vielä yli rajan, mutta ehkä ei niin matalat kuin minun ikäiselläni (37) olisi normaalia.
Kotona luin, että kortisoni voi nostaa silmänpaineita. Noh, lapsen aloitettua päiväkodin, olen sairastannut toistuvia hengitystieinfektioita, jotka johtavat minulla astman pahenemisvaiheeseen melkein aina.
Olen joutunut ottamaan välillä tosi isoja annoksia hoitavaa lääkettä (siis kortisonia). Pyysin jopa terveyskeskuksesta uuden reseptin, johon on merkitty, että voin ottaa tarvittaessa pahenemisvaiheessa jopa yhteensä 1600 ug päivässä Pulmicortia. Kokemukseni mukaan nostamalla ihan reippaasti Pulmicortia, ja ottamalla avaavaa Bricanyliä tietysti siinä sivussa tarpeen mukaan, saan pahenemisvaiheet talttumaan ilman kortisonitabletteja.
Nykyäänhän pahenemisvaiheiden hoitosuositus on muuttunut niin, että aika herkästi saa tablettikuurin. En oikein ymmärrä sitä. Mielummin otan hengitettävää lääkettä, koska sen systeemiset (koko kehoon kohdistuvat) vaikutukset ovat kuitenkin isollakin annoksella huomattavasti pienemmät. Onneksi lääkäri ymmärsi tämän ja sain tällaisen yksilöllisen annosteluohjeen reseptiin, vaikka se ei ihan nykyhoitolinjoja ehkä noudata.
Sinun tilanteessa tablettikuuri oli kyllä varmasti paikallaan, en sitä tarkoita. :) Lähti vähän juttu rönsyilemään, kun tarkoitus oli lähinnä mainita kortisonin ja silmänpaineen yhteydestä.
PoistaKortisonilla ja silmänpaineella tosiaan on yhteys, ja nyt varmaan nousi sitten kertaheitolla ;) Se olisikin sinänsä mukavaa, että olisi "vain" kortisonin nostamat lukemat. Minulla on siinä mielessä tuo astman hoito vähän sellaista, että tulen suurimman osan ajasta toimeen lääkkeellä (Innovair), jossa on avaava lääke ja kortisoni samassa. Se lääke vain on annostukseltaan jo "tapissa", joten seuraava vaihe on se tabletti. Kuuri loppui jo, ja siitä oli onneksi apua.
VastaaPoistaOlen kyllä miettinyt, että pitäisikö vaikkapa liittyä Allergia- ja astmaliittoon, kun tuntuu, että oma astmanhoito ei ole oikein kenelläkään hanskassa. Lääkärit ovat niitä työterveyden vaihtelevia lääkäreitä, joku määrää jotakin ja toinen toista.
Harmi että sinulla on tuo infektiokierre. Meillä alkaa olla jo vähän vähemmän infektioita kotona, tosin varmaan nyt sitten tulee joku katastrofi, kun pääsin sanomasta. Itsellänikin asiat ovat yleensä astman kanssa kunnossa silloin, kun ei tule mitään tautia.
Ja jos se minunkin silmänpaine olisi reilassa :)
Muistan läheiseni valitelleen tuota samaa, että tuntuu, ettei kukaan oikein ota vastuuta astman hoidosta pidemmällä aikajänteellä. Että on aika yksin sen kanssa. Hänelläkin kun oli pidempi jakso, että astma ei ollut tasapainossa eikä oikein meinannut mennäkään tasapainoon.
PoistaItse hoidan astma-asiat terveyskeskuksessa, kun olen siinä uskossa, ettei työterveyden kautta haluta niihin puuttua. Ainakin jonkun työnantajan aikaan kieltäytyivät, vaikka olikin muuten laaja työterveyssopimus. Mutta vaihtuvat lääkärithän ne on joka paikassa, terveyskeskuksessakin.
Infektiokierre alkoi hieman tasaantua joskus vuoden kohdalla, mutta kyllähän noita flunssia aina tulee. Eivät tosin onneksi nykyään aina nosta enää lapselle kuumetta, joten saattaa kyetä hoitoonkin lievästä flunssasta huolimatta. Yksi sairauspoissaolo ollut tammikuusta laskien. Alussa oli ihme, jos oltiin 2 viikkoa putkeen hoidossa.