Provoa ja Pisaa

Jos haluaa provosoitua, kannattaa aina lukea keskustelupalstoja. Eräänä päivänä "keskusteltiin" juhlapukeutumisesta ja siitä, kuinka moukkamaista on, siis aikuisen ja lapsen, mennä juhlatilaisuuteen ilman juhla-asua. 

Itse olen tottunut ajattelemaan moukkamaisuutta juhlatilaisuuksissa toisella tavalla: moukkamaista on ikävä käytös kanssajuhlijoita kohtaan, esim. liika humalatila tai ilkeys, kun keskustelee. Moukkamaista on myös se, ettei huomioi keskustelussa toisia.

No, asuja olen tottunut pitämään joko tilanteen sanelemana pakkona, paitsi ettei juhla-asu nyt kovin tärkeä edellisiin verrattuna ole, siis omasta mielestäni. Jos minulla on tilaisuudessa juhla-asu ja jollakin toisella ei ole, tuskin huomaan sitä. Jos huomaan, ajattelen, että jopas onkin rentoa, kun joku on saapunut juhliin normireleissä. Minulle, surkealle pukeutujalle se suo tilanteen, jossa voin kerrankin ajatella olevani juhlava ;) 

Se siitä. Naakan kanssa käytiin pitkiä keskusteluja juhla-asusta, koska hän vastusti sitä. Perustelin asiaa sillä, että se on vähän niin kuin käytäntö ja hänestä on myöhemmin kurjaa esimerkiksi katsoa kuvista, kun toisilla on juhlavaatteet ja hänellä ei. Jätin todellakin puhumatta moukkamaisuudesta ja erityisesti häpeällisyydestä. 

Ja ne Pisa-tulokset...Perusteellisen pohdinnan jälkeen taidan kuulua niihin, jotka haluaisivat kokeilla oppikirjoihin palaamista. Tiedän toki, että joka paikassa niistä ei olla poistuttu, esim. useissa alakouluissa mukaan lukien lasteni koulu, mutta esim. toisen asteen opinnot ovat varsin kirjattomia.

Kirjassa on monen muun asian lisäksi sellainen hyvä puoli, että se on kompakti (ei myöskään liian suuri) määrä tietoa ilman pelisivuja, joille voi poistua parin minuutin välein. Tietokoneita ja puhelimia voi käyttää edelleen, mutta paljon, paljon rajatummin.

Jos luoja paratkoon, uudenmallisia kouluja vielä rakennetaan, tehtäköön niihin yksi "avotila", jossa luokat voivat vuorotellen käydä opiskelemassa uudenlaisessa ympäristössä. Pidettäköön kuitenkin oppilaat pääasiassa omissa ryhmissään, luokissa, joissa on ovi ja seinät.

Aina ei tarvitse olla pisaykkönen - riittää, että taso on suhteellisen hyvä eikä se ainakaan koko ajan laske. Olisihan se upeaa, jos ne lukutaidon ja matikan tulokset saataisiin edes hienoon nousuun. Meillä on hienot lapset ja nuoret - annetaan heille oppimisen rauha.