Rouva Niskanen

Olen aina tykännyt saunomisesta . Meillä ei ole tässä asunnossa omaa saunaa. Talo on rakennettu 1981, eikä silloin ollut usein tapana rakentaa omaa saunaa asuntoihin, vaan saunassa käytiin talon saunassa omalla saunavuorolla. Minäkin olen ihan pienenä käynyt kerrostalosaunassa, kunnes perheeni muutti omakotitaloon. Siellä sauna oli ensimmäiset vuodet perinteinen alakertasauna, jossa kaikki tapahtui peseytymistä myöten samassa tilassa. Sen jälkeen sauna remontoitiin niin, että sauna- ja suihkutilat olivat erilliset. Nyt aikuisena olen saunonut lähinnä satunnaisesti. Vanhempieni luona, uimahallissa, joskus saunavuorolla, mökillä... Saunomisessa on siis ollut aina jotakin juhlallista, koska se ei ole kuulunut meidän arkeen. Talossamme on lenkkisauna. Se on arki-iltana, ja naisten vuoron aika on mukavan pitkä, kokonaista kaksi tuntia. Nyt päätimme viimein kokeilla sitä Naakan kanssa. Kysyin toki Naakan mielipidettä asiasta, ja hän piti sitä hyvänä. Toki varoittelin, että siellä voi olla m...

Sama ilmiö joka maaliskuu - kaipaan kevään kasvukautta. Nyt en puhu pelkästään puutarhapalstasta ( :D ) vaan yleensäkin. Kaipaan myös esimerkiksi metsässä kävelyä. Kyllähän sinne nytkin pääsee, mutta parasta on, kun maa ja puut alkavat vihertää. Tässä meillä on selvä näkemysero Touhin kanssa. Hänestä kura-aika on parasta aikaa metsässä. Sinne hän suuntaa kaverin tai useamman kanssa monta kertaa viikossa. Takaisin tullaan ulkohousut kauttaaltaan mudassa. Täydellistä pienen pojan elämää. Lähden kyllä yleensä lenkille säässä kuin säässä, mutta nyt on hieman tökkinyt. Tälläkin hetkellä ulkona on räntäsade. Piruvie, kun juuri viime viikonloppuna kävin pitkän harkinnan jälkeen ostamassa kevätkengät. Käytän niitä sitten joskus. Kävimme alkuviikosta Touhin kanssa kampaajalla. Pitkä tukka sai väistyä, tilalle tuli kiva lyhyt malli. Mallin leikkaamista edelsi kuitenkin, että kampaaja oli puoli tuntia myöhässä. Leikimme Touhin kanssa siililapasillani - ne muuttuivat Minecraftia ja Zeldaa pelaav...

Aikana, joka on muutenkin kiireistä, olen onnistunut onneksi edistämään joitakin asioita. Pitäisi tosin edistää lepoa, mutta minkäs teet. Kävimme lasten kanssa kaikki kampaajalla (en ole satavarma, kävikö Touhi parturissa, sama tyyppi joka tapauksessa). Naakka ja Touhi kävivät samana päivänä, peräkkäin. Ensin oli vuorossa Touhi. Sain kuulla menomatkalla aika monta kertaa "Mä en tykkää kampaajasta" ja tulomatkalla kerran. Siinä välissä kaikki meni ihan hyvin.  Touhin muutos ei ollut radikaali - tukkaa siistittiin just hienosti - leikattiin pieni otsatukka ja lyhennettiin takaa - malli on enemmänkin pitkä kuin lyhyt. Oleellisinta on, että 7-vuotias näkee vaihteeksi hiustensa takaa jotakin ;)  Naakan muutos olikin radikaalimpi - pitkä tukka lyhennettiin polkaksi. Sinnittelimme pitkän, takkuuntuvan tukan kanssa, kunnes kyllästyimme molemmat. Tuloksena oli älyttömän pirteä ja helppohoitoinen tukka. Myöskään Naakan kampaajakäynnissä ei ollut ongelmia.  Minun vuoroni oli parin...

Minulla on ollut tänään vapaapäivä. Kävin aamulla uimassa. Kun olen oikein reipas, olen altaalla 9.15., koska Touhin voi viedä eskariin vasta 8.30. Ilokseni kanssauimareita oli kerrankin varsin vähän. Vaikka sopu sijaa antaa, ei täpötäysi allas ole yksinkertaisesti kiva. Kilometri meni 35 minuuttiin, mikä on minun tekniikallani oikein hyvin. Jonkin verran myös hengästytti, varmaankin, koska en ole edelleenkään täysin kuntoutunut edellisviikon vatsataudin jälkeen. Onneksi vatsa on sentään taas kunnossa. Sain paluumatkalla tilattua Touhille kampaajan...tai siis ainakin puoliksi sain. Sain kotiin soiton, ettei tämänpäiväinen aika sovikaan, koska kampaamossa on sairaustapauksia. Sain ajan huomiselle, katsotaan, miten käy. Touhi ei varmaankaan muista, koska hän on ollut viimeksi kampaajalla. Hänellä on tällä hetkellä paksu, pitkähkö tukka. Viime kerralla tukkaa saksiessani totesin, etten osaa enää siistiä noin runsasta tukkaa. Aiemmin Touhilla oli ihan lyhyt malli, joka aina ajettiin samaa...