Tekstit

Näytetään tunnisteella musiikki merkityt tekstit.

Kahvia löytyy sekä tunnelmia viikon varrelta

Kuva
  Tämäkin viikko on mennyt reippaasti . Itse asiassa se on mennyt niin reippaasti, etten oikein muista, mitä esimerkiksi maanantaina tapahtui. Tiistaina T. oli lätkäharkoissa ja minä vanhempainyhdistyksen kokouksessa.   Keskiviikkona minä olin hierojalla. Se oli oikein fiksu veto, koska kroppa on alkanut mennä jumiin. Siellä se saatiin taas melko kivuttomaksi (ei kyllä kivuttomasti). Minulla on näemmä keho, joka menee jumiin helposti ja sitten aukeaa hankalasti. Se täytyy vissiin vain hyväksyä. Sain myös kehuja, kun lavan lihaksisto on kasvanut. Torstaina minulla ei ollut kotosalla mitään erityistä ohjelmaa, töissä toki oli täysi hulina päällä. Perjantaina istutin pari kasvia uusiin ruukkuihin. Joulukaktus on vähän kitulias, joten ajattelin, että se tykkäisi tilavammasta asumuksesta.  Meidän naapuriin aukesi kukkakauppa! Se onkin hieno juttu. Poikkesin siellä keskiviikkona. Meinasin ostaa hienon orkidean, mutta maltoin vielä mieleni. Sen sijaan ostin pienen kahvipen...

Viihteellä ja puutarhajutut

Kuva
 Vietin eilen älyttömän mukavan iltapäivän/illan ystäväni kanssa. En ollut nähnyt häntä vähään aikaan. Menin ensin käymään hänen luonaan. Siellä sain marsuterapiaa heidän kahden marsun muodossa. Se oli kyllä ihanaa. Marsujen sylittely oli oikeasti upeaa. Huomaan lemmikkieläinten kanssa ollessani, kuinka paljon kaipaan karvaista lemmikkiä. Ymmärrän, ettei nyt ole ehkä paras aika, mutta silti haluaisin. Hyvä että meillä on kuitenkin välillä hoitokoira ja kyläillessä pääsee noita näkemään. Kävimme vielä kuuntelemassa jazzia. Musiikkia kuunnellessa huomasin, kuinka mieliala kohosi huomaamatta. En edelleenkään ole varsinainen jazzin tuntija, mutta huoleton musiikki tuli kyllä tarpeeseen -maailmassa tapahtuu nyt lähinnä kurjia asioita, joten on hyvä välillä rentoutua positiivisessa tunnelmassa. Tänään aion viimein lähteä puutarhapastalle kurkkaamaan, mitä sieltä nousee. Ostin myös kaupasta akileijan siemeniä, jotka aion kokeeksi kylvää. Katsotaan, tuleeko niistä mitään. On myös hauska t...

Harrastamisen Suomen malli - musiikki?

Kuva
Harrastamisen Suomen malli on hieno juttu. Vaikka omat lapseni eivät ole toistaiseksi täällä tarjottaviin lajeihin syttyneet, olen kausittain katsonut lajilistat läpi ja todennut, että vaikuttaa kyllä hyvältä. Toivon, että mahdollisimman moni saa mahdollisuuden harrastaa tätä kautta. Yhtä asiaa olen kuitenkin ihmetellyt - musiikki tuntuu lähes kokonaan uupuvan valikoimasta. Onko niin, että musiikkiharrastuksen suosio on jotenkin uupunut? Ajatellaanko, että jos musiikkia haluaa harrastaa, se on sitten omakustanteista. Omassa lapsuudessani, umpisurkeana ;) lama-aikana, kouluissa oli ainakin jonkinlainen kuoro. Pakollinen soitinharjoittelu toki hoidettiin nokkahuiluilla, joihin monilla on viha-rakkaussuhde edelleen. Itse kuulun heihin, joista nokkahuilulla soittaminen oli ihan kivaa. Takaisin nykyaikaan - jos lapseni haluaisivat harrastaa musiikkia, olisin erittäin suopea. Kumpikaan ei ole toistaiseksi osoittanut suuntauksia siihen suuntaan. Olen perheeni ainoa, jolla on jonkinlaista mu...

Miniristeily ja vastapainoksi rauhaa

Kuva
 Kävin eilen miniristeilyllä hyvässä seurassa. Se olikin jännä päivä! Lähdimme liikkeelle vasta klo 15, mikä on tavalliselle kahden päivän viikonlopulle oikein riittävä risteilyaika. Olin tosin aika väsynyt keuhko-ongelman takia. Onneksi tilanne on mennyt hiljalleen paremmaksi. Menomatkasta tulikin...tuulinen! Kun olin juuri hiihtolomalla kärsinyt keinuvassa laivassa, tuli pohdittua, että miten ihmeessä olen näin pian suostunut samanlaiseen tilanteeseen :D Olimme alkuun keulassa musiikkiesitystä kuuntelemassa. Horisontin heilunta ei ollutkaan ihan hyvä juttu. Totesimme, että seisominen ja keinumisen myötäily oli paras vaihtoehto. Laivassa myös oksennettiin, ja oksupusseja oli jaossa. Itselläni tilanne ei onneksi mennyt ihan siihen pisteeseen. Paluumatkasta muodostui hivenen rauhallisempi . Oli keinutusta, mutta vähemmän. Buffet oli hitsin hyvä, ja esimerkiksi vegaanivaihtoehtoja oli paljon. Ostin korvakorut, enkä juuri muuta. Meillä on kotona syöty herkkuja suurin piirtein hiihtol...

Kävelyä ja Käärijä

Kuva
Kävimme Naakan kanssa lenkillä . Pelasimme toki samalla Pokemonia. Naakka muistuttaa siinä minua, että liikunnassa joukkuepelit eivät ole ehkä se ykkösjuttu. Juttelimmekin Naakan kanssa siitä ja pohdimme, josko juoksulenkit (käytännössä hölkkä, siis minulle ;) ) olisi se juttu. Siinä tuli vain yksi mutta...jaksoin hölkätä hyvin osan lenkistä, kunnes alkukesästä venäytetty pohje sanoi taas sopimuksensa irti. Todella ärsyttävää! Täytyy nyt vahvistaas sitä ja käydä lääkärillä / fyssarilla, jos se ei siitä helpotu. Naakka ei ehkä ole lapsista nopein ja ketterin, mutta hänellä on tahdonlujuutta. Toivon, että hän löytää oman tapansa liikkua. Olen itse tykännyt myös yksilöjutuista. Pilateksen aloittaminen ryhmäliikunnassa oli minulle aikanaan oikeasti iso juttu. Minusta oli älyttömän mukavaa viikko sitten löytää itseni Käärijän keikalta. Olin lukiossa tapaamieni ystävieni kanssa vuositapaamisessa, ja päädyimme tällä kertaa risteilylle. Käärijä tuli vähän bonuksena, koska emme ensin tajunneet...

Musiikkia ja ulkoilua - ainakin jonkin verran

Kuva
Usein elämä kulkee läpi samojen rutiinien. Tämä on minulle suurimmaksi osaksi hyvä juttu. Toisinaan on kuitenkin hauskaa tehdä jotakin vähän erilaista. Kysyessäni Touhille kaveriseuraa päädyimme Naakan kanssa rumputunnille.  Kaverin vanhempi ilmoitti että ovat lähdössä soittamaan djemberumpuja. Mukaan mahtuisi, mutta tunnin alkuun on aika vähän aikaa. Touhi ei innostunut ja päätyi kyläilemään toiselle kaverille. Naakka sen sijaan yllättäen tarjoutui. Kaikenlaiset etniset soittimet ovat kiehtoneet minua aina, mutta en ole koskaan päätynyt kokeilemaan oikein mitään. Naakka taas ei ole koskaan harrastanut edes mitään musiikkiin liittyvää. Täytyy sanoa, että meitä molempia taisi vähän jännittää. Rumputunti osoittautui todella kivaksi. Soitimme piirissä ja lähdimme liikkeelle alkeista. Samaan aikaan opettaja kertoi, että laulu liittyy viljankorjuuseen hänen kotimaassaan Afrikassa. Päädyimme hieman laulamaan ja jopa tanssimaankin. Pelkäsin vähän, että ääniherkkä Naakka ei jaksa olla ti...

Omia ajatuksia, kiinnostuksenkohteita

Kuva
Kun sää muuttui perin myrskyisäksi ja ulkoilu ei ole aktiviteeteista ihan ykkönen, on hyvä ajatella asioita. Pohjimmiltani tykkään omista ajatuksistani. Uskaltaudun toteamaan, että enemmän silloin, kun ahdistuneisuus ei ole ajatuksistani ykkönen. Minulla on hassuja tapoja - kenelläpä ei olisi. Tykkään edelleen pelata päivittäin farmipeliä Facebookin kautta. Oikea puutarhaharrastus on tauolla aina muulloin kuin kesäisin. Lisäksi "satojen" kasvattaminen ja asioiden klikkailu näyttää tuovan järjestystä elämääni. Uskallanpa vielä mainita, että en siis lue juurikaan uutisia edes työaamuina, koska farmi pitää hoitaa :D  Musiikki - en niinkään fanita musiikkityylejä tai artisteja (no, Pink on poikkeus. Toivottavasti on selvää, etten ollut se, kuka heitti tuhkauurnan sisällön hänen päälleen :D :D )  Musiikkimakuni on täysin riippuvainen kappaleesta. Jos pidän siitä, se saa olla rockia, rap-musiikkia, technoa, kansanmusiikkia, klasssista musiikkia tai mitä tahansa... En yleensä kahl...

Lukemista ja kauneimmat joululaulut

Kuva
  Minulla on ollut jo useamman vuoden ajan leikkimielinen 50 luetun kirjan tavoite vuotta kohti. Viime vuonna en päässyt ihan tavoitteeseeni - suuri syy oli kokopäiväisissä opinnoissa. Opiskeluissa sai lukea niin paljon, ettei fiktioharrastukselle riittänyt puhtia. Nyt tilanne on ollut hieman erilainen. Luettuja kirjoja on tällä hetkellä 49, ja näyttää vahvasti siltä, että pääsen tavoitteeseeni. Olen fiktion suhteen melko kaikkiruokainen. Dekkarit ovat ehkä nostaneet päätään viime vuosina.  Luen pääasiassa sängyssä ennen nukkumaanmenoa. Useina päivinä otan kirjan käteen muulloinkin. Pyrin lukemaan aloittamani kirjat loppuun - välillä tulee selkeitä huteja. Ajoittain häiritsee, kun kirjoja mainostetaan "ennenkuulumattomina, tajunnanräjäyttävinä lukukokemuksina".  Huomaan usein, että no joo, luin jo ysärillä vastaavanlaista kielenkäyttöä tai juoniratkaisuja. Vähän aikaa sitten luinkin jonkin kolumnin, jossa kritisoitiin, että osalla nykykirjailijoista on heikko lukeneisuus...

Pianotunnilla

Kuva
 Naakka halusi eilen soittaa pianoa. Meillähän on ollut sähköpiano Helmikuusta asti, enemmällä tai vähemmällä käytöllä. Itse istun pianon ääreen pari kertaa viikossa omaksi ilokseni. Lapsia en ole kehoittanut soittoharrastuksen pariin.  Naakalla on omana Thompsonin "Pienet sormet soittamaan" - alkeiskirja. No, ei se pelkästään Naakan oma ole - minäkin soittelin sen läpi kun aloin treenata melkein 20 vuoden tauon jälkeen. Tämän lisäksi omistan jonkin verran nuotteja ja kirjastosta on aina välillä lainattuna jotakin. Päätin antaa Naakalle pianotunnin. Hän on vaiheessa, jossa sormia vasta opetellaan pitämään koskettimilla. Hän löytää keski-c:n koskettimistolta ja nuoteista. Hänellä on juuri nyt into päällä asian kanssa.  Opetin Naakalle tätä kaikkea ja annoin pienen soittonäytteen vaiheesta, jossa itse olen. Huomasin, että hän haluaa oppia lisää.  En tiedä, onko äiti opettajana paras mahdollinen ( :D ) Olen kuitenkin ajatellut, että jos Naakka haluaa treenata pianonsoi...

Konsertti, kirja ja kiireettömyys

Kuva
Hyvää ystävänpäivää <3 Pohdin vähän asioita ja totesin, että eräs ystävieni merkittävimmistä saavutuksista minun suhteeni ovat olleet erilaiset tapahtumat. Olen tavattoman huono lähtemään mihinkään. Minulla on onneksi ystäviä, jotka pitävät sinnikkäästi huolen siitä, että lähden pois kotisohvalta. Eräs tällainen tapahtuma oli maanantaina. Se oli Hans Zimmerin elokuvamusiikkikonsertti Hartwall-areenalla. On melkein ennenkuulumatonta, että rva kerää arki-iltana luunsa kokoon ja lähtee konserttiin, joka loppuu myöhään. Kokemus oli todella hieno. En ole elokuva-asiantuntija, mutta konserttiseuranikaan ei tunnistanut heti kaikkia kappaleita. Elokuvakohtauksia heijastettiin ruudulle sinfoniaorkesterin soittaessa, ja valoshow oli hieno. Totesin jälleen kerran, että voisi ottaa pian uusiksi. Katsotaan, kuinka nopeasti olen uudelleen Hartwall-areenalla - edellisen kerran olin siellä nimittäin konsertissa 15 vuotta sitten :D Olen tällä viikolla saanut kuunneltua äänikirjan, jo...

Jazzia ja sirkushuveja

Kuva
Syyslomaani on mahtunut kaikenlaista. Se myös on tuntunut menevän hujauksessa ohi, mutta ehkäpä mukaan on mahtunut myös lepoa (ja toki muutama alakuloisempi hetki, kun minulla oli yhtäkkiä aikaa pohtia elämäni epäkohtia, huh). Eräs hauska asia loman alkumetreiltä oli käynti jazzia kuuntelemassa ystäväni kanssa. Meillä molemmilla on taustalla musiikkiharrastusta, vaikka kumpikaan meistä ei kerkeä tällä hetkellä harrastamaan aktiivisesti. Täytyy myöntää, etten ole harrastanut minkäänlaisia clubi-iltoja ollenkaan. Oikeastaan en edes tiedä, mitä sellainen on. Nyt käsitä, että siihen liittyy usein live-musiikin kuuleminen :D Toinen tuntematon osa-alue on sitten tuo jazz. Silti , musiikin kuuleminen livenä on tosi hauskaa. Esiintyvä big band koostui nopean googlailun jälkeen musiikin ammattilaisista - paikalleni näkyivät muuten parhaiten piano ja kontrabasso.  Selvisi myös, että taidan tällä hetkellä tykätä nopeammista jazzkappaleista enemmän kuin hitaista. Tunnelma oli...

Muistijälkiä

Tulin tänään pohtineeksi , kuinka vahvoja muistijälkiä jo kauan sitten päättyneestä arjesta jää. Eilen oli nimittäin torstai, johon itselläni liittyy poikkeuksellisen paljon muistoja. Mieleeni tullut torstaiaktiviteetti oli Kotikatu. Katsoin käytännössä koko sarjan alusta loppuun asti. Pidin alkupään kausista loppupään kausia enemmän. Oletan, että jaan Kotikatu-muistijälkeni aika monen suomalaisen kanssa.  En niinkään ikävöi sarjaa, vaan sitä tunnetta, kun aloin aina torstaisin sitä katsoa. Torstaihin liittyy toinenkin muistijälki: tanssitunnit. Kävin yläasteella ja lukiossa tanssitunneilla, jotka olivat aina torstaisin. Siihen liittyi bussimatka tunnille, tanssiharjoitukset ja niiden musiikit sekä kotimatka. Tunnit loppuivat yhdeksältä eli aika myöhään. Viimeiset kolme vuotta kävin psykoterapiaryhmässä niin ikään torstaisin. En tiedä, miten sama päivä tuntuu valikoituvan aktiviteettipäiväksi (tai oikeastaan ollaksi). Tuntuu melkein siltä, että nyt kun en enää käy ryhmässäkää...