Rouva Niskanen

Taas tuli takapakkia selän ja niskan kanssa...se oli kyllä odotettua, olenhan jo opiskellut tämän viikon. Viikkoon kuuluu kaksi luentoa (jälkimmäinen tänään) ja paljon lukemista. Olen tehnyt samat joogaliikkeet kuin aiemminkin sekä kävellyt paljon...ei auta. Kun kropan kanssa menee hyvin, unohdan yleensä ongelmat. Se, kun menee hyvin, on yleensä pisimmillään kolmen viikon jakso, kuten nyt oli. Kun paikallaan oloa, erityisesti istumista tulee enemmän, ongelmat alkavat taas. Tämä on henkisesti raskasta ja raivostuttavaa - minulla oli eilen illalla jopa huimausoireita, kun niska ja kaula pamahtivat lukkoon. Täytyy ponnistella, jotta pystyisin henkisesti keskittymään muihin asioihin kuin kipuun.  Opiskelu on ollut taas ihan mukavaa. Meneillään oleva kurssi on projektikurssi ja jälleen intensiivikurssi, mutta nyt kun en ole töissä, aikaa opiskelulle on enemmän. Aloin pohtia, onko vanhanaikaisia luentokursseja enää olemassakaan? Muistikuvani kertovat, että olin aiemmin opiskellessani va...

Lapani ovat olleet viime päivinä kipeät, ja niskaa kiristää molemmilta puolilta. Viime päivien liikunta: kävelyä, jumppaa ja uimista. Välillä yläkroppa äityy tulehduksenomaiseen kiputilaan. Silloin olisi hyvä syödä särkylääkekuuri, minkä rva useimmiten unohtaa. Hieronta oli vuorossa lauantaina, mutta sen jälkeen yläkroppa veti itsensä nopeasti takaisin jumiin. Rva ei osaa sanoa muuta, kuin että näin käy välillä. On aika harvinaista, että ympäristö heilahtelee, kun kääntää päätä, mutta näin kävi toissapäivänä - olin vielä uimahallissa. Olen jo kauan sitten hyväksynyt, että tämä on kehoni, ja tällä mennään. Se ei läheskään aina toimi kuten toivon, mutta parempaakaan en saa. Hieronta poisti onneksi tuon huimauksen, joten siitä oli hyötyä, vaikka paikat eivät tuntuneetkaan vetreytyvän. Tänään on vuorossa ainakin jumppaa ja kävelyä. Iltapäivällä minun pitää viedä Naakka puheterapiaan. Harjoituksia on nyt tehty kolme kuukautta, ja päällimmäinen tunne on kyllästyminen :D Ei vaan, h...

Pari päivää sitten hankin jotakin huvittavaa Tokmannilta - ryhtiliivin. En ollut perehtynyt koko ryhtiliiviasiaan aiemmin, mutta niissäkin on ilmeisesti ollut viime vuosina jokin buumi. Minulla oli nuorena todella hyvä ryhti. Se alkoi huonontua itse asiassa vähän erikoisella tavalla. Opiskeluaikana minulla oli paljon alaselkäkipuja. Elettiin aikaa ennen somea ja älykännyköitä. Oikeastaan minulla ei ollut edes vielä omaa tietokonetta. Minun alaselkäni kipeyttivät yliopiston penkit. Helsingin yliopiston päärakennuksessa oli ainakin silloin melkein jokaisessa luentosalissa kirkonpenkkimäiset puupenkit, ja pöytätaso oli kapea ja kalteva, lyhyelle ihmiselle liian kaukana penkistä... No, penkeistä en päässyt eroon , joten menin fysioterapiaan. Muistan vieläkin, että fyssari oli varmaankin pätevä, mutta todella kolkko sanomisissaan. Häneltä kuulin joka tapauksessa ensimmäistä kertaa, että yläselkäni on liian suora, siis asennoltaan, ja liikkumaton. Arvatkaa, ymmärsikö rva, että sit...

Poikkeukselliset työtehtäväni (paljon tietokoneen ääressä istumista) loppuivat, luojan kiitos, tänään. Pariviikkoinen on suoraan sanottuna kulunut liian hitaasti. Mikä sitten oli niin kamalaa? No, se blogini alkuperäinen pääaihe, niskavamma, tietenkin. Kun teen suht liikkuvaa työtä, johon ei juurikaan sisälly katseen tarkentamista näyttöpäätteelle, ovat asiat melko hyvin. Itse asiassa kivut ja jumitukset laantuvat melkein "perustasolle" mikä tarkoittaa kohdallani pelkkää kipua (luultavasti kenen tahansa niskajäykkyyteen verrattavaa. Silloin melkein unohdan kroonisen ongelmani. Kappas , työt vaihtuivat päätetyöhön...kivut pahenivat muutamassa päivässä. Yläselkä meni aivan lukkoon ja oikeassa kädessä alkoi olla tunnonpuutosta. Yläniskan oikea puoli muuttui jopa kosketusaraksi ja kuului lähinnä rahinaa, kun käänsin päätäni. Huimaus alkoi. Sitä minä olinkin vähän pelännyt. Huimaus aiheuttaa minulle huonon olon lisäksi psyykkisen stressitilan. Vaikka sisimmässäni tiesinki...

Tällä viikolla temppuilu sekä astman että niskan kanssa on jatkunut. Olen sinänsä ollut työkunnossa, mutta hieman hankalaa on ollut. Töissä on kiirettä vähän kaiken kanssa. Lähden seitsemältä kotoa, ja olen neljän tai viiden aikaan kotona. Kun pääsen kotiin, olen kertakaikkisen väsynyt. Maanantaina tein vikan täipesun Naakan tukkaan - luulen että ongelma on nyt voitettu. Ensi maanantaina yritämme kampaajalla käyntiä uudestaan. Viikkoa on helpottanut, että Naakka ja Touhi ovat olleet naapurin poikien kanssa leikkimässä ja päinvastoin. Tämä tarkoittaa, ettei lapsille tarvitse järkätä mitään erityistä ohjelmaa, vaan saavat rehata keskenään. Eilen, kun lapset olivat vastavierailulla naapurissa, huomasin, miten helppoa on järkkäillä koti, kirjoittaa kauppalista ja pakata reput & suunnitella vaatteet seuraavalle päivälle, kun lapset ovat arki-iltana vähän aikaa muualla. Tänään aion yrittää puutarhapalstalle menoa, jos nyt osuisi edes lyhyt sateeton väli. Ei siellä enää ole kitk...

Pahempia oireita niskan kanssa tulee enää suhteellisen harvoin - yleensä selviän kivuilla ja jäykkyydellä. Tänään ja eilen niitä oireita on ollut. Flunssan jälkeen sain kovan yskän. Olin töistä pois pari päivää sitten rauhoittaakseni tilanteen. Yskä talttui, ja palasin töihin. Toki yskin edelleen, mutta en infernaalisesti, kuten alkuviikosta. Yskä aiheuttaa nopeaa, tärähtelevää liikettä niskaan. Sen ansiosta oikea kallonpohjani (ja niskan oikea puoli) on ollut todella kipeä. Minulla on ollut myös jonkin verran huimausta, ja pään kääntely on aiheuttanut oksettavaa oloa. Hyvä puoli tässä on, että se yskä rauhoittui. Nyt lepuutan mahdollisuuksien rajoissa ja syön pienen särkylääkekuurin. Vanha vamma muistuttaa itsestään ja aiheuttaa oireita aina, kun niskaan osuu nopeaa, toistuvaa liikettä. Viimeksi minulla oli tällainen olo heinäkuun puolessa välissä - silloin kun aloitin jumppaamisen. Ensimmäisessä jumppavideossa, jonka ystäväni kanssa tein, sattui olemaan nyrkkeilyliikkeitä. ...

Olen muuten jumpannut viime päivinä - tai siis nyt kuutena päivänä yhteensä. Mökkireissulla aloitin, ja sen jälkeen olen tehnyt 15 minuutin jumppia youtubesta...toimii tällä hetkellä! Tänään ohjelmassa olisi joku raskaampi 15-minuuttinen, jossa väsyy, hengästyy ja lihaksissa tuntuu. Muutamana edellisenä päivänä olen keskittynyt yksittäisiin kohtiin kuten selkään tai pakaroihin. Kun teen näitä 15-minuuttisia joka päivä, tulokseksi tulee melkein se 2 tuntia viikossa lihashuoltoa, joka aikuisten liikuntasuosituksista löytyy. Tämä on huipputulos verrattuna siihen, mitä olen tehnyt viimeisen vuoden aikana. Nähtävästi kehonhuollon ilon voi löytää yhden mökkireissun aikana. Päivittäisen 15-minuuttisen luulen voivani löytää aikataulustani, vaikka olisi työpäivä, tosin sen näkee sitten. Jo puoli tuntia voisi olla ongelma paitsi silloin, kun lapset ovat isällään. Vaikka näkyviä tuloksia ei todellakaan ole, tunnen olevani kuuden jumppapäivän jälkeen vetreämpi ja kivuttomampi kuin aiemmi...

Tällä viikolla rva on lähinnä käynyt töissä. Niska on temppuillut, aika rankastikin, mutta mitään tavallisesta poikkeavaa ei ole tapahtunut. Eilen oli harvinaisen veemäinen päivä - niska, oikea kaulajänne ja molemmat lavat alkoivat vetää totaaliseen jumiin. Ongelmien aaltoilevuus on eräs kroppani spesialiteetti. Kun elän eilisen kaltaista vaihetta, kroppa jumittuu, ja niskan oikea puoli menee ikäänkuin tunnottomaksi. Olo on hiukan huippaava ja ennen kaikkea tosi ikävä. Normaalit asiat eivät meinaa luonnistua. Eilen minulla oli valtavasti tekemistä. Lähdin kotoa seitsemältä aamulla ja tulin kotiin kuudelta illalla. Töissä oli liikkuvaa hommaa - askelmittarini näytti illalla 14 500 askelta, jotka oli pakko ottaa, kun askareita oli niin paljon. Illalla oli tarkoitus mennä vielä ostoksille Prismaan, mutta oloni oli niin hutera, että jouduin skippaamaan. Sinä aikana vietin useamman tunnin vetreyttävien harjoitteiden parissa. Onnistuin siinä mielessä, että tuntoaisti palasi oikealle p...

Eilen tuli taas muisteltua menneitä eli talvea 2009, jolloin vammauduin. Opiskelin vielä, tekemättä oli enää gradu ja yksi iso tentti. En ollut suorittanut opintojani kovin nopeasti, aloitin nimittäin yliopiston jo vuonna 2001. Opinnoissa rauhallisesti eteneminen oli vielä viime vuosikymmenellä mahdollista, ja koska halusin parikymppisenä tehdä muutakin, en opiskellut supernopeasti. Ehkä sekään ei ole kuitenkaan koko totuus - oli kausia, jolloin en opiskellut juuri ollenkaan, ja muut ajat tein hommia kokopäiväisesti. Minulle oli jo lapsena selvää, että isona haluan matkustella. Ennen vuotta 2009 kerkesin laskujeni mukaan reissata 19:ssä Euroopan maassa. Kaukokaipuusta huolimatta olin varsin kiltti - matkustelu oli juurikin matkustelua eikä mitään älyttömyyksiä. Kotona ollessani opiskelin ja kävin kesäisin töissä. Kaiken muuttumiseen ei tarvittu kuin sekunti. Lyhyesti sanottuna: tunsin, että olo on jotenkin huono, hakeuduin kohti vuodetta enkä ehtinyt. Heräsin kaatuneena latti...

Rva:lla on ollut tänään kertakaikkinen vapaapäivä. Se tulikin todella tarpeeseen, viimeinen kaksiviikkoinen putki on ollut poikkeuksellisen aktiivinen (suoraan sanottuna tosi työläs). Rva:lla alkoi loppua kohden olla kaikenlaisia stressioireita. Siksipä en ole asettanut itselleni mitään erityisiä tavoitteita. Sain päivällä päähänpiston kaupungille lähtemisestä. Hyppäsin siis ratikkaan, ja suuntasin vaatekauppoihin. Minulla on ollut mielessäni pieni lista omista vaatteistani, siis niistä, jotka puuttuvat. Minua onnisti, sillä löysin listan jokaisen vaatteen: tummavärisen hupparin, siis vetoketjullisen. Sellainen on oikein hyödyllinen, no missäpä muualla kuin leikkikentällä. Samasta kaupasta löytyi viisi paria lyhytvartisia sukkia kesäkäyttöä varten. Minulla on muutama pari jäljellä edelliskesästä, mutta vaihtosukkia on hyvä olla. Tosi kiva löytö olivat mustat kangashousut, joissa on kuminauhavyötärö. Housut jättävät nilkat paljaiksi, ovatkos ne nyt sitten se muotijuttu ;) :D Ennen...

Eilen rva makasi reporankana hierojan penkissä. Niska oli taas ruvennut vihoittelemaan (se oikean puolen väsyminen näyttää olevan oikein kertakaikkisen krooninen vaiva). Joku päivä viime viikolla huimasikin, joten oli parasta varata hieroja. Kun hieroja kysyi, mihin tällä kertaa keskitytään, vastasin, että tavanomaisen niska-hartiaosuuden lisäksi voisi käsitellä myös pitkiä selkälihaksia. Niinpä näiden lihasryhmien parissa vietettiin jälleen tunti aikaa. Paikallani maatessani huomasin, että minua väsytti ja suorastaan nukutti vietävästi. Tuntui myös suorastaan vastenmieliseltä, että hierojalta piti hypätä suoraan päiväkodille, ja sieltä kävellä enemmän tai vähemmän väsyneen Naakan kanssa takaisin. Tykkään arjesta , mutta välillä perjantaina huomaan, miten alan ihan fyysisesti väsyä. Arki on aika aktiivista muksuja kaitsiessa, ja yleensä alan iltaa kohden muutenkin väsyä muksuja nostellessa. Illalla olenkin sitten aivan puhki. No, tästä pääsemmekin lihaskuntoon. En oikein tiedä,...

Rva otti tänään suunnan kohti tavaraloa - ja sai matkalla yhden aiheen kirjoitukseensa: huimaus iski! Huimaus on nykyisin jo aika harvinainen vaiva, rva:n niska on tainnut toipua siinä suhteessa ihan hyvin (no eihän sinä mennyt kuin melkein vuosikymmen, Suomi oli melkein 92-vuotias, kun rva niskansa satutti)... Nyt huimaus liittyi suoraan jumitukseen - edellisestä hieronnassa käynnistä on lähes kaksi viikkoa, seuraava sessio täytyy varata pikimmiten. Se liittyy pään kääntämiseen...kun kääntelin päätäni, tuli tuntemuksia, kuin maa olisi uponnut jalkojen alla alemmas ja palannut äkkiä ylöspäin...aika inhaa! Kyllä se jumitus vaivaa muutenkin, on kipeä ja tukkoinen olo, siis lihaksissa. Olen viime päivinä (tai oikeastaan iltoina) harjoittanut oikeaa kättäni. Olen Touhin sijaan nostellut kahvakuulaa. Käsi väsyy normaalisti, mutta sitä en ihan tajua, miksi se myös puutuu. Ah, tavaratalosta ...rva ei ole mikään antaumuksellinen shoppailija. Käyn oikeasti tavaratalossa tosi harvoin. Tän...

Viime aikojen keskustelu työttömyystukien käytöstä ja väärinkäytöstä sai myös rva:n tarttumaan kynän ja ruutuvihkon sijasta läppäriinsä.  Rva aikoo tässä kirjoituksessa avata, miten työnteko on whiplashin aikana (vuodesta 2009 näihin päiviin) onnistunut. Ihan alussa, vuosina 2009 - 2010 tein vielä opintojani, käytännössä gradua loppuun. Kovan huimauksen ja niskakivun kanssa kirjoitin gradua sängyssä, puolimakaavassa asennossa. Työ pitkittyi jonkin verran, mutta onnistui. Maisterin paperit sain lokakuussa 2010. Siitä eteenpäin sairastin ensiksi sairauspäivärahalla. Se evättiin, kun sairauden syytä ei löytynyt. Myöhemmin en sairauspäivärahaa hakenut, koska minulla ei ollut voimia hakemiseen. Vuonna 2011 lähdin kokeilemaan työntekoa työkokeilun avulla. Se onnistui kolmisen kuukautta, jonka jälkeen jouduin lopettamaan. En muista , miten raha-asiani siitä eteenpäin menivät, mutta vuoden 2011 ja 2012 välissä tein jälleen työkokeilun, tällä kerralla kolmen kuukauden mittaisen. Pari...

Kun rva on päässyt sanomasta , ettei enää huimaa, niin eikös huimausta ole esiintynyt ihan riittävästi (liikaa) edellisinä päivinä! Se alkoi torstaina, kun niska jämähti jumiin. Oli oikein psykedeelistä kävellä kotiin päiväkodista lasten kanssa, kun kiintopistettä ei meinannut löytää mistään. Voi että, kun inhoan huimausta! Eilen Naakkakin oli kotona, ja muutenkin päivä oli hektinen, joten mahdollisuudet makuulle pääsyyn olivat olemattomat. Kävin sitkeästi lenkillä (ihan vain oman ajan puutteessa), ja se oli oikein pirullista. Henkisesti se on rasittavaa myös, sillä "ei taas"-fiilis iskee helposti, kun melkein vuosikymmenen vaivannut huimaustila yllättäen pahenee. Tuntuu, että eikö se jo riittäisi, tämä hampaan pureminen ja sietokyvyn venytys. Joka tapauksessa, tämä päivä näyttää, mitä tuleman pitää. Iltapäivällä meille saapuu Touhin seuraksi ukki. Sitten lähdemme Naakan kanssa "palkintomatkalle" kylpylä Flamingoon! Naakka on suoriutunut eräästä tehtävästä ...

Palasimme laivalta ! Tunnetila on, kuin pitääkin - fyysisesti väsynyt, mutta henkisesti virkistäytynyt. Olimme laivalla 4-vuotiaamme kanssa, kohta 1-vuotias jäi isovanhempien kanssa kotiin. Perjantai-illan vietimme tutustumalla laivaan, syöden ja leikkien. Matkan ainut keinutus osui heti alkuiltaan, Kustaanmiekasta laiva keinui rva:n makuun vähän liikaa noin tunnin ajan. Rva:lla on selkeä syy olla pitämättä keinuvasta laivasta - rva:n huimaus tuntui useamman vuoden ajan juuri siltä, onneksi ei juurikaan enää. Perjantai-iltana söimme buffet-ravintolassa. Rva:n mielestä buffet-tarjonta oli hyvä ja monipuolinen. Naakka söi lastenpöydän antimista, hmm., aika säästeliäästi, mutta onneksi sentään jotakin. Illalla tsekkasimme lasten paikat - yhden kannen kokoustilat oli iloksemme muutettu kokonaan lasten tiloiksi, eli leikkihuoneita oli paljon: pomppulinnahuone, leikkihuone ja pallomerihuone sekä paljon muuta. Eniten Naakka taisi viihtyä pallomeressä. Lapsiperheen ilta koitti ajoisssa...

Tällä viikolla teemana on ollut (rva ja hänen vaihtuvat teemansa...) ryhdin kohotus. Minulla oli lapsena ja nuorena hyvä ryhti. Johtuiko se kenties pituudestani - muita päätä lyhempi joutuu seisomaan ryhdissä, jotta pääsisi keskusteluetäisyydelle, kun seistään ringissä koulun pihalla. Kun niskavamma huimauksineen iski, en pystynyt pitkään aikaan seisomaan suorana, kun huimasi ja sattui niin paljon. Tätä kesti useampi vuosi, ja siinähän se ryhti romahti. Ihan parina viimeisenä vuonna olen pystynyt aika ajoin kurottautumaan hyvään ryhtiin. Tuntuu, että tänä keväänä olisi koettu läpimurto, eli se hyvä ryhti onnistuu yhä paremmin. Luulen , että tällä tulee olemaan vaikutusta niskan kuntoon ja selän jumituksiin pidemmällä aikavälillä. Tämän viimeisimmän ryhdinkohotuksen ansiosta olen löytänyt itseltäni sellaisia vatsalihaksia, joita en muistanut olevan olemassakaan. Olen myös iloinnut siitä, että kroppa näyttää paljon mukavammalta, kun olemus on ryhdikäs. Ei se ryhdikkyys toki ai...

Oikein hyvässä muistissa on, kun rva loukkaannuttuaan v. 2009 ei huimaukseltaan pystynyt juurikaan kävelemään vuoteen. Kun kävelin, maa tuntui nousevan ja laskevan, mikä aiheutti tosi heikottavan, huonon olon. Kävelin kuitenkin. Pääsin korttelin ympäri. Pääsin lähikauppaan, mutta en voinut ostaa paljon, koska se kaupan värikäs ympäristö kurkotteluineen jne. huimasi. Minun piti opetella ulkoa, missä tavarat olivat, lähikaupan ulkopuolella olin todella hukassa. Vuosia minun piti suunnitella lyhyetkin matkat hyvin tarkasti, esimerkiksi jos menin ostamaan sukat, en voinut shoppailla muuta, koska kroppa kesti vain suoraviivaisen siirtymisen paikasta toiseen. Jos asioin jossakin, vaikkapa Kelassa, yritin mennä hiljaiseen aikaan, sillä en saanut ihmisvilinästä kiintopisteitä, ja olosta tuli liian huono. Joskus piti palata kotiin jo menomatkalla. Jätin väliin paljon juhlia ja muita tilaisuuksia, sillä kehoni ei kestänyt niitä. Eristäydyin. Ajan myötä kehoni parani asteittain, pääas...

Kauan sitten , kun ongelmani alkoivat, minulle suositeltiin kovasti kiropraktikkoa ja OMT-fysioterapeuttia. Edellisellä kävin kerran, jälkimmäisellä todella paljon. Lopetin OMT:llä käynnin vasta puolisentoista vuotta sitten. Kiropraktikolle, joista en tiennyt mitään etukäteen, menin jo muutamia kuukausia loukkaantumiseni jälkeen. Vammani laatu ei ollut vielä selvillä (se selvisi vasta pari vuotta onnettomuuden jälkeen). Omalla kohdallani käynti oli virhe. Kiropraktikko naksautteli nikamanvälit järjestyksessä, edeten rankaa ylöspäin aina ylimpiin nikamiin saakka. Rintarankaa muistan hoidon helpottaneen, mutta ylänikaman ja kallonpohjan raksautus ei tehnyt hyvää. Käytännössä minua pyörrytti kotimatkalla, ja yläniska tuli todella kipeäksi. Huimaus paheni. Tietämätön kun olin, kävin itselleni liian rajussa hoidossa, koska minulle oli kyseistä hoitomuotoa suositeltu. Koko kiropraktiikan alaa en demonisoi; hoito voisi sopia minulle edelleen, mutta niskaani en enää raksauttele. OMT-...

Päivät kotioloissa alkavat käydä vähiin. Mitään erityistä pakkaamista ei ole vielä aloitettu, mutta "muutto" on mielessä jatkuvasti. Tänään puoliso ja Nappe kävivät ostamassa meille akvaarioon ruokinta-automaatin. Akvaarion kanssa on muutenkin puuhasteltu. Eilen siivosimme yhteistuumin ulkosuodattimen, puoliso teki ison työn, kun tällä kertaa laitteeseen piti myös vaihtaa uudet letkut (ne, mistä vesi kulkee akvaariosta suodattimeen ja päinvastoin). Naakka oli päiväkodissa ja viihdytettävänä oli vain Nappe, joten projekti ei ollut hankala. Minä pesin suodatinmateriaaleja (keraamisia putkia, soraa jne.), puoliso teki muut jutut. Kalat voivat ihan hyvin. Vettä olen saanut kovetettua ihan hyvälle tasolle, nyt platyjen pitäisi viihtyä. Muutkin kalat näyttävät ihan hyviltä. Platyt eivät ole vieläkään lisääntyneet akvaariossamme, toivon, että tämä vuosi toisi edistystä tullessaan. Tänään kävin hierojalla. Tämä on ollut ihan valtavan pitkä aika ilman hierontaa, viimeksi käv...

Tällä(kin) viikolla on kyllä ollut kaikenlaista! Oikeastaan, kun nyt yritän alkaa muistella, mitä ihmettä olemme tehneet, en meinaa muistaa mitään. Kuitenkin, sanotaan, että muistiharjoitukset ovat hyödyllisiä. Maanantai : Päivä oli ihan tavallinen, teimme paljon kotiaskareita. Illalla kävin hierojalla. Kiitollisuudenaihe: se hieronta. Tiistai : Sepäs oli itsenäisyyspäivä. Naakalla oli vapaapäivä kuten meillä muillakin. Iltapäivällä keksimme ajella Malmin hautausmaalle katsomaan hautausmaan kynttilänvaloa. Tulos: lapset nukahtivat matkalla, emmekä viitsineet herättää kumpaakaan. Ajoimme siis keskustaan ja kiersimme presidentinlinnan. Pääsimme n. 17.30 helposti kiertämään rakennuksen ja näimme ainakin ne aluetta vartioivat poliisit. Mannerheimintiellä satuimme tulemaan ylioppilaiden soihtukulkuetta vastaan. Kulkue oli kaunis näky. Kotiin saavuttuamme suuntasimme vielä talomme kerhohuoneelle, jossa asukasyhdistys järjesti itsenäisyyspäivän vastaanoton talolaisille. Istuimme il...