Rouva Niskanen

  Olen viime aikoina ollut aika kypsä kaikenlaisiin tiukennuksiin työpaikalla. Kyse on resurssien pienentämisestä niin paljon, että työn laatu kärsii. Lisäksi on tullut kaikenlaisia keskitettyjä sääntöjä, jotka nyt vain halutaan kaikkiin toimipisteisiin, vaikka ne eivät kaikissa toimisi. Siksipä olin yhä kypsempi, kun meillä oli kokouspäivä, jonne oli vielä tilattu joku ulkopuolinen, alaa ollenkaan tuntematon tyyppi puhumaan luovuudesta ratkaisuissa, ja siitä, että pitää ajatella boksin ulkopuolella. Menemättä tarkemmin siihen, että jotkut huonot ratkaisut ovat oikeastikin huonoja, eikä se auta, missä hitossa se boksi on sinuun nähden, aloin pohtia luovuutta.  Jotenkin minusta tuntuu, että minä ja luovuus olemme nyt ruuhka- ja vaihdevuosissa oikein kaukana toisistamme :D Moodi on selviytymismoodi aivan jatkuvasti, ja kun ei hemmetti ole luova olo, vaikka miten päin asettuisi. Tämä puhuja muuten oli sitä mieltä, että tylsät hetket täytyy käyttää juurikin luovaan ajatteluun. Mi...

Pohdin, että olen viime aikoina nukkunut pääasiassa aika hyvin. Toki se johtuu osin lääkityksistäni, sekä mielenterveys- että vaihdevuosilääkityksestä. Jälkimmäisen merkitys tuntuu vain kasvavan. Osaksi se taas johtuu varmaankin siitä, että päivärytmini on aika samanlainen joka päivä. Tyynyyni en ole oikein tyytyväinen. Minulla on "halpis-Tempur". Aidot ovat parhaita. Minulla on kyllä ollut hyviäkin kopioita, mutta tämä nykyinen ei ole oikein mieleeni. En kyllä toisaalta ole raaskinut ostaa toistaiseksi aitoakaan. Kääntöpuoli "kovempaan" tyynyyn tottumisessa on, että hotelleissa jne. tyynyt tuntuvat järjestään huonoilta. Laivalla piti pyytää ekstratyyny :D  Nukkumiselle on toistaiseksi vielä hyvä vuodenaika. Sitten taas vaikeutuu, kun lämpötilat nousevat. Vähän yli 20 asteen päivälämpötila ei vielä kuumenna asuntoa, mutta yli 25 alkaa olla jo hankala. Nyt on toistaiseksi ihan mukavaa. Naakalla on usein hankaluuksia nukahtaa illalla. Hän on siinä mielessä kanssani ...

 Käytin eilen aikaani keittiön siivoukseen. Kävi juuri niin kuin yleensä - löysin siivouksen tarpeessa olevia "kohteita" enemmän kuin jaksoin sillä kertaa tehdä. Tulos: "roskakaapin" alaosa tuli siivottua, ylähyllyä en jaksanut. Samalla päätin siivota osan jääkaappia - totesin, että koko jääkaappi kaipaisi puhdistusta. Toisaalta olin iloinen, että sain tehtyä niinkin paljon. Nyt tuntuu taas mukavalta laittaa roskia roskikseen ja jääkaappikin näyttää astetta mukavammalta. Kuitenkin, olen huomannut olevani huono sietämään keskeneräisyyden tunnetta. Se tuottaa minulle kurjaa oloa ja välillä suoranaista ahdistusta. Olisi niin mukavaa elää elämään, jossa "urakan" jälkeen se olisi valmis. Ehkä kurja olo pohjautuu kulttuurisesti iskostettuun ajatteluun "ensin työ, sitten huvi". Kun työ ei tule valmiiksi, tuntuu, ettei myöskään saa huvitella. Luulen kuitenkin, että olisi hyvinvoinnin kannalta parempi oppia nauttimaan pienistä tauoista työn lomassa ja o...

Marraskuu on yleensä varsin harmaa ja pimeä kuukausi. Pimeys ja harmaus voi olla ahdistavaa - itsekin palautuisin töistä kotiin muussa valaistuksessa kuin pilkkopimeässä. Olen huomannut, että marraskuu on minulle toistuvasti kausi, kun... Selailen eri matkanjärjestäjien sivuja. Katselen matkoja etelässä ja lämpimässä. Kuvittelen, miten mukavaa olisi viettää viikko auringossa. Toistaiseksi emme ole lomailleet tässä vaiheessa vuotta, mutta joskus se voisi olla ihanaa.  Alan kuunnella lattarimusiikkia, mielellään vauhdikasta :D Minusta on hauskaa työmatkailla tai lenkkeillä rytmikkään musiikin parissa. Se tuo mieleen iloisia asioita, ehkä vähän samankaltaisia kuin matkasivujen selailu.  Toivon pääseväni johonkin mukavaan teatteriesitykseen, jossa on tanssia ja värikkyyttä. Tänä vuonna tämä onnekseni toteutuu. Yleensäkin kyllä pidän enemmän iloisesta teatterista kuin mistään kovin synkästä.  Pohdin, olisiko minulla vähän värikkäämpiä vaatteita, joihin voisin pukeutua. Minu...

Pohdin nuorempana , että kun minulla on joskus perhe, olisi mukavaa asua vähän aikaa ulkomailla. Kiinnostus lähti jo lapsena, kun luin lehtijuttuja suomalaisista perheistä, jotka asuvat jossakin muualla kuin Suomessa. Lapsuudessani asuin paikkakunnalla, jossa oli paljon lähetystyöntekijöitä. He tulivat esittelemään koulullemme ulkomaanjaksojaan, ja kuuntelin kiinnostuneena. Tässä kohtaa kannattaa huomioida, että kyseessä oli aika yli 30 vuotta sitten, ja pikkukylän kontaktit "ulkomaailmaan" olivat pienet. Olen ollut kiinnostunut elämästä ja ihmisistä. Minusta on terveellistä asettua toisen asemaan ja katsoa, mitä tulokulmia elämään on jossakin vähän kauempana. Tähän asti kokemukseni on kuitenkin rajoittunut muutamaan kesään Norjassa parikymmentä vuotta sitten. Onneksi edes näin. Suuresta kiinnostuksesta huolimatta en ole päätynyt viettämään vuoden tai parin ajanjaksoa muualla. Varmaankin se johtuu osittain siitä, että olen vasta nyt yli nelikymppisenä päässyt tilanteeseen, j...

"Onko teidän perheellä kesäsuunnitelmia?" Kysymys on todella yleinen tähän aikaan vuodesta. Aika monille se voi olla myös ahdistava kysymys eri syistä. Minullekin se on osittain sellainen - varmaankin siksi, etten oikein tiedä, mitä sillä haetaan. Tiedän, että kesään osuu monia asioita, jotka ovat vähän liikaa jaksamiselleni. Jos tulee kovin voimakkaita ja pitkiä hellejaksoja, kehoni ei oikein kestä. Suorituskyky laskee väistämättä.  Sitten on se kaikki muu. Koulu ei enää "viihdytä" lapsia ;) , se on sitten vanhemman tehtävä. Koska lomani alkaa varsin aikaisessa vaiheessa, tiivis lasten kanssa oleminen kuuluu minun tehtäviini. Olen yleensä juhannukseen mennessä oikein väsynyt. Sitten on raha. Lomasuunnitelmat jakavat suomalaiset perheet ja yksineläjät hyvinkin polarisoituneisiin ryhmiin. Toiset tekevät asioita paljon ja kalliisti. Toiset pohtivat, täytyykö tänäkin kesänä jättää se yksi huvipuistoreissu tekemättä, täytyy varmaan. Meillä pystytään toteuttamaan tietyt...

Minulle iski taas stressi ja sitä kautta ahdistus ja pakkoajatukset. Se on kamalan kurjaa. Olen joskus pohtinut, millaista olisi elää ilman mielenterveysongelmia (tai mielialalääkitystä tai psykoterapiaa). Päädyin toteamukseen: mielenkiintoista. Koska en pääse luultavasti kokeilemaan tällaista vaihtoehtoiselämää, täytyy tehdä omasta siedettävä ;) Olin erään päivän iltana sitä mieltä, että tarvitsen sairauslomaa. Olo oli niin kamala. Oli ollut todella paljon kuormittavia asioita ja hyvin vähän palautumisaikaa. Päätin kuitenkin kokeilla. Oli etäpäivä. Tein tietoisesti ja rauhassa työtehtäviä, joiden tekemättömyys on stressannut minua. Sivuutin viestiliikenteen. Koska en ole töissä hälytyskeskuksessa tai lennonjohdossa, yhden päivän viive vastauksissa minun puoleltani on toisinaan mahdollista. Kävin tuona kyseisenä päivänä aamulla salilla ennen töiden alkua. Pidin päivän aikana kunnolliset tauot. Kappas, en ollutkaan saurauslomakunnossa seuraavana aamuna. Kurja olo ei täysin helpottanut,...

Nyt syntyvyyden laskiessa "ilmoilla" on kaikenlaisia juttuja, kun etsitään syitä, miksi nuoret aikuiset eivät saa lapsia (tai saavat, mutta vasta ei niin nuorina aikuisina). On pohdintoja siitä, loppuuko elämä lapsen tuloon. Minusta on hyvä että asioita pohditaan. Se on yksi fiksun ihmisen tunnusmerkki. Haluaisin että omatkin lapseni aikanaan käyttäisivät aikaa harkintaan tässä ja muissakin asioissa. Yhtä tärkeää on kuitenkin toimia silloin, kun on vielä vaihtoehtoja. Välikommentti: suljen kirjoitukseni ulkopuolelle lapsettomuudesta kärsivät (saa toki lukea silti). Läheskään aina lapsi ei ole oma valinta. Kuulun itsekin heihin, joilla homma on ollut hankalaa. Lapsia on saanut odottaa ja lukumäärä on jäänyt aikanaan toivottua pienemmäksi. 1.  Raha Kyllä ne rahaa vievät. Peruselämä on hoitunut meillä varsin hyvin, koska ainakin jompikumpi lasten vanhemmista on ollut koko ajan työelämässä. Extraa, esimerkiksi lomamatkoja on ollut mahdollista tehdä, mutta kyllä se 4 hengen lomam...

Taidan kärsiä siitä , kuten aika moni muukin. Minulla oireet ovat kausittaisia, mutta viimeisen puolen vuoden aikana oireita on ollut liikaa. Täytyy jo kiinnittää huomiota ruokavalioon. Siksipä meillä (ainakin minulla) on valittavana kahta ruokalajia, nakkikeittoa ja kasvissosekeittoa. Jos saisin vatsani viimein rauhoittumaan, olisin kyllä hyvin onnellinen. Nyt on taas pakko välttää ainakin sipulia ja palkokasveja. Jauheliha ei ole hyväksi myöskään. Tuoreet kasviksetkin ovat vähän huonoja. Tästä voinee päätellä, että ongelma ei ole seka- ja kasvisruokavalion välinen, siis omalla kohdallani. Hyvinä kausina ei tarvitse olla niin varovainen, onneksi. Pahin aiheuttaja on kuitenkin stressi. Olisi kyllä mielenkiintoista saada ihan konkreettisia neuvoja, joilla ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä,  sosiaalista tietotyötä tekevä ruuhkavuosiäiti onnistuisi elämään stressittömästi :D  Eipä sitä stressiä voi kokonaan välttää, mutta toki stressitekijöitä voi karsia pois. Joissakin kohtaa täy...

Jo edesmenneet isoisäni ja isoäitini olivat eläkkeellä ollessaan kovia matkustamaan. He Kävivät läpi kiertomatkat naapurimaihin, mutta kun etelänmatkat alkoivat tulla muotiin, he suuntasivat sellaiselle..todella monta kertaa. Usein he matkustivat kielitaitoisemman nuoren polven kanssa, mutta jäivät myös toisinaan keskenään vielä toiseksi lomaviikoksi, kun nuoremmat lähtivät takaisin Suomeen ja töihin. Esimerkiski Rodoksella pärjäsi tuohon aikaan hienosti suomeksi. Suomalaisia turisteja oli paljon, eikä monilla ollut kielitaitoa. Minäkin olin isovanhempien mukana kerran, ravintolassakin pystyi tilaamaan suomeksi. Jos ei pystynyt, isovanhempani ottivat kuulemma listalta aina saman annoksen, jotta tietäisivät, mitä tilaavat.  Joku voisi pitää sen ajan ihmisiä juntteina - minusta he taas olivat varsin rohkeita lähtiessään matkaan ja toimiessaan parhaan taitonsa mukaan. Jälkeen tulevat sukupolvet ovat saaneet enemmän oppia tai ainakin mahdollisuuden siihen. Nykyisellaan suomalaisten k...