Kävelyä ja Käärijä
Kävimme Naakan kanssa lenkillä . Pelasimme toki samalla Pokemonia. Naakka muistuttaa siinä minua, että liikunnassa joukkuepelit eivät ole ehkä se ykkösjuttu. Juttelimmekin Naakan kanssa siitä ja pohdimme, josko juoksulenkit (käytännössä hölkkä, siis minulle ;) ) olisi se juttu. Siinä tuli vain yksi mutta...jaksoin hölkätä hyvin osan lenkistä, kunnes alkukesästä venäytetty pohje sanoi taas sopimuksensa irti. Todella ärsyttävää! Täytyy nyt vahvistaas sitä ja käydä lääkärillä / fyssarilla, jos se ei siitä helpotu. Naakka ei ehkä ole lapsista nopein ja ketterin, mutta hänellä on tahdonlujuutta. Toivon, että hän löytää oman tapansa liikkua. Olen itse tykännyt myös yksilöjutuista. Pilateksen aloittaminen ryhmäliikunnassa oli minulle aikanaan oikeasti iso juttu. Minusta oli älyttömän mukavaa viikko sitten löytää itseni Käärijän keikalta. Olin lukiossa tapaamieni ystävieni kanssa vuositapaamisessa, ja päädyimme tällä kertaa risteilylle. Käärijä tuli vähän bonuksena, koska emme ensin tajunneet