Lepoa ja lääkärireissu

Jouduttuani puolittaiseen pakkolepoon olen huomannut oikeastikin olleeni todella väsynyt. Parin päivän päästä viikko kortisonikuuria on takana, ja uskallan ehkä alkuviikosta käydä vähän salilla. Puutarhapalstalle matkaan huomenna illalla, mikäli lapset & sää sallivat.

Siellä kasvu jatkuu, mutta eilen oli niin kylmää että jäädytin itseni. Sain sentään putsattua penkkejä ja istutettua vielä vähän lisää siemeniä, lähinnä tilliä ja auringonkukansiemeniä. Mikään kasvi ei ollut kuollut, mutta minusta tuntuu, että joku/jokin on käynyt katkomassa oksia mustaviinimarjapensaasta. Harmillista, mutta ei sinne voi riistakameraakaan asentaa.

Olen rehellisesti sanottuna ollut viimeisten työviikkojen loppupuristuksessa varsin tehoton hoitamaan kotia. Nyt siivoilen hiljalleen ja pesen pyykkikoneellisen päivässä. Nyt kylpyhuone, akvaario ja sauvasirkkojen asumus ovat kunnossa, huomenna etenen toivottavasti taas vähän.

Kävimme Touhin kanssa pari päivää sitten lääkärireissulla. Touhi jäi neuvolan seulassa kiinni suurehkon päänympäryksensä takia. Kun kävelimme vastaanottohuoneeseen sisään, lääkäri sanoi heti kättelyssä, että terve poika, hankkikaa isompi lakki. 

Tehtiin Touhille neurologiset perustestit ja tutkittiin muutenkin läpikotaisin - ei vikaa missään. Lääkäri oli kuulemma Touhin mielestä maailman paras <3 Koska olin luvannut viedä Touhin mäkkäriin, toimimme juuri niin.

Kotimatkalla poikkesimme sitten hattuostoksilla. Menimme miesten osastolle. Touhi sovitteli lippiksiä ja kävi aina katsomassa peilistä. Lopulta löytyi hänen mielestään mukavin. Läheltä kassaa löytyi vielä pieni laukku, jonka hankin hänelle puhelimen ja avaimen kantamista varten, kun hän alkaa liikkua enemmän itsekseen ulkona.

Oli oikeastaan hyvä tiedostaa väsymys - keuhko-ongelmat ovat syvältä, mutta älysinpähän levätä. Lepääminen kannattaa aina. Sekin oli lopulta hyvä (kun selvisin pelosta, mikä on vialla), että Touhi pääsi lääkärille - koululääkärit loistavat poissaolollaan, hyvä että lapsi tutkittiin kunnolla <3

Moni asia, joka on pelottava ja ikävä, voi siis kääntyä hyväksikin. Asian hyvät puolet näkee tosin usein vasta jälkeenpäin. 

Kortisonikuuri kestää vielä muutaman päivän. Sen aikaa otan rauhallisesti. Riittävän rauhallisesti pitää ottaa jatkossakin toki. Olen huomannut elämäni varrella, että tehokkuus ei piile jatkuvassa tekemisessä, vaan lepoa pitää olla riittävästi, ei pelkästään nukkumista vaan muutenkin.

PS. Gerbiilien asumus vaatii puhdistusta myös - osa alusmateriaaleista pitää vaihtaa, ehkä jo tänään :) 

PPS. Olen itse onneksi "suorittanut" kevään aikana optikon ja gynegologin, itse asiassa kampaaja olisi seuraava :D 

PPPS. Olen varsin pian täysin lomalla, jee!!