Rouva Niskanen

 Meillä on vieraillut flunssa tällä viikolla. Molemmat lapset saivat taudin, onneksi helpotti muutamassa päivässä. Naakalla ehkä kesti vähn pidempään. Minulla oli ainakin ke ja to kurkku kipeä ja nenä vähän tukossa, nyt on parempi. Olen kuitenkin lähdössä pois kotoa (ilman lapsia)liikuntapainotteista mökkiviikonloppua viettämään, joten jätin salin suosiolla eilen välistä ja lepäsin. No, kävin sentään kirjastossa hakemassa lisää Disney-leffoja meille. Toivottavasti ehdimme katsoa ne jossain välissä. Eilen illalla päästiin kasomaan Touhin eskarin kevätjuhlaa. Luulin että olo olisi haikeampi, mutta lieneekö niin, että olen jo niin valmis lähettämään T:n koulutielle, etten juurikaan herkistynyt. Oli mukava yllätys, että Touhi lauloi laulut muiden mukana - en muista, että tällaista olisi tapahtunut aiemmin. Touhi sai eskarista todistuksen ja mitalin. Hän itse menee eskariin vielä ensi viikoksi, ja jatkaa sitten päiväkodilla viikon. Minun täytyy loman aluksi luultavasti vähän toipua, viime

 Olipas hauskaa laskea Tukkijoesta eilen! Muistan itse, kun lapsena jännitin ensimmäistä kertaa ihan kamalasti. Se taisi olla ensimmäinen "hurja" huvipuistolaite, johon uskalsin mennä. Paikkana oli Särkänniemi. Suuntasimme eilen ex-tempore Särkänniemeen. Tällaiset suuntaamiset onnistuvat nykyään melko hyvin, kun emme ole enää riippuvaisia esimerkiksi päiväuniaikataulusta. Syödäkään ei tarvitse enää tismalleen samaan aikaan. Siispä olimme Koiramäessä noin klo 15. Molemmat lapset näyttävät olevan edelleen Koiramäki-vaiheessa. Niitä on luettu perheessä oikein paljon ja luetaan edelleen. Minusta Koiramäki (en ollut käynyt aiemmin) oli toteutettu hienosti. Naakan lempiaktiviteetti oli eläinten katseleminen ja "juuston" tekeminen juustomuotilla taikahiekasta. Kun kävimme sisällä Koiramäen mummolassa, Touhi totesi, että voisi hyvin asua siellä, kun on niin mukavan kotoisaa <3  Ehkä yksi molempien suosikeista Koiramäessä oli lautta. Ensin lapsia jännitti, lopulta he me

 Mikä on sopiva ruutuaika lapselle päivässä? Apua! Alkuun täytyy tunnustaa, että katselin alakouluikäisenä telkkaria päivittäin, yläkoulua lähestyttäessä niin kauan kuin vain annettiin lupa. Ilman lupaakin joskus, telkkari oli huoneessani. Vietin myös kavereiden kanssa melko pitkiä pelihetkiä...pisimmät taisivat tosin olla korkeintaan kolme tuntia kerrallaan, mikä johtui vain tarpeesta edetä mariopelissä, kun kunnollisia tallennusmahdollisuuksia ei vielä ollut :D Yksi tällainen on jäänyt mieleen, lähdimme ystäväni kanssa sen jälkeen parin tunnin hiihtolenkille ja totesimme itsekin, että tarvitsemme nyt ulkoulua ja liikuntaa. Takaisin nykyhetkeen... viime aikoina Youtuben katselu on ehkä mennyt hieman yli sallitun. Varsinkin Touhi katselisi varmaan koko päivän, mikäli katselua ei kiellettäisi. Naakkakin on lisännyt Youtuben käyttöä. Osasyy on varmasti kevätväsymys. Kumpikin lapsi alkaa selvästi olla kesäloman tarpeessa. Silloin tuntuu, että latautumista tarvitaan enemmän. Tämä on aiva

Naakan kymppisynttäreitä vietettiin meillä joitakin päiviä sitten. Täytyy sanoa, että onnistuin stressaamaan muun ohella niitäkin. Ymmärrän kuitenkin itseäni: ei minun tarvitsekaan niellä purematta kaikkea toimintaa arjenpyörityksen lisäksi. Kuitenkin, synttärit menivät upeasti! Naakka ei halunnut isoja kaverisynttäreitä, joten meille saapui kolme ystävää. Olen tuntenut kaksi kolmesta jo vauvasta asti. Kolmaskin on pyörinyt kuvioissa nelisen vuotta. Täytyy sanoa, että jännitin vähän, voinko järkkäillä tilannetta vai pitävätkö 10-vuotiaat minua häiriötekijänä. Huoli oli turha. Kaikki ehdottamani aktivitetit otettiin innostuksella vastaan.  Itse asiassa tekemiset eivät olleet niin ihmeellisiä. Järkkäsin slimentekohetken - niitä jaksettiin tehdä lähes tunti. Lapsukaisilla oli siniset kädet, koska väriaine oli sinistä. Ainakin Naakalta on väri lähtenyt pois jo viimeistään nyt :D Meillä oli kaikenlaisia naamiaislakkeja, pääasiassa päähineitä. Oli hauskaa sonnustautua niihin ja ottaa valok

Kaikenlaisia kyselyjä pyöri blogeissa joskus muinoin, kun aloin sellaisia lukea. Siitä on muuten viitisentoista vuotta aikaa! Olen vastannut omassa blogissani muutamaan kyselyyn vuosien mittaan. Viime aikoina olen pohtinut, että niihin vastaaminen voisi olla hauskaa jo siksikin, että vastaukset voivat olla mielenkiintoisia myös itselle - eräänlaista itsepohdiskelua. Ehkä vastaan vain tähän yhteen tai sitten löydän jonkun uuden, mukavan sellaisen.  Avioliittoja:  Yksi kappale. Kihloissa:  Samoin, myös yhden kerran. Kumpikaan sormus ei muuten enää mahdu sormeeni. Lapsia:  Kaksi kappaletta. 10-vuotias tyttö ja kohta 7-vuotias poika. Lemmikkejä:  3 gerbiiliä, 6 sauvasirkkaa (yksi pieni, viisi isoa) sekä noin 25 akvaariokalaa. Leikkauksia:  Lapsena molempien isovarpaiden kynnet alkoivat kasvaa sivusuunnassa - ne piti hoitaa leikkauksella muistaakseni kolmas- ja neljäsluokkalaisena. Touhi syntyi sektiolla. Tatutointeja:  yksi kappale, pieni sydän toisessa ranteessa. Kyseessä on ns.ystävyyst

Mehiläis- ja hyönteiskadosta on puhuttu jo pitkään. Se on innoittanut minut tiettyihin toimiin puutarhapalstan kanssa. Tavoitteeni on, että palstalla olisi kukkivia kukkia keväästä syksyyn asti. Helpommin sanottu kuin tehty.  Tällä hetkellä palstalla ei kuki mikään. Lumikello kukki jo, yksi krookuskin taisi jo kuihtua. Tulppaanit ovat alkutekijöissä. Seuraava kukkija on käsittääkseni akileija. Toinen akileija päätti olla nousematta, joten täytynee hankkia muutama uusi. Tiedän jo etukäteen, että minulla on monta kukkijaa kesä- ja elokuulle, heinäkuu on vähän auki. Toki meille tulee hyötykasvejakin - ainakin maissi on jo ikkunalaudalla hyvällä alulla. Muiden kasvien kanssa on vähän niin ja näin - en suosittele Nelson Gardenin siemeniä - ainakin minulla on ollut todella huono tulos. Puutarhapalstan kanssa on vielä oikein mukavaa. Eilen illalla kävin kumoamassa loput multasäkit ja siirsin yhden pienen pensasmustikan toiseen paikkaan. Se on ollut tähän saakka varsin kitukasvuinen. Katsotaa

 Kun on paljon harrastuksia , siis kotona tapahtuvia, on vaikeaa pitää tavarat järjestyksessä. Olen päätynyt siihen, ettei absoluuttinen siisteys taida olla minun juttuni. Enemmänkin on järkevää päättää, mitkä kohdat asunnossa on priorisoitava, mitkä eivät ole niin tärkeitä. Järkevää taitaa olla, että keittiötä ja kylpyhuonetta pidetään siistinä/siivotaan säännöllisesti. Muiden huoneiden osalta meillä edetään huone kerrallaan - mentaliteetilla. Eilen ahkeroimme lasten kanssa olohuoneen ja lastenhuoneen.  Minulla oli lisäksi tavoitteena viimeistenkin parvekkeen edellisvuotisten kukkaruukkujen sisältöjen hävitys ja lasten pipo- ja hanskalaatikoiden raivaus kesäkuntoon. Nykytilanteessa ne pursuvat toppavaatteita :D Lapset osaavat monia kotitöitä jo hienosti. Touhi on varsin pro imuroimisessa. Taidankin delegoida homman hänenne, kun vain kehtaan ;)Olen huomannut "siivotkaa" -käskyn täysin toimimattomaksi meillä. Jos sen sijaan menen tilanteeseen ja kerron rauhallisesti, mitä pitä

"Ei ihme että koulutustaso laskee , kun kouluissa opetetaan..." "Oppilaille ei saisi näyttää sitä, tätä..." "taas Wilma-viestissä mainittiin pikkuasioista..." Somekeskusteluja (isompien alustojen, ei minun :D ) seuratessa tulee vastaan usein yllä olevan kaltaisia tekstejä. Viimeisimpään myönnän syyllistyneeni itsekin, tosin en keskustelualustoilla, mutta keskusteluissa muiden vanhempien jne. kanssa. Toki ne jatkuvat viestit väsyttivät entisestään, kun lapsen kanssa oli vaikeaa koulussa eikä kotoa pystytty eliminoimaan käytösongelmia sormea napsauttamalla. Mutta, kun itse kävin koulua, vanhemmat olivat käsittääkseni aika erillään koulumaailmasta. Korjatkoon joku 80-luvulla lapsensa saanut, mutta luulisin, että koulun annettiin pääasiassa hoitaa tehtävänsä ja kotiasiat olivat erikseen. Mutta...uskallan väittää , että koulutustason lasku ei mitenkään välttämännä johdu kouluopetuksesta. Jos lähdetään liikkeelle oppijasta, jolla ei ole esimerkiksi massiivisia m

Meillä oli eilen vieraita , joille esittelin sauvasirkkoja. Yleensä sirkoista sanotaan, että hienoa, olen nähnyt tuollaisia viimeksi eläintarhassa. Niinpä, niitä on muistaakseni myös Korkeasaaressa. Otan yleensä yhden sirkan kädelleni ja kerron siitä. Osa haluaa katsella mutta ei koskea. Osa haluaa ottaa sirkan kädelleen ja yleensä ottaa tilanteesta kuvan, jonka sitten postaa someen :) Pieni osa ei halua olla samassa huoneessa kuin terraariosta vapaana oleva sauvasirkka.  Itse sirkoille kuuluu hyvää. Kun terraarion siivoaa noin kerran viikossa ja antaa salaatinlehden päivittäin sekä suihkuttaa vedellä eli tekee pienen sateen, sirkkojen asiat ovat täysin kunnossa. Elinkierto on noin vuoden mittainen, ja siinä ajassa ehtii syntyä uusia yksilöitä korvaamaan vanhat. Gerbiilejäkin ehdin juoksuttamaan viikonloppuna. Myös Albi, jolla on ilmeisesti korvatulehdus (suunnitteilla eläinlääkärikeikka mahdollisimman pian), juoksenteli tyytyväisenä pitkin keittiötä. Gerbiilien juoksutus on asia, jon