Rouva Niskanen

Touhi herää kesäisin edelleen siinä 5.30 joka aamu. Se oli hänen aamuheräämisaikansa jo ihan pienenä. Silloin se oli pirullista, koska kun kehtasi lähteä leikkipuistoon ysin aikaan, oltiin jo tehty kotona kaikki mahdollinen. Onneksi ne ajat ovat sentään jo takana. Kuitenkin, herkkäunisena minun on pakko mennä aikaisin nukkumaan, jos en satukaan vapaapäivänäni nukahtamaan tuon 5.30 jäkkeen. Niin kävi tänä aamuna. Se ei tunnu kriisiltä...ainakaan vielä ;) Kun Touhi herää, hän kysyy lupaa ohjelmien katsomiseen, ja saa sen oikein mielellään. Katsotaan, muuttuuko hänen unirytminsä kasvun myötä erilaiseksi. Ei hän kuitenkaan nukkumaan mene mitenkään järin aikaisin, siinä yhdeksän jälkeen ja puoli kymmeneen mennessä yleensä. Naakka on sitten nykyään toista maata. Hän lukisi kirjaa sängyssä aamuyöhön, ellei häntä patistettaisi sammuttamaan valoa. 9.30 aamulla on aika normaali ylösnousun hetki, kymmeneenkin nukkuminen onnistuu hyvin. Naakka taitaa olla perinyt äitinsä unenlahjat, siis vähäise...

Olin hivenen kiukkuinen , kun huomasin alaselkäni olevan menossa kramppiin. Se tapahtui myös syksyllä, kun tein kaikkien mahdollisten teoriaopintojen lopputöitä. Silloin kramppi oli varsin ikävä - se vaikeutti toimiani kuukauden ajan. Minulle ei yksinkertaisesti edelleenkään sovi päätetyö ollenkaan - ei ainakaan monen tunnin sellainen päivittäin. Niskakin on temppuillut, ja huimaustakin olen tuntenut ajoittain.  Selvä parannus syksyyn on, että olen alkanut käydä uimassa kerran viikossa - ja siis homma on jatkunut. Luultavasti pääsen hallille myös ensi viikolla. Syksyllä en olisi perhetilanteen, lähinnä Naakan voinnin takia päässyt juuri mihinkään. Olen myös tehnyt mittarimato-liikettä noin 20 toistoa joka toinen päivä. Sillä on ollut selvä vaikutus hartioideni hyvinvointiin. Hiljattain huomasin, että reisilihakseni ovat varsin surkeassa kunnossa. Pienellä toiselta taholta tulleelta tsemppaukselta johtuen älysin, että voin tehdä pienen parannuksen. Tällä hetkellä parannus tarkoittaa...