Rouva Niskanen

Eilen oli merkittävä päivä , ei nyt ehkä kaikille (vaikka oli myös Eurooppa-päivä), mutta minulle ja perheelleni. Esikoisemme Naakka täytti kokonaista kaksitoista vuotta! Ihmeellistä, että perheessämme on niin iso lapsi. Naakka ei tietenkään jännittänyt ;) , mutta tuli kuitenkin herättämään minut 4.30, kun luuli, että kello on 7.00. Tässä kohtaa ei ehkä saisi mainita, mutta en tietenkään saanut enää unta sen jälkeen. Eilinen oli senmukainen. Naakka sai tänä vuonna useamman lahjan. Hän sai Squishmallow - pehmolelun, magneetti-rakennusosia, Pets-hahmoja... Yksi lahja oli ns. aineeton. Naakka pääsee kanssani kuntosalille siihen saakka, kun muutamme liian kauas kuntosalista. Kuntosali tarjoaa mahdollisuuden lapsi & vanhempi - käynteihin. Minä menen Naakan kanssa salille, eli 12-vuotias ei voi mennä sinne yksin. Saamme (tai Naakka saa) myös opastuksen "lajiin" ennen kuin pääsee aloittamaan.  En ole yhtään varma, innostuuko Naakka salilla käymisestä. Ainakin hän on nyt innostun...

Eräänä keväisenä aamuna 4,5 vuotta sitten minulle selvisi, että lapseni on tyttö. Olin tuolloin synnytyssalissa. Toisena loppukesän aamuna 1,5 vuotta sitten sain kuulla, että olen pojan äiti. Silloin olin puolestaan leikkaussalissa, minulle oli juuri tehty sektio. Nykyään vaikuttaa harvinaiselta, ettei lapsen sukupuolta haluta saada selville etukäteen. Kävin läpi kaikki normaalit ultrat, joissa todettiin kaiken olevan kunnossa. Rakenneultrassa ilmoitin heti alkuun, etten halua kuulla lapsen sukupuolta. Miksi en? No, minulle oli tärkeää, että vauva saa olla edes vatsassa ihan vain vauva, ei tyttö tai poika. En halunnut alkaa sukupuolikoodittamaan lastani etukäteen. Minulle oli tärkeää saada lapsi, ei muuta. Sattuman kautta (hihii) perheeseen tuli yksi lapsi kumpaakin sukupuolta. Erityisesti, kun esikoinen oli pieni, pyrin välttämään röyhelöitä, pinkkiä ja sen sellaista. En yksinkertaisesti pitänyt sellaisesta. Minulla ei ollut koskaan haavetta "prinsessanukesta", vaikk...

Pikaiset iltaterveiset "toipumispenkistä" vaan! Rva & Naakka viettivät tänään tuntikausia Messukeskukseen järjestetyssä sisäleikkipuistossa!  Jos rva jostakin kaupallisesta lapsiaktiviteetista tykkää, niin sitten sisäleikkipuistoista =) Niissä tulee aikuisenkin liikuttua, ja esimerkiksi venyteltyä itseään huomaamatta asentoihin, joita ei yleensä harrasta. Naakkaa vaivasi alkuun suuruudenpula - hän ei osannut asettua oikein mihinkään. Vähitellen hän huomasi, mitä kaikkea paikassa voi tehdä, ja sitten meno olikin oikein vauhdikasta. Huomasin, että Naakka tykkää aktiviteeteista, joissa on jonkinlainen rata, josta pitää suoriutua.  Naakka ei tykännyt...epäonnistumisesta. Kriisi oli lähellä, kun hän ei ensimmäistä kertaa keppariesteitä kokeiltuaan päässytkään kaikista yli. Naakan, 4, maailmaan ei ihan vielä mahdu harjoituksen kautta tullut onnistumisen ilo. Hulppeaa sisäleikkipuistoa katsellesaa n rva:n valtasi myös tietty nostalgia. Rva varttui maaseud...

Uusien taitojen opettelu on hankalaa. Koska toiminta ohjautuu juurikin totuttujen mallien mukaisesti, on aikuisen, kuten rva:n, oltava erityisen sinnikäs, mikäli halajaa muutoksia. Sain hierojalla (jälleen kerran) moitteita olkapäideni asennosta. Yläselän tilanne on Touhin ansiosta päässyt repsahtamaan siten, että käytän lähinnä vasenta kättäni, jonka puoleinen hartia on sitten huomattavasti ylempänä kuin toinen. Tämä kiristää lihaksia molemmilla puolilla yläselkää. Ohjeistus on yksinkertaisesti käyttää oikeaa kättä enemmän kuin vasenta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Oikea käteni on reippaasti heikompi kuin vasen, olen vieläpä vasenkätinen, mikä kärjistää tilannetta. Tässä kirjoituksessa kuvaan päivääni, ja sitä, miten oikea käsi paremmin huomioidaan... klo 9.00: menen nostamaan Touhin ylös sängystä. Pirkule sentään, se piti tehdä oikealla kädellä. Kädenvaihto, ja nostosta tulee oikein rivakka ja laskusta nopea, kun voimaa ei ole. Touhi saa kävellä itse makkarista keittiö...

Olen viime päivinä (ja viikkoina) harrastanut lavankohottajalihaksen venyttelyä. Se taitaa nimittäin olla se pirulainen, joka yläkroppaani tällä hetkellä häiritsee. Suurempi jumi on oikealla puolella, pienempi vasemmalla. Olen jo vuosia sitten todennut, ettei hartioiden ja niskan tavanomaisilla venytyksillä ole mitään vaikutusta yläkropan jumeihin. Silti saan ohjeistuksia, joihin niitä sisältyy. Aivan viime aikoina, tänä vuonna, olen saanut ohjeistuksia suunnata huomio lavan toimintaan. Tuo kyseinen lavankohottajalihas nostaa sananmukaisesti lavan ylös jumittuessaan, mikä taas ylläpitää yläselän ja niskan jumeja. Venyttely...no, se sattuu. Onneksi minulle on neuvottu muutama tehokas venytys. Eilinen projektini oli joulukorttien tilaus. Olen päättänyt tilata joulukortit Ifolorilta (vaihdan kohta firmaa). No, lauantaikiireiden keskellä käytin tunnin kortteja äheltäessä, tulos: se joulukorttikuvaksi tarkoitettu kuva jättiläiskokoisena läppärimme näytön taustakuvana..älkää kysykö, ...

Olen viettänyt kuluneen viikon poikkeuksellisesti työn touhussa (lastenhoitohan ei mitään varsinaista työtä ole ;) Minulle tipahti iloisena yllätyksenä kaksi työkeikkaa, joista toinen on niin työläs, että nuorimmaiseni on viettänyt merkittävän osan viikkoa isovanhempiensa hyvässä hoidossa. Viimeksi tein oman alani työksi kutsuttavia juttuja viime keväänä, eli taukoa on ollut kuukausia. Aika hyvin se työhön ja toimeen tarttuminen on sujunut, vaikka alkuviikosta tuntui, että enhän minä nyt voi tehdä muuta kuin hoitaa Touhia... Loppuviikosta olen jo niin vihkiytynyt osapäivätyöhöni, että olen luultavasti ensi viikolla alkuviikosta surullinen, kun merkittävä osa työstä on tehty. Toinen, pienempi työ jatkuu luultavasti ainakin kuukauden, mutta ne tunnit saan sijoiteltua sinnetänne iltoihin ja viikonloppuihin. Mitä kroppani on tykännyt? No, onhan se ollut aika kovilla. Koska hoidan Naakkaa ja Touhia sen ajan kun en tee töitä, kerkeän lepuuttamaan/venyttelemään/jumppaamaan vasta il...

"Ei se ole yhtään paha , putkiremppa olisi paljon pahempi!" "Hyvä että remontti tulee, oppii lapsi nukkumaan metelissä, niin ei tarvitse hissutella". Nämä kommentit rva sai seinälleen, kun ilmaisi yli vuosi sitten huolensa vauvavuodesta julkisivuremontin keskellä. Minä hullu olin odottanut osaaottavia tsemppikommentteja, mutta sainkin tuollaisia. Nyt se remonttivuosi on kulunut, ja juuri tällä viikolla voin sanoa, että meidän kohdalla ei enää remontoida. Remontti jatkuu vielä 50 prosentissa taloa, ja kuuluu meille kyllä sieltäkin. Piha on rakennusjätteessä, eikä pihan leikkipaikkaa ole voinut koko vuonna käyttää. Nyt on ensimmäistä kertaa hiljaisia päiviä, ihanaa! Touhi , joka saapui meille elokuisena päivänä vuonna 2016, eli pari ensimmäistä kuukauttaan ilman remonttiääniä. Tavallisiin ääniin hän ilmeisesti tottui. Tammikuussa julkisivuremontti alkoi kohdallamme. Kun pauke alkoi, Touhi lopetti kotona nukkumisen. Lenkille oli säästä ja muista tilanteista läh...

Jotta Niskasten matka onnistuisi , meillä uurastaa matkamme ajan viisi reipasta aikuista lapsistamme huolehtimassa, mistä olemme todella kiitollisia =) Tänään eräät heistä olivat meillä "harjoittelemassa". Sanoisin, että harjoitukset sujuivat niin hyvin, ettei meillä ole mitään ongelmaa jättää lapsiamme heidän (ja muiden kolmen hoitajan) hoitoon. Naakka ja Touhi ovat aluksi eri paikoissa, mutta viimeisen vuorokauden täällä kotona. Hoitovuorot vaihtuvat välillä, ettei kenellekään tulisi liian suurta rasitusta, sillä kyllähän se pienten hoito on täysipäistä työtä, raskastakin. Toivomme hra:n kanssa, että matkapäivistämme tulisi heille väsymyksen lisäksi myös mukava muisto. Rva:n tehtävänä on kaiken suunnittelu (puoliso ei voi kovin paljon tehdä, sillä hän on päivät töissä). Rva laatii tarkat ohjeet hoitajille, ja neuvoo parhaansa mukaan. Rva myös pakkaa Touhin hänen reissuaan varten (viemme Touhin lähtöpäivämme aamuna). Muistettavaa, siis lapsiin liittyvää on paljon, j...

Kuopukseni , 1-vuotias, alkaa selvästi olla vaiheessa "kädellinen" ja tarkemmin "yksinkertaisten työkalujen käyttö".  Ulkona käteen hakeutuu keppi, joka ei mene enää yksinomaa suuhun, vaan sillä voi esimerkiksi kaivella maahan kuoppia. Tänään keittiössä käteen hakeutui paistinlasta, jolla nuori herra yritti tavoittaa tiskipöydällä olevia astioita. Eräänlaisiksi työkaluiksi täytyy laskea myös korokkeet. Syöttötuolin voi työntää lähelle tasoa, jolle tahtoo ylettyä. Kiipeäminen tapahtuu noin kahdessa sekunnissa. Muovikorin saattaa kääntää nurinpäin, jolloin sen päälle voi kiivetä ja parhaassa tapauksessa yltää ovenkahvaan, huh! Historiaan on muuten kuopuksen lisäksi haksahtanut jo vähän monimutkaisemmatkin työkalut hallitseva esikoinen, jonka tarkempi kiinnostuksenkohde ovat dinosaurukset. Lyhyen ajan sisällä rva on oppinut yllättävän paljon muinaisista, suurista liskoista. Miten muuten olisin tiennyt, mikä ero on Diplodocus-, Bracciosaurus- ja Triceratops-liskoi...

Vuosi ja neljä päivää sitten makasin heräämössä Kätilöopistolla, ja odotin, että jalkoihin tulee tunto. Selvitin innoissani poikamme nimeä hoitajalle, joka varmasti ymmärsi, että minuun oli pumpattu sen verran kipulääkettä, että olin toistaiseksi pirteä ja iloinen. Minulla oli takana 54 tunnin synnytys, jonka tuloksena 3,7 -kiloinen ja 51-senttinen poikani oli syntynyt maailmaan. Tulisin vielä olemaan tosi kipeä, mutta se ei sillä hetkellä haitannut ollenkaan. Olin niin iloinen, kun minua lopulta lähdettiin kuljettamaan kohti lapsivuodeosastoa. Osastolla kohtasin mieheni, joka vakavana piteli sylissään kapaloa, jonka sisällä poikamme oli. Kaikki oli ihan hyvin, mutta mieheni oli tuntenut epävarmuutta, ja oli iloinen, kun tulin paikalle. Minä sain vauvan viereeni, se otti heti nännin suuhunsa ja alkoi imeä. Siitä se kaikki sitten lähti. Nyt olemme eläneet vuoden nelihenkisenä perheenä. Vuosi on ollut raskas ja ihana. Syksyllä vanhempani auttoivat meitä paljon, samoin mieheni is...

Kuten arvata saattaa , heräsivät molemmat lapset lauantaiaamuna flunssaisina. Siihen mennessä olimme kerenneet varata Touhille korvien putkitusajan maanantaille yksityiseltä (julkiselle usean kuukauden jono). Soitimme lääkäriasemalle, josta pyydettiin tarkkailemaan tilannetta. Lievä nuha ei ole kuulemma putkituksessa haitaksi, mutta yskää, kuumetta tai korvatulehdusta ei saa olla. No, nyt Touhi myös yskii. Yritimme heti kahdeksalta soittaa lääkäriasemalle taas. No, leikkaussalihenkilökunta ei ole vielä paikalla, ja lupasivat soittaa tännepäin. Nyt odotellaan, millaiseksi päivämme muotoutuu. On viheliäistä, kun lapsi koko ajan sairastaa. Naakallakin on nyt flunssa, mutta hän sentään selviää taudeistaan parissa päivässä. Touhi saa jälkitautina aina korvatulehduksen, joka nostattaa uuden kuumeen, ja tietää lisää lääkärikäyntejä. Kaikki väsyvät, kun yöt ovat kuukausikaupalla huonoja. Olen kuluneen viikon aikana yllättänyt itseni ja käynyt juoksulenkillä kolme kertaa. Ensimmäisellä...

Palasimme laivalta ! Tunnetila on, kuin pitääkin - fyysisesti väsynyt, mutta henkisesti virkistäytynyt. Olimme laivalla 4-vuotiaamme kanssa, kohta 1-vuotias jäi isovanhempien kanssa kotiin. Perjantai-illan vietimme tutustumalla laivaan, syöden ja leikkien. Matkan ainut keinutus osui heti alkuiltaan, Kustaanmiekasta laiva keinui rva:n makuun vähän liikaa noin tunnin ajan. Rva:lla on selkeä syy olla pitämättä keinuvasta laivasta - rva:n huimaus tuntui useamman vuoden ajan juuri siltä, onneksi ei juurikaan enää. Perjantai-iltana söimme buffet-ravintolassa. Rva:n mielestä buffet-tarjonta oli hyvä ja monipuolinen. Naakka söi lastenpöydän antimista, hmm., aika säästeliäästi, mutta onneksi sentään jotakin. Illalla tsekkasimme lasten paikat - yhden kannen kokoustilat oli iloksemme muutettu kokonaan lasten tiloiksi, eli leikkihuoneita oli paljon: pomppulinnahuone, leikkihuone ja pallomerihuone sekä paljon muuta. Eniten Naakka taisi viihtyä pallomeressä. Lapsiperheen ilta koitti ajoisssa...

Rva on nyt takaisin "kuosissa" juhannusmatkan jälkeen, tai ehkä sittenkään. Rva kävi toissapäivänä hierojalla, kroppa oli jumittunut monesta kohtaa. Hieronnassa olisi tarkoitus edistyä. Edistyminen tapahtuu hieronnan ja omien kotiharjoitusten avulla. Itse olen vuosien varrella joutunut tyytymään ylläpitoon ja hienoiseen edistymiseen (usein tulee myös takapakkia). Ongelmani on, että lihakset lähtevät jumittumaan uudestaan todella nopeasti, muutama tunti hieronnan jälkeen. Joitakin hyviä päiviä on, viimeistään viikon päästä tilanne on ennallaan. Teen säännölliset venytykset joka päivä. Ongelmani on, että tietyt kohdat (lapojen väli ja niska) tuntuvat menevän venyttelystä enemmän jumiin, vaikka venyttely olisi kuinka maltillista ja verryttelykin kuuluu ohjelmaan. Tähän ongelmaan olisi mukava löytää ratkaisuja ja helpostusta, vaikka usein tuntuu, että eihän tästä mitään tule. Viime viikolla rva teki muutaman tunnin irtioton perheestään lähtemällä lenkkeilemään Töölönl...

Viime yö meni taas vaihteeksi metsään...Touhi alkoi itkeä aamuyöstä, ja pari tuntia hereillä oltuamme (ja Touhia lääkiten ja rauhoittaen) totesimme puolisomme kanssa, että eiköhän korvatulehdus nro 5 ole astunut estradille. Koska pojalla ei ole kuumetta, en lähde viemään häntä lääkäriin päiväsellä, vaan puoliso tekee sen, kun tulee töistä. Hyvin kiukkuisen aamun jälkeen poika nukahti, ja nukkuu edelleen. Meillä olisi ollut taas vauvatanssit, mutta sairauden ja sateen vuoksi emme lähde minnekään. Luulen, että korvat putkitetaan, näin sanottiin viimeksi, kun Touhi oli lääkärillä. Ei, ei se ollut viimeksi, vaan toissakerralla, sillä viimeksi Touhin korvia tutkittiin lastenklinikan päivystyksessä sunnuntaina. Lääkityksestä puhutaan nykyään paljon - siis vähentämismielessä. Omalla kohdallani aihe on tullut tutuksi kipulääkityksen kanssa. Moni tuntuu olevan hyvinkin aggressiivinen lääkkeiden vastustaja. Toki liikakin on aina liikaa. Touhille olemme antaneet paljon kipulääkettä viim...

Viimeaikaiset kirjoitukseni ovat liipanneet läheltä lapsiperhe-elämää, ja niin tämäkin. Meillä oli viikko sitten kunnoa osallistua helluntaijumalanpalvelukseen, jossa perheenjäseneni piti saarnan. Kun rva keksi, että toki Niskasetkin sellaisessa tilanteessa lähtevät "isolle kirkolle", jäi nuorimmaisemme Touhi pois laskuista. Naakka mukaan, Touhi, 10 kuukautta, ei. Touhille saimme hyvän hoitajan kirkonmenojen ajaksi. Perheestämme ei löydy vakaumuksellisia kristittyjä, mutta tykkäämme puolison kanssa käydä aina joskus kirkossa. Jumalanpalvelus on meille rauhoittava ja syvällinen tilaisuus, josta jää useimmiten mukava fiilis. Naakalle kirkonmenot olivat ensimmäiset. Rva kykenee jo nykyään menemään kirkkoon, vaikka pitkä istuminen tuottaa edelleen hankaluuksia. Edistys on kuitenkin huima, jos vertaa vuosien takaiseen tilanteeseen, josta blogissani kirjoitin. Alkuperäinen teksti löytyy täältä Sitten asiaan ... minulta on toivottu postausta, jossa annan vinkkejä, miten pi...

Eräs syy , miksi nykyinen asuinpaikkamme on mielestäni niin mukava, on tapahtumien ja tilaisuuksien runsaus. Kun tekemistä (siis muuta kuin töitä tai ihan tavallista oleilua) kaipaa, sitä on mitä todennäköisimmin saatavilla. Touhin kanssa olemme syystä tai toisesta jääneet järjestettyjen vauvajuttujen ulkopuolelle. Niinpä päätinkin viikko sitten ryhdistäytyä: leikkipuiston kesäohjelma ilmoitti vauvatansseista - siispä sinne! Lähtökohtaisesti Touhi, noin 12 kiloa, ei enää ole ihan optimaalinen tanssitettava. Minä taas en juurikaan nykyään tanssi (tanssi oli kuitenkin nuoruusaikojeni harrastuksista pitkäkestoisimpia, siis erilaiset tanssitunnit n. 8 - 17 -vuotiaana). Saavuimme paikalle semi-tihkusateiseen säähän. Tanssiryhmä oli juuri alkamassa, äitejä vauvoineen. Osoittautui, että lähes kaikki olivat osallistuneet kevään aikana vauvatanssikurssille. Niinpä, kun kokemustamme kysyttiin, vastasin Touhin puolesta, että lähdemme liikkeelle nollasta. Tunnin alkaessa ihastuin vauvatan...

Niskasilla on vähän rauhoittunut, kun puoliso on palannut töihin..no ei vaan, kiire piti pintansa pitkään, nyt näyttää onneksi vähän rauhallisemmalta. Kaksikko Touhi ja rva aloittivat yhteisen hoitovapaansa tänään, ja tarkoitus on jatkaa arkipäiviä tällä kokoonpanolla aina vuoden loppuun asti. Sen jälkeen Touhille on haettu paikkaa samasta päiväkodista, missä Naakkakin on. Tänään koki eräänlaisen välietapin myös yksi työtehtävä, joka on ollut tekeillä koko alkuvuoden. Kiitokset mainiolle työparilleni - kokemus on ollut tähän asti tosi hyvä, eli jatketaan samaan malliin! Eräs päivän projekteista oli, mikäs muukaan kuin kotiloiden nyppiminen akvaariosta. Kotiloita on ollut liikaa jo vuosia, oikeastaan siitä lähtien, kun tämä akvaario perustettiin. Aiemmin meillä on luotettu kotilontorjunnassa Touhunuoliaisiin, mutta nyt kun vettä kovetetaan, niitä ei hankita meille lisää. Torjunta-aineet ovat niin voimakkaita, että ne jäävät väliin, joten eipä auta kuin nyppiä. Tänään olen nypp...

Rva:lla on kuluneella viikolla pitänyt kiirettä. Ei se kiireeltä toki näytä, jokaisella päivällä on ollut vain yksi meno. Pikkulasten kanssa se muuttuu kuitenkin kiireeksi. Yhdestä "aktiviteetistani" kirjoitan vähän enemmän myöhemmin. Tähän kohtaan pakollinen sääpäivittely: tuleepas sitä lunta nyt. Lumen etu on toki, ettei se kastele (ellei ole vetinen räntäsade). Tiistaina ihailimme voikukkia lumisateessa. Ehkäpä se kevät kuitenkin vielä edistyy... Naakkaseni, esikoistyttäreni, täytti tiistaina 4 vuotta! Hän on viime päivät ollut niin neljävuotiasta että, mutta muuttuu takaisin 3-vuotiaaksi illalla, kun on yötutin aika. Keskiviikkona olimme päiväkodissa Naakan vasu-keskustelussa. Se oli hyvä keskustelu. Siellä ilmeni, että meillä on Naakastamme samanlainen käsitys kuin päiväkodin henkilökunnallakin. Kaikki oli ihan kunnossa. Naakka puhuu ikätasoaan paremmin, on sosiaalisesti taitava ja rakastaa mielikuvitusleikkejä. Hän ei uusien asioiden äärellä ole ensimmäisenä ry...

Rva on perheensä ohella edennyt kuluvaa viikkoa tasaisen rauhallisesti. Lähipäivät tulevat olemaan täynnä toimintaa, poikkeuksellistakin. Toivottavasti niihin sisältyy myös rauhallisia hetkiä muulloinkin kuin klo 21.45 jälkeen illalla. Naakka sai pari päivää sitten hampurilaisravintolasta pikkuponi-lelun, aterian kylkiäisenä tietenkin. Katsoin sitä aluksi kärsien - taas noita muovinkappaleita, joita nurkistamme löytyy jo valmiiksi oikein kiitettävästi. Myöhemmin, kun tulin pieneltä lepohetkeltäni yläkerrasta, odotti keittiössä yllätys: puoliso oli väkertänyt ponille kartongista tallin, ja Naakka oli innoissaan. Minä päätin osallistua. Neulon parhaillaan vihreästä langasta tilkkua, mikä on jo keskeneräisenä ilmiselvä ruohoniitty. Eilen askartelimme ponille Naakan kanssa harjoitusrataa. Naakan mielenkiinto ei ole vielä loppunut, joten poni saanee ympärilleen isommankin maailman. Rva on voinut viime päivinä, luultavasti elämän hektisyyden takia henkisesti hieman huonosti. Stressi...

Rva viettää kummallista, rauhallista keskipäivän hetkeä. Syy: puoliso lähti Naakan kanssa junareissulle Tampereelle! Naakka on jo pitkään pyytänyt päästä ihan oikeaan pitkän matkan junaan, joten puoliso lähti hänen kanssaan sinne. Lupasivat tulla takaisinkin, iltapäivällä. Eilen rva teki viikoittaisen kaupunkireissunsa. Akvaariolle kuului ihan hyvää, tosin kotilot ovat ilmeisesti jälleen alkaneet lisääntyä. Se kertoo touhunuoliaisista - ikävä kyllä, en ole saanut lajia pysymään hengissä yhtä hyvin kuin aiempina vuosina. Platyt ovat, luojan kiitos, sentään säilyttäneet lukumääränsä. Yksi platyista näyttää jopa olevan pieniin päin, mutta tuskin näemme poikasia, kun innostuin ennen platyja intiaaninsulka-parven hankintaan. Ne ovat eräänlaisia pieniä piraijoja, joiden suurinta herkkua ovat kaikenlaiset eteen sattuneet pienet lihanpalat... Selkä on ottanut tällä viikolla takapakkia - toisaalta harjoitusmahdollisuuksia on ollut harvassa. Hieronta tiistaina auttoi tilannetta jonkin ve...