Rouva Niskanen

 T. on tällä hetkellä todella kiinnostunut kaikenlaisista pallopeleistä. Hän huolii vielä äidin mukaan pallottelemaan, mikä on mukavaa. Seinäkympit edistyvät (olen itsekin jo ehkä astetta kehittyneempi :D ). T. tykkää futispallon potkimisesta ja pallotempuista (niissä tasoni on noin nolla.) Minulla ei ole ollut veljiä tai muuta "kosketuspintaa" pallopeleihin. Toki tyttö voi harrastaa nyt ja jo kasarilla/ysärillä, mutta jos ainoa kokemus on joukkueeseen viimeisten joukossa valittuna koulussa eikä minkäänlaista harjoitusta vapaa-ajalla, koska kaveritkaan eivät pallotelleet,  niin ei siinä hyviä kokemuksia synny. Siksipä onkin mukavaa huomata olevansa pallopojan äiti. Nythän palloilu on vähän vaihtunut kiekkoiluun, mutta ei vapaa-ajalla, koska se olisi käytännössä vähän vaikeaa kesäaikaan ;)  Ehkä ainut, jonka voin seinäkymppien lisäksi lapselleni tuoda, on jongleeraus. En siis osaa kuin alkeet, mutta kykenen jotenkuten jongleeraamaan kolmella pallolla. Tai en ole kokeillu...

 On vähän jyrän alle jäänyt olo. Ei sillä, että mikään olisi kovin huonosti. Tekemistä on ollut sekä töissä että muuten. Perjantaina kävimme aamulla juhlimassa lasten kevätjuhlaa. No, Touhia emme nähneet ollenkaan, kun hänen luokkansa ei esiintynyt tänä vuonna. Naakan luokka esitti ihanan keväisen laulun ja pienen näytelmän. Naakka oli tällä kertaa kuorossa, eli ei ollut erityistä omaa osaa. Hyvin meni! Ilmassa oli hivenen haikeutta, sillä tämä oli Naakan viimeinen kevätjuhla alakoulussa.  Eilen käytiin sitten todistustenjaossa. Siellä olo oli liikuttunut ja kiitollinen, kun Naakan 6-vuotinen koulutaival kieliluokassa ja suomiluokassa on ohi. On tähän mahtunut kaikenlaista, hyvässä ja pahassa. Nyt menee onneksi varsin kivasti. Jatkoimme todistustenjaosta verkkaisesti ravintolareissulle tutun perheen kanssa. Se oli mukavaa, emme olleet nähneet vähään aikaan. Kotosalle päästyämme olimmekin jo niin väsyneitä, että piti mennä päiväunille :D Kahvin voimalla jaksoin vielä lähteä a...

 Loma on lusittu - onpas muuten tyhmä sanaleikki :D Nyt kävi niin onnellisesti, ettei kukaan ollut kipeänä lomalla. Loppuviikko vietettiin maaseudulla lasten mummolassa. Siellä ennen kaikkea ulkoiltiin. No, lapset vähän enemmän, minä vähän vähemmän. Pakkasta oli ainakin perjantaiaamuna vielä oikein reilusti, sitten onneksi lauhtui. Lapsilla on tosi mukava Naakan ikäinen kaveri. Pojat ja tyttö keksivät ulkona tekemistä tuntikausiksi. Jonkinlainen "maailmansota" siellä oli tällä kertaa menossa ;)  Minulla oli tekemistä: koira. Saimme lainakoiran taas kylään meille ja luvan viedä sen maaseudulle. Tyyppi on jo tottunut meihin ja kaupunkiasuntoonkin. Siellä oltiin ensimmäinen yö. Seuraavana iltapäivänä lähdettiin liikkeelle. Mummola ei ole onneksi kaukana , ja vähän yli tunnin ajomatka ei käy kenenkään hermoille. Minä muuten kuuntelen melkein aina musiikkia, kun olemme reissussa autolla. Se on oikeastaan ainoa paikka, jossa voi kuunnella pidemmän aikaa ilman keskeytyksiä. Minulle...

Sää kääntyi joulunpyhien aikana onneksi pakkasen puolelle. Pieninä lapseni viihtyvät loskassakin, mutta nykyisin suosikki on ehdottomasti pakkassää. Asumme alueella, jossa on onneksi pulkkamäkiä. Paras mäki on harmillisesti Touhille liian kaukana, siis omatoimisesti toteutettavaksi retkeksi. Lähempänä on taasen varsin hieno jäämäki. Jouluna olimme kuitenkin maaseudulla. Olin jo ennen maaseudulle menoa teroittanut lapsille, että jouluun liittyy paljon mukavaa kuten lahjat. "vastapainoksi" on ulkoiltava. Tämä on Touhille varsin helppoa, hän viihtyy hienosti ulkona. Naakka sen sijaan...hänelle se on välillä hankalaa. Itse huomaan tulevani kiukkuiseksi, ellen saa raitista ilmaa vähintään noin tuntia päivässä. Minun raittiissa ilmassa oloni on lähinnä kävelyä.  Eilen pääsin kuitenkin laskemaan pulkalla. Maaseudulla on hieno mäki. Se on todella jyrkkä, Salpausselän laitimmaisia rinteitä. Muuten lapsuuden paikkakuntani on hyvin tasaista. Mäelle päästäkseen piti pakata pulkat autoon...

Uutta näppäimistöä odotellaan edelleen, ja julkaisut pysyvät kuvattomina. Tämä häiritsee minua hieman. Ehkä kuitenkin lähinnä siitä syystä, että kun totun jonkin asian olevan tietyllä tavalla, on todella häiritsevää, jos asia pitää tehdä toisella tavalla. Viikko on ollut varsin vauhdikas. Tällekin päivälle odotellaan vieraita, tosin vasta muutaman tunnin päästä. Olemme lähteneet luistelemaan kahtena iltana. Se on vähän työn takana, kun suojasäällä on ollut pakko valita kenttä, jota jäädytetään. Se ei ole ihan lähellä. Idea oli molemmilla kerroilla kokeilla mailoja ja kiekkoja, jotka lapsille hankittiin. On kuulemma niin, että lapsi vähän "unohtaa" luistelun vaikeuden, kun keskittyy pelaamiseen. Tämä toteutui ainakin osittain. Pyllähdyksiä tuli paljon, mutta aina vain jaksettiin nousta ylös. Luulen, että myös tulevalla viikolla on mahdollisuus luistella iltaisin. Kevään voimistuessa ulkojäämahdollisuus pienenee päivä päivältä, joten nyt kannattaa luistella :)  Sekä Naakka ett...

 Hiihtoloma on sujunut tähän asti hyvin. Ainoa merkittävä takaisku on ollut, että näppikseni päätti hajota. Käytännössä hajoaminen oli niin massiivinen, että läppäriä ei voi käyttää ja asian korjaantuminen on epävarmaa. Kuitenkin, uusi näppäimistö on tilauksessa, se saapuu Kiinasta minulle toivon mukaan parissa viikossa. Niin kauan käytän lasten läppäriä. Lasten läppärin kautta en saa blogiini kuvia, mutta tekstiä onneksi sentään. Lomaviikko alkoi meillä lasten yökyläilyillä isovanhempien luona (kahdessa kohteessa). Molemmat viettivät isovanhemmilla kaksi yötä, ja molempien kyläilyt menivät mainiosti. Kyläillessä ei ollut tehty mitään ihmeellistä, ja siinähän se hohto olikin :)  Olen todella iloinen , että meillä on täällä etelässä ollut talvisia säitä ainakin alkuviikon ajan. Meillä oli Naakan kanssa "tyttöjen aikaa" lauantaista sunnuntaihin, ja katsoimme teinileffan kasarilta: Girls just want to have fun". Naakka oli hivenen tohkeissaan teinileffasta ja tykkäsi siitä ...

Kyllästyin tässä yhtenä päivänä jatkuvaan huonoon säähän. Minulla ei ollut työpäivä, ja lapsetkin hyppivät oikein täysillä seinille. Päätin, että nyt kyllä lähdetään liikkeelle. Lapset ehdottivat jo kaikenlaisia maksullisia aktiviteetteja, mutta jopa Touhi puki saappaat jalkoihinsa, kun ilmoitin että ulkoilemme lähimaastossa. Lapset löysivät heti tekemistä lähilätäköistä - ilmoitin, että ei tartte varoa kastumista. Kummallakaan ei ollut minkäänlaisia kuravaatteita, koska sopivat olisi löytynyt ainoastaan nuoremmalle. Tunti ulkona - mitä väliä. Etenimme lähimaastossa ja päädyimme metsän laitamille. On oikein totta, että metsästä löytyy aina tekemistä. Siellä voi harrastaa kalliokiipeilyä ja edelleen sitä "sekoitan kepillä lätäkön vettä" - leikkiä. Mahtavaa! Itse havaitsin, että tammikuista, plusasteista luontoa on hivenen vaikea havainnoida. Yhtään eläintä en bongannut koko reisulla. Paikoin jäljellä olevan lumen pinta oli "roskaista". Tarkemmin katsottuna roskat ol...

Lähdin eilen Naakan kanssa pihalle katsomaan kevään merkkejä. Ennen lähtöä minusta tuntui, ettei mistään tule mitään. Kun stressi aiheuttaa tällaisen tunteen, näen myös kaikki kodissa valtavana tekemättömien kotitöiden röykkiönä.  Olen ulkoillut ja ylipäätään liikkunut kuluneen viikon aikana luvattoman vähän. Kukapa sitä minulta kyselee, mutta kyllä se olotilassa tuntuu. Harkka on ollut hyvin vaativa, ja välillä tuntuu ettei mikään riitä. Sinänsä loppuviikko meni oikeastaan ihan hyvin. Joka tapauksessa, lähdin Naakan kanssa pihalle ja otimme pallon mukaan. Naakalla oli jonkinlainen ajatus pallottelusta, mutta ei tarkkaa suunnitelmaa. Minä päätin unohtaa hetkeksi stressini ja katsella ympärilleni.  Yllätyksekseni näin vihertävää ruohoa, sinivuokkoja, leskenlehden ja hyönteisiä. Kuulin mustarastaiden laulavan. Kevät on totta totisesti saapunut! Naakan kanssa ihastelimme, kun osa puistakin on jo alkanut vihertää. Kävimme myös metsässä katsomassa kevätpuroja. Purojen kaivelemine...

Luulisin, että on yhdellä kädellä laskettavissa ne viikot, jolloin olemme kaikki olleet terveinä samaan aikaan tänä syksynä. Naakalla alkoi tiistaina flunssa, ja minä sain sen kaksi päivää sitten. Touhi on onneksi vielä toistaiseksi terveenä. Jotenkin tuntuu, ettei meillä (mukaan lukien minä) ole ollut kovin paljon vastustuskykyä tänä syksynä. Tai sitten flunssat ovat olleet herkkiä tarttumaan ja sitkeitä, koska välttelimme niitä erilaisten koronantorjuntatoimien varjolla niin pitkään. Itseäni suoraan sanottuna ketuttaa olla koko ajan jossakin hengitystieinfektiossa. Tautihan ei ole vakava, mutta ärsyttävän rajoittava kumminkin. Minulla olisi nyt jaksamista ja intoa esimerkiksi lihaskuntoharjoitteluun ja lenkkeilyyn, mutta en nyt sitten kamalasti lenkkeile. Kävimme kuitenkin lasten kanssa eilen ulkosalla. Se tuntui mukavalta vaihtelulta, tänään ajattelin kyetä samaan, vaikka vain tunnin ajaksi. Olemme pysytelleet kaukana muista ihmisistä, ja ulkoilleet pikkulasten päiväuniaikaan, joll...

Asiat ovat menneet oikeastaan mukavasti - näin totean, koska lainakoira Utu on viettänyt meillä taas pari päivää. Naakalla on kasvava koirakuume, ja minäkin olen alustavasti alkanut kaavailla asiaa. Kuitenkin, koiran hankinta ei todennäköisesti ole edessä vielä pariin vuoteen. Utu on vanha labbis, olen tuntenut hänet pennusta asti. Hän on rauhallinen ja hellyttävä. Nyt löytyy jo iän mukanaan tuomia sairauksia, joita täytyy lääkitä päivittäin. Yleisesti ottaen Utun kunto on ikäisekseen ihan hyvä. Naakka on osoittanut lisääntyvää reipastumista Utun hoidossa. Hän pitää lenkillä kiinni Utun hihnasta oikein pätevästi ja ruokkii koiran ohjeiden mukaan. Illan pidemmälle lenkille hän on vähän laiska lähtemään, mutta esimerkiksi aamulenkille hän on lähtenyt oikein hyvin. Utu viettää seurassamme vielä kolmannenkin päivän ja palaa sitten omistajansa luo. Sitten asiasta kolmanteen - meillä on alettu kiinnittää ihan erityistä huomiota Youtubeen - siis sen liikakäyttöön. Olen huomannut, etteivät l...

Tämä koronavuosi on outo, en osaa sanoa muuta eilisen jälkeen. Meillä valmisteltiin lapsille yhteisiä, pieniä pihasynttäreitä suurella innolla. Naakka oli ideoinut koko jutun (tässä apuna n. 20 vuotta vanha lasten synttärikirja).  Kaikki sujui hyvin (minä stressasin, koska en välitä synttärien järkkäämisestä), kunnes hain Touhin päiväkodista. Nenä täysin tukossa, hiljainen poika ja tuskainen olo...ja ei kun peruuttamaan synttäreitä. Kokosin itseni ja menin hakemaan Naakkaa iltapäiväkerhosta. Naakka romahti henkisesti kasaan, kun kuuli synttärien peruuntumisesta. Onneksi ystävä oli paikalla lohduttamassa. Ystävän äiti ehdotti, että tytöt näkisivät kaikesta huolimatta toisensa. Hetken pohdittuamme soitin Naakan toisellekin kaverille, josko hänkin tulisi. Päädyimme perumaan juhlat Touhin vieraiden osalta - heille pyrimme järkkäämään jotakin myöhemmin. Touhi vietti juhla-ajan isänsä kanssa kotona ja minä toimin juhlaemäntänä talomme kerhohuoneella, pääasiassa lapset kirmasivat pihall...

Luontokohteet ovat olleet Niskasten harrastus oikeastaan aina. Ei sillä, että olisimme oikeastaan mitään erityisiä retkeilijöitä, saati sitten vaeltajia. En ole itse juuri koskaan viettänyt yötä teltassa metsässä "Juuri koskaan" tarkoittaa kohdallani muutamaa partioleiriä ala-asteella (kesäaikaan) ja muutamaa seurakunnan leiriä teininä (talvella). Kaikissa majoituksena on muuten toiminut puolijoukkueteltta. Lapsuuden perheelläni oli tapana mökkeily, mutta ei mikään varsinainen luontokohteissa vierailu. Esimerkiksi luonnon- ja kansallispuistoissa olen vieraillut oikeastaan vasta aikuisena. Koska aikuisena saa suunnitella vapaa-aikaansa vapaammin kuin lapsena, olen panostanut luontomatkailuun (tai pikemminkin retkeilyyn) nyt aikuisena. Luontokohteisiin on lähdetty silloin tällöin, koko ajan emme ole suhanneet edestakaisin. Edellinen varsinainen luontoretkemme oli Nuuksio viime marraskuussa. Sillä reissulla kiersimme muistaakseni toiseksi lyhimmän kierroksen. Matkan ai...

Vaikka Naakka & Touhi heräsivät tänä aamuna aikaisin, viikonloppu on ollut tähän mennessä hyvin rauhallinen ja asiat ovat sujuneet hyvässä hengessä. Itse asiassa, tällaista olen kaikki nämä vuodet odottanut - What`s up, man (rva Touhille) - Eiii, olen Batman!  Ensimmäinen repliikki on minun, toinen Touhin. Sanavaihto käytiin ensimmäiseksi aamulla. Touhi kuuntelee nähtävästi myös englantia tarkkaan, vaikka ei todellakaan osaa sitä. Väärin tai ei, rva oli Touhin mielestä joka tapauksessa väärässä. Aamulla lapset katsoivat pidennetysti telkkaria, koska yritin vähän setviä viikon sotkuja (tiskejä ja pyykkejä). Lähdimme ulos.  Olen koko syksyn juossut vuodenaikojen perässä, ja olen jäädä koko ajan kakkoseksi. Nyt alkaisi olla lämpimämmät kengät ja asusteet - vaihe. Arvatkaa, olenko inventoinut vaatevarastoa ja aionko edes tehdä sitä lähiaikoina? Tulos: jäässä oleva Naakka. Touhi ei tunnu palelevan koskaan. Naakka sen sijaan palelee tavan takaa. Sillä ei ti...

Lauantaihin asti on nyt päästy. Täytyy sanoa, että olin työviikon loppuun mennessä hemmetin väsynyt. Väsymys ei ollut v*tutusta, ei ollenkaan. Olin fyysisesti puhki, ja henkisesti olo oli lähinnä raukea. Olikin luojan lykky, että työviikkoni viimeinen parituntinen kului Fazerin tehtaalla, tarkemmin sanottuna vierailukeskuksessa. Paikka oli minulle uusi, siellä oli näyttely, tehtaanmyymälä sekä kahvila. Näyttelyosuus oli opastettu kierros. Mieleeni jäivät parhaiten kasvihuone, jossa kasvoi eksoottisia kasveja, kuten banaani, kahvi, kaakao, chili jne...Kierroksen lopussa taas oli huone, jossa sai noin 15 minuutin ajan syödä vapaasti karkkia. Muut osuudet kuten video, jossa Fazerista kerrottiin, olivat minun makuuni ehkä vähän turhan...imeliä. Olisin kaivannut, että varsinaisesta tuotannosta olisi kerrottu enemmän (maisteluhuoneessa oli kyllä "kurkistuspalloja", joista näkyi vähän) ja konsernista ehkäpä hieman tiivistetymmin. Ostin tehtaanmyymälästä Omar- ja mustikkatry...

Vaikka kykenenkin vuosien takaiseen tilanteeseen verrattuna jo vaikka mihin, kulkee niskaongelma arjessa mukana sekä kiputiloina että levontarpeena. Jos niskaa ei lepuuta, se jäykistyy nopeammin kuin olisi tarpeen, ja ongelmat lisääntyvät. Töissä on mennyt ihan hyvin - kriittisiä paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset päivä- ja puolipäiväreissut, kuten kyläreissut, ostoksilla käynti ja retkeily...valitettavasti nuo kaikki ovat muuten niin mukavia, ettei voi jättää aina tekemättäkään. Torstaina lähdimme Naakan kanssa retkelle isomummilaan lähikaupunkiin. Olin nähnyt isoäitiäni viimeksi kesällä, joten nyt oli korkea aika vierailla. Lähdimme Naakan kanssa liikkeelle noin yhdeksältä aamulla. Ensiksi kuljimme ratikalla bussiterminaaliin, josta matkustimme vähän yli tunnin verran pitkän liikenteen bussilla, pikavuorolla. Naakan, 5, kanssa bussimatkailu onnistuu jo mainiosti - oikeasti, missään ei ollut mitään ongelmaa. Perillä isomummin luona söimme, piirsimme ja juttelimme. Isomummi ka...

Loppuviikko & Viikonloppu olivat yhtä hulinaa Niskasilla! Torstaina vietettiin Naakan päiväkodin kevätriehaa (tästä kirjoitinkin jo). Perjantaista sunnuntaihin ilahdutimme Naakan isovanhempia läsnäolollamme, eli vietimme viikonlopun maaseudulla. Tämä postaus on oikein kuvapainotteinen, ja minulla on myös niskaan & kuntoutuksen liittyvää asiaa. Päätin siirtää niska-asian kokonaan seuraavan postaukseen, ettei yhdestä tekstistä tule kilometrin mittaista: Ensimmäisessä kuvassa nappasin otoksen jälkeläisistäni päiväkodin juhlan jälkeen, ja sain pitää kiirettä - ovat niin kovia mennä viuhtomaan. Meidän pienessä kaupunginosasamme on useita kuvatun kaltaisia shakkiruutuja. Niissä on kuulemma vielä 1980-luvulla ollut nappulatkin, eli pelaaminen on ollut mahdollista. Tuntuu välillä, että siinä missä 35 vuotta sitten luotiin tämä eräskin viihtyisä kaupunginosa, on siitä monessa paikassa jäljellä vain kuori. Nuo puuaidat/katokset ovat ihania, mutta luulen, ettei niitä pidetä kunno...

Kun juuri pääsin sanomasta , että niskajutut ovat helpottuneet, niin tällä viikolla kipuja on ollut särkylääkekuuriksi asti. Yleensä pärjään ilman, mutta nyt on kyllä ollut hankalaa. Täytyy toivoa, että kohta vähän helpottaisi. Jatkuva kipu on pirullinen seuralainen. Omalla kohdallani olen huomannut, että se väsyttää ja turruttaa. Ajatus muuttuu jotenkin jähmeäksi, kun olo on jatkuvasti kurja. Mikään suoranainen harjoitus ei ole tähän mennessä auttanut, mutta jatkan kokeilemista. Eilen meillä oli Naakkasen päiväkodin kevätrieha. Se tarkoitti kai tänä vuonna samaa kuin kevätjuhla, tai sitten ei. Rva on sen verran vanhoillinen, että nauttii perinteisestä kevätjuhlasta, jossa lapsiryhmä kerrallaan esiintyy. Nyt "viralliseen" osuuteen kuului pari yhteislaulua (kivoja kyllä), mutta se siitä. Silti, rva:ta aktiivisemmat vanhemmat olivat järjestäneet vaikka mitä, ja meidän lapsille parasta taisivat olla nakki- ja ongintapiste :D Kuluneella viikolla olen toipunut Naakan synt...

Pääsiäinenkin meni , niin että hujahti. Kevätraivausinto iski, mutta kaksi jälkeläistä estää homman melko tehokkaasti. Tänään tosin laskin Touhin kesän t-paidat...niitä oli 21! Luulenpa, että puolet riittäisi oikein hyvin. Laitoin myös Nettikirppikselle kahdet Reimatecin kengät, toiset olivat Touhilla käytössä syystalvella, toiset eivät olleet missään vaiheessa sopivat. Kummatkaan eivät ole vielä menneet, mutta toisista on tehty yksi alustava varaus. Ehkäpä talvi- ja välikausikenkiä pitäisi myydä syksymmällä ja nyt esimerkiksi kesävaatteita - rva ei ole mitenkään pro näissä asioissa :D Tänään Naakka oli kotosalla pienessä flunssassa, käytännöllisesti katsoen pysyimme koko päivän sisällä lukuun ottamatta Touhia, joka pääsi pappansa kanssa ulos aamupäivällä. Vähemmästäkin tylsistyy, lasten isä saapui hetki sitten omaan "työvuoroonsa", ja minä menen luultavasti vielä lenkille. Kroppani kaipaisi myös liikuttelua, jota se varmaankin tänään saa fyssarin määräämien liikkeid...