Tekstit

Trumppia, kierrätystä ja liikuntaa

Kuva
Tällä viikolla meillä on muun muassa seurattu politiikkaa...USA sai uuden (vanhan) presidentin. Sen, oliko se hyvä päätös, näyttää aika. Toivottavasti kuitenkin esimerkiksi naiset jaksaisivat taistella oikeuksiensa puolesta. On aika hurjaa, että moni nuori mies siellä toivoisi naisen aseman olevan jälleen samanlainen kuin esimerkiksi 60 vuotta sitten. Minkähänlainen vastaava luku on Suomessa... USA oli muuten muotia lapsi- ja teinivuosinani. Sieltä tuli kaikki "hieno". Onnekkaita olivat luokkakaverit, jotka olivat päässeet käymään meren takana. Tai ne, joilla oli sukulaisia siellä. Teininä ajattelin lähteväni vaihto-oppilaaksi. En kuitenkaan tullut lähteneeksi. Nykyään en näe saman suunnan "vetävän" yhtä monia. Esikoiseni fanittaa K-Poppia ja sen sellaista. Kuopukseni mielestä NHL on kyllä hieno asia.  Minä olen pähkäillyt tapani mukaan monenlaisten asioiden parissa. Meillä on kotona moni asia vieläkin vähän muutostilassa, kun vaatehuoneen käyttötarkoitus muuttui.

Kirjojen lukua (lasten ja minun) ja kulttuuripohdintaa

Kuva
Olin ilahtunut , kun Naakan luokka lukee 10 kirjaa vuoden aikana. Kirjat saa valita itse, mutta toki tekstin ja pituuden täytyy olla "ikätasoista". Onneksi tästä tuli muistutus, Naakan huomattiin olevan hieman jäljessä, eli nyt täytyy ottaa kiinni. Vaikka lukemisen usein puhutaan "ennen" olleen yleisempää, en nyt ihan sanoisi niinkään. Muistan olleeni aikalailla ainoa lukutoukka kavereideni joukossa ala-asteella 90-luvulla. Koulussa luettiin 1 - 2 kirjaa vuodessa. Ne koulussa luettavat kirjat olivat sellaisia, joita hankittiin kouluun - siis koko luokka luki saman kirjan. Mielestäni tätä ei tehty joka vuosi, vaan ehkä muutamalla ylimmällä luokalla. Siihen nähden tuo nykyinen 10 kirjaa vuodessa on varsin huippu. Miten sitten minun kirjaprojektini? Jos olet lukenut blogiani aiemmin, tiedät minun tähtäävän 50 luettuun kirjaan vuoden aikana. Nyt olen lukenut 45 kirjaa, joten uskon pääseväni tavoitteeseen. Kaikille tällainen laskeminen ei toimi, mutta minusta se on hausk

Lisää jalkapalloa sekä vastuunjako

Kuva
Niinhän siinä sitten kävi , että myös Naakka innostui jalkapallosta. Hän on käynyt tällä viikolla kokeilemassa oman ikäluokkansa mukana kaksissa treeneissä. Täytyy myöntää, että vähän pelkäsin Naakan sanovan jo ensimmäisten treenien jälkeen, ettei hän enää ikinä pelaa ;)  Ensimmäiset treenit olivat futsal-sisätreenit. Niihin piti käydä hankkimassa sisäpelikengät (joo-o, meillä ei ole kovin laajaa urheiluvarusvarastoa ennestään). Ehkäpä sisäpelikengät sopivat myös Touhille, kun ne jäävät Naakalle pieniksi. Lasten kenkien kokoero on tosin vain yksi numero. Uusia hankintoja pukkaa - nyt Naakkakin tarvitsee pelikengät ja pallon, näin alkuun. Jos Naakka jatkaa kokeilukuukauden jälkeen,  Jouduimme myös uuden tilanteen eteen siinä mielessä, että perheen aikuisten vastuita piti vielä jakaa. Pääosa ruuanlaitosta, lasten aikatauluista ja aika monesta muustakin jutusta on ollut minun vastuullani, enkä ole oikein kerennyt muuta (enkä edes kaikkea välttämätöntä).  Nyt jaoimme hieman vastuita. Perh

Kulunut viikko

Kuva
Joskus on hyvä virkistää muistiaan . Minulle muistin virkistys merkitsee esimerkiksi sitä, että muistan, millaisia asioita on tapahtunut kuluvan viikon aikana :D Kokeilen tällä kertaa siten, että en katso kalenteria, enkä pyydä apua keneltäkään. Maanantaina palailin töihin syyslomalta. Minulla oli etäpäivä. Homma alkoi vähän takkuisesti ja töitä oli vino pino. Lapsetkin siirtyivät kouluun tuntia ennen kuin tavallisesti, koska heidän luokallaan oli päiväkotilaisten kanssa liikunnallista ohjelmaa ulkosalla. Ai niin, ennen töiden alkua kävelin pienen lenkin. Illasta en muista muuta erityistä kuin että valmistin jauhelihakastikkeen ruuaksi. Kävin lasten luokan vanhempainyhdistyksen kokouksessa. Ah, kävin hierojallakin - uudella sellaisella! Tiistaina menin jo "oikeasti" töihin. Työtehtäväni vaihtuivat taas hieman, ja kävelin töissä paljon. Touhi meni tiistaina kaverinsa synttäreille Rushiin. Olimme kaksin Naakan kanssa kotona. Meidän piti mennä taloyhtiön lenkkisaunaan, mutta s

Spesiaaliparaati vai perustylsä arki?

Kuva
Olen viime vuosina enenevässä määrin sisäistänyt, mitä ruuhkavuodet tarkoittavat. Päivätyö vie valtaosan ajastani ja etenkin aivokapasiteetista. Tämän huomaa, kun esimerkiksi lasten kouluasioihin ei meinaa riittää energiaa. En tiedä, muistanko väärin, mutta mielestäni 90-luvun koululainen ei tehnyt niin paljon "spesiaalijuttuja". Koulussa edettiin lukujärjestyksen mukaan, välkät leikittiin ja meillä maaseutukunnassa retkeily tarkoitti luokkaretkeä kerran vuodessa. Nyt on hivenen toisin. Luokan opettajilta (varsinkin Naakan luokan) tulee viikkoviesti kerran viikossa. Eipä siellä yleensä ole kuin 2 päivää, jolloin edetään lukujärjestyksen mukaan. Kouluun tarvitsee joko viedä jotakin, olla eri paikassa kuin tavallisesi tai sitten tehdään retki, jonne voi tuoda omia eväitä. Tässä kohtaa säälin oikein monilapsisia perheitä ;)  Tunnen jo lievää syyllisyyttä juttua kirjoittaessani - Molempien lasten luokat tekevät tosi mukavia asioita. Protestoin vain vanhemman "muistilistaa&

Keskeneräistä, mutta uuden alku

Kuva
Kun koti on myllerryksessä , kaikki asiat tuntuvat keskeneräisiltä. Toisaalta se voi olla myös uuden alku. Meillä vaatehuoneen tyhjennyksen lisäksi on pakko tehdä myös vaatekaappien uudelleen organisointi. Lisäksi lastenhuoneen järjestys menee uusiksi - myös Touhi saa vähän selkeämmin omaa tilaa. Oikeastaan muutoksia tulee koko asuntoon. Vaatehuoneesta saimme paljon tavaraa kierrätykseen. Paljon oli myös pakko säästää, esimerkiksi kausivaatteet. Kun asunto ei kerran vaihdu, haave esimerkiksi eteisestä, jossa olisi useampi kaappi, jää haaveeksi.  Kenkäsäilytys (sekin vielä kesken) saatiin onneksi pääosin mahtumaan eteisen yläkaappiin. Kausitakit menevät kellarivarastoon. Vuodenaika on nyt sellainen, ettei sinne ole voinut toistaiseksi viedä yhtään takkia, kun käytössä on kevyimmät takit ja kohta tulee talvi. Ikea-reissun tuloksena (oli hiivatin pitkä reissu) saatiin Naakan soppeen kaksi isoa tyynyä (tyynyliinat jäivät saamatta) oleskelusoppeen. Lattiamatto koostuu kahdesta kylpyhuoneen

Pieni kylpyläloma

Kuva
Palasimme eilen pieneltä kylpylälomalta . Kylpylät ovat valikoituneet useimmiten meidän syyslomakohteiksi. Jotenkin pimenevä ja kylmenevä syyssää ja kylpylä sopivat vain niin hyvin yhteen. Lisäksi lapset viihtyvät ja aikuiset myös. Tämä oli kerta, jolloin en Naakan kanssa poistunut kylpyläalueelta (sijaitsi merenrannalla, ulkoilimme kyllä) ollenkaan. "Miehet" kävivät lätkämatsissa, koska se oli ollut heidän toiveissaan. Oli kuulemma ollut hyvä peli. Meillä oli kiva junior suite, joka koostui kahdesta huoneesta. Kylppärissä oli kylpyamme, mutta kukaan ei kerennyt sinne. Luulen, että se johtui kylpylästä :D Tämä kyseinen kylpylä on kiva ja pienehkö, ja lisäksi vedensyvyys on varsin ok lapsille. Naakka on oppinut nyt uimaan niin, että hän uskaltaa uida vaikka ei koko ajan yltäisi pohjaan. Kumpikin lapseni on vedessä varovainen. Touhi osaa jonkin verran uida, mutta hänellä oli kellukkeet mukana, kun menimme syvemmälle.  Minulla on ysärin kylpylähuuman lapsena melkein lapsenomain