Rouva Niskanen

Naakan kakkosluokan syksy alkaa olla paketissa. Se meni nopeasti, kuten syksyt usein menevät. Kouluun mentiin t-paitakelillä, sieltä kotiudutaan joululomalle toppahaalarissa. Sellainen on suomalainen syyslukukausi. Naakan koulua rytmitti muun muassa syysloma, ja flunssakaudesta huolimatta Naakka pääsi reissuun, eri kylpylähotelleihin Suomessa. Sen jälkeen jatkettiin taas koulunkäyntiä parisen kuukautta.  Kakkosluokkalaisena Naakka on opiskellut muun muassa suomea, ranskaa ja vierasta kieltä, jota hänen luokallaan opiskellaan. Naakka on opiskellut myös matematiikkaa, ympäristötietoa, uskontoa, kuvaamataitoa, käsityötä ja liikuntaa.  Kakkosluokkalainen tietää jo suurinpiirtein koulun käytännöt. Niiden noudattamista opetellaan vielä, mikä kuuluu ikään. Hän tietää välitunnit, ruokalakäytännöt, terveydenhoitajan, sisä- ja ulkoliikunnan, retket ja paljon muuta. Tänä syksynä Naakka on pääasiassa lähtenyt kouluun itsekseen. Koulumatka on noin sata metriä, joten hän käytännössä kipais...

Ensimmäisen periodin opiskelut alkavat olla kasassa, ja rva:n niska on sitä mieltä, ettei enää lisää lukemista ja kirjoittamista...joka tapauksessa, tänään on vielä viimeisteltävä kaksi esseetä ja lähetettävä ne sekä pari muuta kirjallista työtä eteenpäin. Lapset palasivat eilen illalla syyslomamatkalta. Siihen oli sisältynyt useampi kylpylähotelli Tampereella, Vaasassa ja Porissa. Viiden päivän matkan puolivälistä eteenpäin tuli "äiti, on ikävä", puheluita, ja kyllä minullakin itse asiassa alkoi olla jo silloin ikävä, vaikka koko viisipäiväinen lapsibreikki menikin pelkästään opiskeluun. Sain sentään vähän siivottua kämppää - yhden pussillisen rikkinäisiä leluja lastenhuoneesta ja kaksi pussia "vaatejätettä" - jälkimmäinenkin meni valitettavasti roskikseen, koska vaatejätettä ei nyt oteta juuri missään vastaan.  Siitäpä pääsinkin korona-aiheeseen . Alkusyksystä, molemmat rokotukset matkassa, tuntui helpottavalta. Nyt täytyy sanoa, etteivät ajatukset ole aivan yhtä...

Istuin viimein alas - olen tänään kerännyt lasten pieniä vaatteita uffin laatikkoon vietäväksi. Olen koronavuoden aikana onnistunut hilloamaan vaatekaapillisen lasten pieniä vaatteita. Nyt pääsen suurimmasta osasta eroon ennen kuin seuraava erä vaatteita jää pieneksi. Kirppissuunnitelmani (vähän arvokkaammat, pieneksi käyneet vaatteet) ei oikein ottanut tulta alleen tänä syksynä - kaikkea muuta tekemistä on ollut niin paljon. Elättelen toiveita, jos vaikka tammikuussa onnistuisin. Aivan viimeiseksi huhkin lapsille lämmintä vaatetta huomiseksi - talvikeli tarkoittaa käytännössä korkeintaan nollakeliä, mutta mikäli on niin kylmä, eivät lapset tarkene pihalla näillä vaatteilla, joilla on tähän asti menty.  Tällä viikolla olemme vierailleet (emme koko ajan samalla porukalla) useamman kerran lääkärillä. Touhi pääsi viimein nelivuotisneuvolaan, hyve-keskustelu käytiin päiväkodissa alkusyksystä. Touhilla oli kertakaikkisesti kaikki hyvin. Touhin pituus oli tällä hetkellä 106 senttiä ja...

Olen tullut siihen tulokseen , että pärstäni, rillit ja maski eivät kertakaikkiaan sovi yhteen :D Olen käyttänyt kaikki kikkakolmoset, mutta kun rillit huurtuu, niin ne huurtuu. Hyvänä talkoolaisena pidän maskia, ja joko rillejä, jolloin näen huonosti tai sitten ilman rillejä, jolloin näen...huonosti. Sinänsä olen tottunut maskeihin, miten niitä ilman osaa enää ollakaan sitten joskus. Muutoin ottaisin sen "sitten joskus" -ajan vaikka heti, on tässä niin paljon tätä säätöä ja sählinkiä.  On oikeasti stressaavaa huolehtia oma astmataso sellaiseksi, etten yski liikaa julkisilla paikoilla. Lapset ovat sitten asia erikseen. Touhi oli maanantain ja tiistain kotona flunssan takia ja kävi neljännessä koronatestissään - nyt hänellä on neljän suora, negatiivisia kaikki. Naakka sai ip-kerhosta huomautuksen, että hän yskii. No, flunssasta on vasta kolme viikkoa ja lasten yskä taitaa olla pitkittynyttä vasta kahdeksan viikon jälkeen - onneksi uskoivat tämän selityksen ainakin toistaiseksi...

Hakiessani Touhin keskiviikona päiväkodista, hän oli räkäinen. Torstaina tulehdus meni kurkunpäähän, ja haukkuva yskä alkoi pitkästä aikaa. Homma meni avaavan lääkkeen antamiseksi, kun makuuasennossa meinasi loppua happi. Voi, miten kyllästynyt olen näihin kurkunpään tulehduksiin! Sitä arkea on nyt eletty 3,5 vuotta, vaikka sairastumisia on nyt kuluneen vuoden aikana ollut selvästi vähemmän. Kurkunpään tulehdus mobilisoi koko perheen, kun yhden hapensaantia täytyy vahtia - jonka toki teemme mielellämme. Viime päivinä on tullut myös mietittyä mediaa - mielestäni lasten räkätauteja jne. on lähinnä kaunisteltu: kun käsiä pestään eikä viedä sairasta lasta päiväkotiin, tauteja ei käytännössä ole ;) No, milläs olet viemättä, jos oireita ei vielä aamulla ole...ja jo toinen flunssa kolmen viikon sisään kertoo, että tauteja todellakin on. Päiväkoti on mielestäni hoitanut homman vaikeissa oloissa hyvin - käsiä pestään hyvin kuten ennenkin ja samoissa tiloissa olemisia porrastetaan. Vanhemmille...

Olen maanantaina alkaneen flunssani kanssa uskaltautunut kauppaan tällä viikolla kodin seinien ulkopuolelle kaksi kertaa, torstaina ja tänään. Tilanne taudin kanssa on jo melko hyvä, alkuviikosta lasten isä hoiti ostokset ennen kuin flunssautui itse. Kotiopiskeluni vuoksi en ole käyttänyt julkista liikennettä vähään aikaan, joten vaikka olen hankkinut maskeja, en ole tätä aiemmin niitä käyttänyt. Nyt flunssaoireideni aikana olen kuitenkin lisännyt maskin varusteisiini. Millaista maskin kanssa on? No, tunnelmani ovat ristiriitaiset. Silmälasit ovat koko ajan huurussa ja hengitys kulkee viiveellä :D Toisaalta, jos hyviä puolia etsii, en ole pettynyt, mikäli suuri osa naamaani ei näy - se luo varsin spesiaalin tuntuista yksityisyyttä. Naakka oli kotona kokonaisen kouluviikon flunssaoireidensa kanssa. Voi varmaankin arvata, että hän hyppi seinille jo viimeistään keskiviikkona. Omakin kestävyyteni oli koetuksella opiskeluihini liittyvän projektityön ja puheliaan 7-vuotiaan kanssa. Uusi no...