Tekstit

Näytetään tunnisteella selkä merkityt tekstit.

Telttailua, sadetta ja lehtikaalia

Kuva
 Kyllä tässä selvästi mennään kohti kesää. Lasten luokka oli tänäkin vuonna Nuuksiossa yötä. Touhi ei kyllä vielä päässyt yöpyjäksi, vaan hän tuli iltapäivällä kotiin. Naakka tuli seuraavana aamupäivänä suurin piirtein zombina - oli kuulemma valvottu neljään :D Kuten tavallista, en saanut kuulla oikein mitään yksityiskohdista. Lapset ovat jo senikäisiä, että heillä on asioita, joita minulle ei kerrota. Jos en aisti mitään huolestuttavaa, hyväksyn kohtalon ;) Ihanaa, että Naakalla on jo kahtena vuonna ollut mahdollisuus tähän! T. on "ohjelmanjärjestäjä" muuten vain. Hän oli eilen kaverin kanssa ulkona, ja mikäpä muu olisi ollut hauskempaa kuin hengailu rankkasateessa - oikein märät vaatteet! Komensin pojat järkkäämään itselleen varavaatetta T:n varastoista ja laitoin vaatteet kuivuriin. Kun kysyin, onkos pojilla jo nälkä...menivät jotenkin vaikeiksi. Hetken kiemurtelun jälkeen selittivät  käyneensä Kotipizzassa. T. oli kuulemma piffannut, että sillä tavalla.  Minä jouduin ...

Minilomalla ja lukemista

Kuva
 Ihan ihmeellistä, että olemme kerenneet jo pääsiäiseen saakka. Jännää tähän mennessä: meillä kävi sunnuntaina virpojia! Puoliso oli erityisesti suorastaan jännittynyt :D Tuli kyllä myös oma lapsuus mieleen. Saimme ihania vitsoja ja virpojat toki palkkionsa! Pääsiäistä vietetään meillä kyläilemällä ja lepäämällä. Joskus olemme käyneet perheen toisen aikuisen kanssa kirkossa, mutta mikään perinne ei sekään ole. Ulkoilu on myös ihanaa nyt keväällä, eiköhän tuota lenkille taas kerkeä. Tein eilen "urakalla" kotitöitä. Tänään en ajatellut tehdä juuri mitään muuta kuin pakkailla kyläreissua varten. Ajattelin laittaa itselleni hiusnaamion, koska hiusteni kuivuminen ja katkeilu on lisääntynyt entisestään. No, sitten vain hoidetaan enemmän. Tällä viikolla olen paahtanut kertakaikkisen täysillä, koska on ollut pakko. Kiireistä on. Selkäni ei ole tykännyt tästä kerrassaan lainkaan. Tein eilen taas kaikenlaisia harjoituksia, mutta kyllä tuo päätteen äärellä istuminen on huono kropalle. ...

Ulkoilmaelämää ja mökkiaskareita

 Iästäni (ei mielestäni vielä vanha, vasta noin puolet 85 ikävuodesta) huolimatta ryhtini on miltei huomaamatta huonontunut vuosien varrella. Osa yläselkäkivuistani (alaselässäkin on kumara kohta) johtuu varmaankin siitä.  Olen siis yrittänyt viime päivinä seistä paremmassa ryhdissä. Hyviä puolia: katselen maailmaa hieman ylempää. Huonoja puolia: tämäkin sattuu, toivottavasti ei niin paljon että pitää lässähtää taas.  Varsinainen liikunnan harrastaminen on ollut tällä viikolla vähän huonoa. Vasemman jalan jalkapöytä päätti kipeytyä taas. Tämäntyyppiset vaivat tuppaavat olemaan pitkäkestoisia, jos ei lepuuta tarpeeksi. No, esiinnyin viime päivät kuin mikäkin vanha ruustinna, ja kutsuin ystäviäni visiitille kotiini. Hauskaa oli ja lepoa tuli :)  Istun parhaillaan mökin kuistilla ja juon kirjoittaessani aamukahvia. On hieman vilpoisaa. Tavallaan mukavaa, viime vuodet olemme kiirehtineet mökille ainoastaan silloin, kun helle on kuumimmillaan. Siinä on hyvät puolensa ku...

Hiidenpolulla - mökkeily jatkuu

 Pääsimme kuin pääsimmekin Sisumetsän seikkailupuistoon. Siitä on puhuttu jo kuukausia, ja koska se sijaitseee mökin hoodeilla, se kannattaa yhdistää mökkireissuun. Lähellä mikä lähellä, ajoimme harhaan sekä meno- että tulomatkalla :D Pidän Sisumetsästä. Teemana siellä on metsä ja taruolennot. Nyt löytyi jo poroaitaus, missä sai harjoittaa kullanhuuhdontaa ja käydä lahjatavarakaupassa. No, ehkä se oli hivenen kornia mutta ei liian, koska pääsimme näkemään poroja :)  Paikkaa ja tutkittavia juttuja laajennetaan koko ajan. Nyt löytyi meille uusi Hiidenpolku, joka oli jopa vähän jännittävä seikkailu polulla metsikössä. Porojakaan ei ollut edellisenä kesänä. Päädyimme kiipeilyradalle kuten tavallista. Minä & Touhi menimme radat 1-3, muu seurue eteni vaikeammille radoille. Tosin radat 1-3 suoritimme kolmeen kertaan. Se on kyllä oikein hyvää liikuntaa. Sovimme, että etenemme yhdessä seuraavana vuonna radalle 4. Pidän kiipeilystä - se kehittää tasapuolisesti kehon eri osia ja kun...

Pieni joogaharjoittelu ja Uusi Valamo

Kuva
Selkäni on yllättäen tykännyt joogaliikkeistä - ihan niistä Youtubesta löytyvistä. Olen vuosien mittaan tehnyt pieniä joogaharjoituksia ajoittain. Välillä ne ovat toimineet, välillä taas eivät. Nyt selälläni on ilmeisesti vastaanottava kausi, joten liikkeitä on hyvä tehdä. Viimeiset kuukaudet ovat pääasiassa menneet niin, että minulla on ollut isoja ongelmia sekä niskani että selkäni kanssa. Kesäkuinen noidannuoli-episodi on ollut surkeuden huipentuma tänä vuonna. Asuntoautoilusta kroppani ei myöskään tykännyt, niska oli kovilla, kun sitä ei kunnolla päässyt lepuuttamaan. Niskani kanssa toimii lepo, toisin kuin yläselkäni kanssa (alaselkä kyllä tykkää sitten siitä levosta). Tykkään tehdä joogaliikkeitä - ne ovat hyvin intensiivisiä, kun ne tekee rauhassa ja oikein. Koska en ole saanut joogassa varsinaista opetusta, pysyn hyvin yksinkertaisissa liikkeissä, enkä lähde ollenkaan temppuilemaan. Onneksi yksinkertaiset liikkeet toimivat itselläni ihan hyvin - liikkeet ja vastaliikk...

Selkä meni ja maissipelto tuli

Kuva
Emme ole ihan vielä päässeet varsinaiselle lomalle. Toivon, että lähipäivinä starttaava Suomen-tourneemme toisi selkeän rajapyykin työntäyteisen alkuvuoden ja kesäajan välille. Monen sattuman summahan tämä on, mutta väsyttävää on ollut silti. Minulla on heinäkuussa matkamme jälkeen tehtävänä vielä yksi vähän laajempi oppimispäiväkirja kurssista, jota olen käynyt nyt kesäkuun ajan ja joka loppui eilen. Olisi sinänsä hyvä alkaa pakertaa moisen parissa jo nyt, mutta... Maanantaina selkäni sanoi todellisen stopin ja noidannuoli iski. Minulla on niitä harvoin, mutta pitihän se arvata, että pitkät luennot läppärin ääressä eivät sovi rva:lle lainkaan (koko syksy on nyt sitten tietenkin niitä korona-ajan takia). Joka tapauksessa, tilanne eskaloitui siihen, että makasin sängyssä enkä päässyt omin avuin pois. lihasrelaksanteilla ja särkylääkkeillä päästiin varsin hyvään tulokseen, kunnes minulla oli torstaina luento, joka venyi yliajalle. Olin taas alkupisteessä. Tällä kertaa lihasrela...

Selkä ja vaatekaappishow

Kuva
Selkäni kramppasi viikko sitten, kun kävelin töihin. Työpäivä olikin sitten varsin tuskallinen. Ongelmapaikka on melkein kyljessä, selän keskellä. Jopa hengitys sattui ja lihasrelaksantin ja särkylääkkeen yhdistelmä pelasti lopulta. Siihen nähden, kuinka paljon selkäni ja niskani kipuilee, syön todella vähän edes normaaleja särkylääkkeitä. Lihasrelaksantteja käytän noin kaksi kertaa vuodessa tai harvemmin. Ne kuitenkin auttavat, mikäli tilanne menee ihan kamalaksi. Hieronta auttoi toissapäivänä selän kokonaistilannetta, mutta kipeytti samalla kramppikohdan uudelleen. Rva ei tietenkään ole tulossa vanhaksi, aina on kyse jostakin muusta! Viime päivät tilanne on ollut aika herkkä, mutta toivottavasti se on nyt menossa parempaan päin. Näissä tilanteissa muistan yhä selvemmin, miksi olen kääntänyt uravalintani päälaelleen ja menen koko ajan poispäin päätetyöstä. Eilen kävelin paljon (jouduin keskelle vesisadetta tai sitä hemmetin otus-myrskyä, jonka piti alkaa vasta parin tunnin pä...

Uuttamaata geokätköillen

Kuva
Maanantaina asunnon seinät tuntuivat olevan liian lähellä, joten päätimme lähteä pienelle autoretkelle. Retkipäivät silloin tällöin eli automatka johonkin ja tutustuminen uusiin maisemiin siellä ovat kuuluneet suosikkiaktiviteetteihimme aina. Koska puutarhahommat eivät näytä alkavan lähitulevaisuudessa (meillä on Helsingissä lumikerros), on geokätköily alkanut taas pitkästä aikaa houkuttaa. Lapset ovat jo siinä iässä ettei ketään tarvitse kantaa tai työntää rattaissa, joten pusikoissa rymyäminen voidaan suorittaa koko perheen kesken. Tsekkailin viikonloppuna kätköilykarttaa ja totesin, että olen vuosien varrella löytänyt lähes kaikki kätköt lähihoodeiltamme. Osa on eri syistä niin vaikeita, ettei minun kannata niitä edes yrittää. Geokätköily on siinä mielessä mukava harrastus, että kätköjä on niin paljon, että ei ole pakko mennä kaikkein suosituimpiin turistikohteisiin. Me lähdimme ajamaan itään päin, Emäsaloon Porvoon edustalle. Paikka ei näyttäisi olevan luontoretkeilijö...

Toinen matkapäivitys - Ranua

Lyhyt postaus Ranualta: Saavuimme eilen autollamme hetken mielijohteesta Ranualle. Kun tienviitta näytti, Ranua 90 km, ajattelin ettei se ole näillä lakeuksilla (oikeastaan vaaroilla) homma eikä mikään. Sitä ennen jyräytimme Pellosta etelään (pohjoisin paikka oli Ylläs tai oikeastaan Kittilä) Norrbottenia kautta eli Tornionjokivartta Ruotsin puolelta. Vaivihkaa olen myös valinnut matkaan itselleni sopivia kohteita. Pentikin tehtaanmyymälä sattui sijaitsemaan Pellossa samassa tilassa kuin lounaspaikka. Lapset ovat kekkaloineet mukana menossa tavalliseen tapaan. Oikeastaan kaikki on mennyt 6-vuotiaan ja kohta 3-vuotiaan kanssa todella hyvin. Koska päiväunet ja lepäämiset on hoidettu tieosuuksilla, päiviä ei ole tarvinnut rytmittää niin tarkkaan. Autossa on ahdasta - riehuvat lapset eivät oikein auta asiaa. Toisaalta olemme olleet hyvin paljon auton ulkopuolella. Tänään tutustumme Ranuan eläinpuistoon. Lapsia kiehtoo tällä hetkellä enemmän Camping-alueen leikkipaikka, mutta a...

Alkuviikon tekemisiä ja talkoohenkeä

Kuva
Maanantai-iltana Naakkanen ilmoitti menevänsä ukille kahdeksi yöksi - näin tapahtui. Tänään aamupäivällä hänet haetaan sieltä pois. Ei ole soitellut, soitin kerran eilen aamupäivällä, mutta olivat niin kiireisiä, että puhelu päättyi lyhyeen :D Touhi on ollut pari päivää ainoana lapsena, hän on selvästi viihtynyt. Jo kaksi lasta ovat eräänlainen lauma (varsinkin jos aikuinen ei ole nukkunut tarpeeksi). He viihtyvät jo nykyään melko hyvin yhdessä, mutta kaipaavat selvästi myös hieman aikaa erossa toisistaan. Mitähän olemme tehneet: - Maanantaiaamuna koitettiin käydä palomuseossa Erottajalla, ja museo  oli sopivasti suljettu lomasesongiksi.  Käytiin sitten vain jättämässä Naakka ukille. Touhi ei ole vielä paljon ukkilassa käynyt, nyt hänkin jo lupasi mennä sinne vähäksi aikaa oikein pian. Päivällä käytiin palstalla ja illan minä ja Touhi vietimme kaksistaan. - Tiistaina kävimme Touhin kanssa kaupassa, apteekissa ja optikolla varaamassa minulle aikaa. Syömisen jälkeen raiv...

Kesälaitumille

Kuva
Olemme nyt virallisesti siirtyneet/siirtymässä kesälaitumille :) Minun kesälomani alkoi eilen iltapäivällä, ja lasten & heidän isänsä tänään iltapäivällä. Lapset laskevat päiviä asuntoautoreissuun, ja edes reittisuunnitelmaa ei ole vielä tehty :D Minulla on ollut aika kipeitä päiviä selkäni kanssa - töissä on tehty paljon istumahommia ja sellaista, jossa kädet ovat kurotettuina ja lavat kaukana toisistaan. Koska lapset ovat käyneet ylikierroksilla iltakymmeneen (valoisa vuodenaika), en ole voinut jumpata juurikaan. Sen sijaan olen liikkunut valtavasti. Palstalla olen käynyt melkein joka päivä, siellä täytyy kastella nyt jatkuvasti, kun säätila on pysynyt poutaisena. Kävelyä ja liikkeellä oloa on tullut sekä työpäivien aikana että niiden jälkeen. Eilen meillä oli kylässä opiskeluaikainen ystäväni (siis ystävyys on toki jatkunut opiskelujen jälkeenkin) lastensa kanssa. Olo oli kuin isossa perheessä, jossa lapset ovat syntyneet pienin väliajoin (iät 8,6,2 ja vauva). Lapset v...

Kipu, kirjat ja leffat

Kuva
Kun juuri pääsin sanomasta , että niskajutut ovat helpottuneet, niin tällä viikolla kipuja on ollut särkylääkekuuriksi asti. Yleensä pärjään ilman, mutta nyt on kyllä ollut hankalaa. Täytyy toivoa, että kohta vähän helpottaisi. Jatkuva kipu on pirullinen seuralainen. Omalla kohdallani olen huomannut, että se väsyttää ja turruttaa. Ajatus muuttuu jotenkin jähmeäksi, kun olo on jatkuvasti kurja. Mikään suoranainen harjoitus ei ole tähän mennessä auttanut, mutta jatkan kokeilemista. Eilen meillä oli Naakkasen päiväkodin kevätrieha. Se tarkoitti kai tänä vuonna samaa kuin kevätjuhla, tai sitten ei. Rva on sen verran vanhoillinen, että nauttii perinteisestä kevätjuhlasta, jossa lapsiryhmä kerrallaan esiintyy. Nyt "viralliseen" osuuteen kuului pari yhteislaulua (kivoja kyllä), mutta se siitä. Silti, rva:ta aktiivisemmat vanhemmat olivat järjestäneet vaikka mitä, ja meidän lapsille parasta taisivat olla nakki- ja ongintapiste :D Kuluneella viikolla olen toipunut Naakan synt...

Lapset pitävät liikkeellä, mutta ergonomia on haaste

Heräsin tänään hyvien yöunien jälkeen , mutta selkä p*askana. Olen useasti miettinyt tätä dilemmaa - voiko ihminen nukkua ikinä sekä sikeää, hyvää unta läpi yön että herätä niin, ettei selkä, niska ym. ole niin jäykkänä, että on vaikeuksia päästä sängystä ylös. Tosielämä ei ole tuonut asiaan vastausta toistaiseksi. Olen viime viikkoina urakalla korjannut asentojani paremmiksi - lantiota parempaan asentoon (selän notko pienenee) ja toista olkapäätä taaksepäin. No, ainakin olen saanut keskiselkäni kipeäksi...ja ehkä tosiaan sitä lantiota vähän parempaan asentoon :) "Lapset pitävät liikkeellä" - väitettä olen myös pohdiskellut. Olen tähän asti tullut siihen tulokseen, että pitävät kyllä, mutta liikkeen laadussa on, hmm, korjattavaa. Ihan mahdottomia spurtteja ei pääse tekemään - Naakka, 5, kyllä kiihdyttää juoksunsa hetkittäin aika nopeaksi. Olen kieltämättä liikkeellä koko päivän, illalla jalat ovat väsyneet ja jysähdän soffalle - kotiaskareissa saattaa tulla useampi tuha...

Tavanomaista liikuttelua ja vihersmoothie

Kuva
Rva tappelee perinteiseen tapaan selkänsä kanssa. Joskus tuntuu, että minulla on kolme lasta: Naakka, Touhi ja Selkä. Sisareni laukaisi kommentin, joka naurattaa minua vieläkin: "Ainakaan kaksi heistä eivät roiku sinussa 24/7 :D Se oli hyvin osuvasti sanottu. Tämä eksistentiaalinen jumi johtuu luultavasti Touhin pitkästä sairausputkesta, kun ei oikein päässyt liikkeelle. Olen hoitanut sitä keppijumpalla (tavallisia liikutteluja ja venytyksiä) sekä selän kierroilla. Mielikuvituksellisinta tällä hetkellä on "napatanssi", sillä alaselkänikin on nyt harvinaisen liikkumaton. Maanantaina tuli kuitenkin takaisku. Tein kyljelläni selän kiertoja, kunnes kuului "pam". Vatsalihakseni oikealla puolella menivät ihan massiiviseen kramppiin. Olo oli noin vuorokauden ajan kuin päättymättömässä lihaspistoksessa, mutta sitten onneksi helpotti. Nyt olen luultavasti varaamassa hierojan, joka helpottaa. Loppuviikkoni tulee olemaan tavallisuudesta poikkeava. Taaperoa koton...

Lasken kymmeneen

Rva huomasi hiljattain laiminlyöneensä selän liikkuvuutta parantavien liikkeiden tekemisen. Tämä on tyypillistä rva:ta - teen aina jaksoissa kaikenlaista jumppaliikkeistä meikkaukseen, ja sitten unohdan koko jutun kuukausiksi. Oli kyse jumppaliikkeistä tai vaikkapa lojumaan jätettyjen tavaroiden paikalleen viemisestä, rva:lla toimii hyvin laskeminen kymmeneen. Vien 10 tavaraa paikoilleen (Touhi tosin levittelee 20 tavaraa ympäri kämppää heti perään) tai teen rintarangan sivutaivutuksia kymmenen yhdelle, kymmenen toiselle puolelle. Tällä kertaa on kyllä jumissa myös alaselkä, keskiselästä puhumattakaan. Oikeastaan liikun kuin rautatanko. Tämä ei oikein osu yhteen liikkumisen kanssa sinänsä - olen koko ajan suhaamassa paikasta toiseen. Teen vain kaiken hyvin yksipuolisesti. Alaselkä on vähän hankala, kun toisaalta se kärsii yliliikkuvuudesta. Lantion pyörittely, kahdeksikkoa tai ympyrää, on tämänpäiväinen aseeni jumituksia vastaan. Täytyy muistaa syvät vatsalihakset, kun tanssaht...

Loppuvuotta!

Välipäivinä meillä on ollut hulinaa. Onneksi kaikki ovat kuitenkin terveitä! 27.12.: Heräsin 10.30 nukuttuani 14 tunnin yöunet - olin vissiin tosi väsynyt! Päivällä lähinnä purettiin kaikenlaisia nyssäköitä ja viihdytettiin lapsia. Naakan kanssa käytiin kyseisenä päivänä ruokavääntö - sen tuloksena Naakka söi puoli lautasellista keittoa ( :D ) Touhi pääsi iskän matkassa akvaarioliikkeeseen ja Naakka minun mukanani kaverille (minä olen kaverin äidin kaveri). Siellä lähinnä istuin ja join kahvia. Vierailun loppupuolella soitimme vähän duettoa (minä pianoa, kappale oli täysin tuntematon ja ystäväni poikkihuilua). Naakkaakin opetin soittamaan, kappaleena oli "Tuiki tuiki tähtönen". Jos vähän enemmän vielä harjoittelisi, Naakka osaisi homman itsenäisesti. 28.12. Heräsin vaivoin puoli kymmeneltä... puhelimessa oli jo viesti eräältä ystävältäni, johon muuten tutustuin Naakan perhevalmennuksessa. Hän pyysi meitä tyttöjä leikkipuistoon. Kykenimme siirtymään puistoon klo 10.45, ...

Osteopaatti ja flunssanpoikasen jälkipyykki

Osteopaatti oli ihan mielenkiintoinen! Minulta jäi tosiaankin tutustumatta aiheeseen etukäteen, sinkouduin vain vastaanotolle ja ei kun toimeksi! Vuosien varrella on tullut tutuksi, että eri "hoitajat" kiinnittävät huomiota erilaisiin asioihin. Osteopaatti oli kiinnostunut lantiostani sekä alaselästäni. Hän kysyi, koska takareiteni on viimeksi hierottu. Minä vastasin, että "hmm, sen perinteen voisi vaikkapa aloittaa..." Siitä seurasi takareisen sekä lonkkien käsittely. Käsittely sattui aina välillä, mutta se suoritettiin siten, ettei kipu yltynyt missään vaiheessa sietämättömäksi. Kylkien käsittely oli varsin inhaa, mutta hokasin, että se oli myös hyväksi. Alaselässä oli pari kohtaa, joita manipuloitiin eli suomeksi sanottuna rusauteltiin. Yläselässä rusauteltavia kohtia oli sitten enemmän, ja ihan kunnolliset raksahdukset herra osteopaatti sai aikaan. Lopuksi sain ohjeistuksen vain yhteen liikkeeseen, mitä olenkin toistanut pari kertaa päivässä. Liike on ...

Kirkossa

Viimeaikaiset kirjoitukseni ovat liipanneet läheltä lapsiperhe-elämää, ja niin tämäkin. Meillä oli viikko sitten kunnoa osallistua helluntaijumalanpalvelukseen, jossa perheenjäseneni piti saarnan. Kun rva keksi, että toki Niskasetkin sellaisessa tilanteessa lähtevät "isolle kirkolle", jäi nuorimmaisemme Touhi pois laskuista. Naakka mukaan, Touhi, 10 kuukautta, ei. Touhille saimme hyvän hoitajan kirkonmenojen ajaksi. Perheestämme ei löydy vakaumuksellisia kristittyjä, mutta tykkäämme puolison kanssa käydä aina joskus kirkossa. Jumalanpalvelus on meille rauhoittava ja syvällinen tilaisuus, josta jää useimmiten mukava fiilis. Naakalle kirkonmenot olivat ensimmäiset. Rva kykenee jo nykyään menemään kirkkoon, vaikka pitkä istuminen tuottaa edelleen hankaluuksia. Edistys on kuitenkin huima, jos vertaa vuosien takaiseen tilanteeseen, josta blogissani kirjoitin. Alkuperäinen teksti löytyy täältä Sitten asiaan ... minulta on toivottu postausta, jossa annan vinkkejä, miten pi...

Kokemusperäisiä mietteitä hoitomuodoista

Kauan sitten , kun ongelmani alkoivat, minulle suositeltiin kovasti kiropraktikkoa ja OMT-fysioterapeuttia. Edellisellä kävin kerran, jälkimmäisellä todella paljon. Lopetin OMT:llä käynnin vasta puolisentoista vuotta sitten. Kiropraktikolle, joista en tiennyt mitään etukäteen, menin jo muutamia kuukausia loukkaantumiseni jälkeen. Vammani laatu ei ollut vielä selvillä (se selvisi vasta pari vuotta onnettomuuden jälkeen). Omalla kohdallani käynti oli virhe. Kiropraktikko naksautteli nikamanvälit järjestyksessä, edeten rankaa ylöspäin aina ylimpiin nikamiin saakka. Rintarankaa muistan hoidon helpottaneen, mutta ylänikaman ja kallonpohjan raksautus ei tehnyt hyvää. Käytännössä minua pyörrytti kotimatkalla, ja yläniska tuli todella kipeäksi. Huimaus paheni. Tietämätön kun olin, kävin itselleni liian rajussa hoidossa, koska minulle oli kyseistä hoitomuotoa suositeltu. Koko kiropraktiikan alaa en demonisoi; hoito voisi sopia minulle edelleen, mutta niskaani en enää raksauttele. OMT-...

Minikokoinen apinarata ja sukujuhlat

Pari päivää sitten rva sai liikuntaa. Hän juoksi vinttikoirana jäniksen perässä...oikeasti olimme Naakan kanssa sisäleikkipuistossa! Se oli palkintoretki. Naakka on syksyn ajan kerännyt rasteja uloslähdöistä, jotka ovat sujuneet hyvin. Minä en ole vähään aikaan ollut Naakan kanssa kyseisissä paikoissa, viime kerrasta taitaa olla toista vuotta. Meillä nämä retket ovatkin muutaman kerran vuodessa tapahtuva aktiviteetti. Jos kävisi useammin, hohto katoaisi, ja kyllä noihin saa ihan tarpeeksi rahaakin uppoamaan. Puoliso oli flunssassa, joten hänestä tehtiin Napen hoitaja. Kaksikko chillaili kahvilassa ja oleskelusohvalla. Mitä teki rva? Hän yritti pysyä tyttärensä perässä. Aluksi meni melko kevyesti, mutta sitten suoritus meni todelliseksi liikunnaksi. "Putki, tikkaat, liukumäki, verkko, huh..." Vaikkaa pääsin Naakan kanssa yhtä aikaa liukumäestä alas, oli hän viilettänyt jo ties kuinka pitkälle, kun itse sain könyttyä ylös lattialta. Onneksi sentään tykkään leikkipuistois...