Rouva Niskanen

Se olikin korona. Aloin pohtia, ettei nyt ihan normiflunssa ole kyseessä. Sitten muistin, että yksi koronatesti saattaa olla tallessa. Sepä näytti varsin yksitulkintaisen selityksen oireille. Olen siis sairastunut kolmannen kerran. Niin on myös koko muu perhe.Olen toiveikas, että tämä olisi ensimmäinen kuumeeton päivä sitten keskiviikon. Yskä on kuitenkin aikamoinen ja "räkätauti" tuntuu vasta kunnolla alkaneen. Maku- ja hajuaistia ei myöskään ole, eikä ruokahalua. Varmaankin saimme sen laivalta. Lasten mielestä se oli silti kannattava reissu ;) Toisaalta, taudin voi saada mistä tahansa, kun sitä on liikkeellä. Luultavasti kenellekään muulle ei tule suurempia ongelmia paitsi minulle. Aloitin kyllä lisäkortisonin hengitysvaikeuksien varalta. En ole poistunut kotoa neljään päivään. Tässä kotona koko ajan ollessa olen huomannut, kuinka liikkuvaa elämää normaalisti vietän, siis en varmaankaan erityisen liikkuvaa, mutta käyn kuitenkin useassa paikassa päivittäin. Tänään olen kui

 Tein monenlaisia asioita , lähinnä siivoushommia vappupäivänä. Kävimme myös pienellä vappuajelulla ihan aikuisten kesken (lapset olivat löytäneet tiensä kavereidensa taloyhtiön vappujuhliin ja päässeet mukaan. Eivät jaksaneet monen tunnin juhlinnan jälkeen lähteä liikkeelle).  Vappuajelu Etelä-Helsinkiin oli virhe kuten tavallisesti. Eteneminen oli surkeaa :D Olihan siinä se, että oli mukavaa katsella ihmisiä. Menimme Simalle ja munkille lähemmäs omaa asuinaluetta. Siellä minua oli alkanut yskittää.  kotiin päästyä nenäkin alkoi mennä tukkoon. Iltaan mennessä kuume oli alkanut nousta. Eilinen ja tämä päivä ovat sitten menneet nuhassa, yskässä ja kuumeessa. En yleensä ole kuumeinen, nyt olen viettänyt melkein kaksi vuorokautta tehokkaasti soffalla maaten. On ollut käytännössä pakko ottaa rauhallisesti. Lapset ovat syöneet mitä ovat jääkaapista löytäneet, perheen toinen aikuinen on luultavasti myös sairastumassa, minun täytyy arvatenkin hiljalleen päästä jaloilleni ;) No, vaikka voimat

Viikonloppuna lähdimme risteilylle . Se oli varattu jo aikaa sitten - kaksi suosikkitubettajaa täytti 30 vuotta :D Naakka huomasi ilmoituksen risteilystä jo muistaakseni tammikuussa. Sinne oli kuulemma päästävä. Hivenen epäilevinä varasimme liput, ja niillä päästiinkin kiristämään lapsia pitkin kevättä (mm. käytöksen ja kouluasioiden hoidon saralla). Kumpikin läpäisi testin ;) ja matkasimme lauantaina Turkuun. Perillä saimme aivan hitsin hyvän parkkipaikan melkein terminaalin edestä. Mikä oli erityisen mukavaa, päädyimme odotellessa istumaan toisen perheen kanssa samaan pöytään. Lyöttäydyimme heidän Uno-peliinsä, ja aika kului mukavasti.  Hytti oli "normihytti" , ikkunallinen tosin - lapset yläsänkyihin ja aikuiset alas. Kävimme vähän kiertelemässä laivaa, ja aika pian oli päivällisen vuoro. Päivällisessä menikin aika pitkään, meillä tuli vähän kiire, sillä yhdeksältä alkoi iltashow (olin jo yöunikunnossa, mutta ei voinut mitään). Jotkut jonottivat iltaohjelmaan jo 1,5 tuntia

Minulla on kaksijakoinen suhtautuminen digitaalisuuteen. Toisaalta olen ns. vanhan liiton naisia, ja pidän kasvokkain tapahtuvia asioita, kirjoja, luonnon ihastelua ilman puhelinta ja kaikenlaista ilman ruutua tapahtuvaa toimintaa ihan parhaana. Toisaalta, huomaan että on hauskaa oppia jokin uusi ja näppärä digiasia. Töissä opin koulutuksessa, kuinka eräällä ohjelmalla voi tehdä lyhytvideoita. En nyt vielä täysin osaa, mutta minulla on nyt kyseinen ohjelma työkoneellani ja voin harjoitella videoiden tekoa. Elin useita vuosia niin vanhan puhelimen kanssa, että muistiin ei mahtunut kuin aivan välttämättömät sovellukset. Nyt kun puhelin on uusi, huomaan lisääväni sinne sovelluksia nopeaan tahtiin - viimeisenä äänikirjasovellus ja erään laivayhtiön sovellus. Lasteni "ruutuasiat" keskittyvät nykyisin Youtubeen ja peleihin. Varsinkin Touhi tykkää katsella karttoja. Olen käsittänyt että Roblox ja Brawlstars ovat tällä hetkellä suosikkipelit. Touhia kiinnostaa videoiden kuvaaminen,

Vuokranantajani tarjosi erästä äänikirjapalvelua niin, että kirjoja voi kuunnella yhteensä 20 tuntia. Siihen mahtuu juurikin yksi romaani. Otin Satu Rämön Hildurin. Olen kuunnellut vasta noin tunnin verran, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa. Kuunteleminen on minulle  vasta toissijainen kirjan nauttimisen muoto. Lukeminen onkin sitten intohimo. Silti on mukavaa kuunnella aina joskus joku kirja. Kuuntelemiseen on annettu aikaa kaksi kuukautta, joten kerkeän luultavasti.  Koska puutarhakausi on alkamassa, äänikirja tulee tarpeeseen - palstalla äänikirjan kuuntelu on mukavaa. Kotona siihen ei tuppaa olemaan mahdollisuuksia, joten ainoa toinen mahdollisuus ovat työmatkat - niitä ei tosin kesällä ole. Kirjaston ilmaishyllystä löysin puolestaan Valkoinen Masai - kirjan. Muistan aikanaan nähneeni elokuvan, joka oli hyvä, vaikkakin joissakin kohdissa inhorealistinen. Olen lukenut kirjasta jo melkein 100 sivua, hyvältä vaikuttaa. Tykkään lukea useampaa kirjaa samanaikaisesti. Nyt on menossa m

Minulle iski taas stressi ja sitä kautta ahdistus ja pakkoajatukset. Se on kamalan kurjaa. Olen joskus pohtinut, millaista olisi elää ilman mielenterveysongelmia (tai mielialalääkitystä tai psykoterapiaa). Päädyin toteamukseen: mielenkiintoista. Koska en pääse luultavasti kokeilemaan tällaista vaihtoehtoiselämää, täytyy tehdä omasta siedettävä ;) Olin erään päivän iltana sitä mieltä, että tarvitsen sairauslomaa. Olo oli niin kamala. Oli ollut todella paljon kuormittavia asioita ja hyvin vähän palautumisaikaa. Päätin kuitenkin kokeilla. Oli etäpäivä. Tein tietoisesti ja rauhassa työtehtäviä, joiden tekemättömyys on stressannut minua. Sivuutin viestiliikenteen. Koska en ole töissä hälytyskeskuksessa tai lennonjohdossa, yhden päivän viive vastauksissa minun puoleltani on toisinaan mahdollista. Kävin tuona kyseisenä päivänä aamulla salilla ennen töiden alkua. Pidin päivän aikana kunnolliset tauot. Kappas, en ollutkaan saurauslomakunnossa seuraavana aamuna. Kurja olo ei täysin helpottanut,