Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2024.

Eläinlääkärireissu, kirjastoreissu ja liikennepuistoreissu

Puolukka-gerbiili alkoi raapia korvaansa viikonloppuna. Hän sai sen aika pahaan kuntoon. Kävimme eläinlääkärillä (homma sinänsä, sillä eksoottisten eläinten lääkäreitä onkin oikein vähän verrattuna esimerkiksi kissojen ja koirien...) Pakkauduimme koko perhe autoon seitsemältä, aika oli 7.40, oikein aikaista! Lapsetkin lähtivät omasta tahdostaan mukaan, vaikka kerroimme, että voi myös olla niin, ettei Puolukkaa saada enää sieltä mukaan.  Kävi kuitenkin niin, että Puolukalla todettiin todennäköisesti olevan korvatulehdus. Mahassa on myös jonkinlainen patti, todennäköisesti kasvava sellainen. Päätettiin, että koska patti ei tällä hetkellä aiheuta oireita, hoidetaan korva antibiootilla ja kipulääkkeellä. Onnistuin eilen illalla gerbiilin kipulääkityksessä. Puolukka ei oikein arvostanut selälleen kääntämistä (eikä kyllä eläinlääkärireissuakaan). Homma kuitenkin pelitti, ja gerbiilit oppivat kuulemma tykkäämään makeasta lääkkeestä. Yhtenä päivänä lapset halusivat liikennepuistoon . Siellä p

Loma-arkea kuluneella viikolla

Meillä oli Naakan kanssa rauhallinen , pääasiassa mukava viikko. Touhi tykkäsi kesäleiristään valtavasti, ja katsommekin, josko hän haluaisi aloittaa partioharrastuksen syksyllä. Se on tosin koriksen kanssa samana päivänä, mutta katsotaan. Maanantaina teimme makaronilaatikkoa (Naakka teki melkein itse) ja kävimme kirjastossa hankkimassa Naakalle uuden kirjastokortin kadonneen tilalle. Tiistaina vierailimme kissakahvilassa. Alkuun täytyy sanoa, ettei Naakka varsinaisesti kuulu kissoja jumaloivaan osaan lapsista. Ajattelinkin, että menköön siedätyksenä ;) Minun mielestäni kahvila oli upea - kissojen olot näyttivät todella hyviltä. Naakkakin silitteli kissoja. Enemmän hän taisi pitää kahdesta pupusta, joiden koti kahvila myös oli. Sen jälkeen olenkin kuullut "pariin" otteeseen, että meillä pitäisi kyllä olla kani tai mielummin kaksi.  Keskiviikkona oli "välipäivä". Tai no, minä kävin salilla ja sen sellaista. Valmistimme Naakan kanssa broilerikastiketta. Ukki tuli k

Naiseus - 30 vuotta kuukautisia

Tajusin tässä , että minulla on ollut kuukautiset 30 vuotta. Se on arkinen tapahtuma, joka on kumminkin välillä aika työläs. Vaikka olen kirjoittanut kaikenlaisista aiheista, en ole tainnut edes sivuta asiaa omalla kohdallani. Divin-pojan kummeina olemme lukeneet kuukautissyrjinnästä Burundissa ja muualla. Koska vessaintimisteettiä ei ole, tytöt jäävät pois koulusta kuukautisten aikana. Se jättää heidät jälkeen säännöllisesti. Onko kuukautissyrjintää Suomessa? Sanoisin, että eipä se ainakaan kovin puhuttu aihe ole. Kuitenkin, esimerkiksi työterveys jättää kaiken naiseuteen liittyvän yksityiselle sektorille, eli käytännössä ihmisyydestämme jää työterveydenhuollossa naiseus pois - se on aika iso osa meitä. Mitä esimerkiksi terveyssidepaketti maksaa - no, muutamia euroja. Joillakin menee kuukautisten aikana yksi paketti, joillakin 10 - se on jo aika paljon rahaa kuukausittain.  Minun kuukautiseni alkoivat 12-vuotiaana eli yläasteen alussa. Olin alkuun aika kauhistunut. Toki tiesin asiast

Kouluikäisen jokasään varusteet - nope!

Eilen, valmistautuessani Touhin leirin alkuun (aloin siis ylipäätään ajatella asiaa) huomasin, että eipä T-raukalla ole sadetakkia. T. aloittaa syksyllä vasta toisen luokan, ja olen jo nyt tullut kauas päiväkotiaikaisista varusteluista.  Naakan kohdalla oli vielä helpompaa, koska molemmat lapset olivat silloin päiväkodissa. Kun Touhille hankittiin kurahousut ja sen sellaiset, samalla hankittiin Naakallekin. Naakka myös käytti varusteita varsin kiltisti. Tilanne on nyt täysin erilainen. Kukaan ei mene ulos sateella ellei ole aivan pakko. Naakka ei omista sadetakkia - tuleva viidesluokkalainen suuntaa koulussa katoksen alle, jos sataa. Touhi kasvoi ohi "viimeisestä" sadetakistaan joskus syksyllä. Eilen...kävelin kiltisti kauppaan ostamaan Touhille uuden sadetakin. Ostin reilukokoisen, jotta ei tarvitse heti ostaa uutta. Koin homman ärsyttäväksi, kun näin kurahousurivit...vieläkö tätä! Joka tapauksessa, nyt Touhilla on sadevaruste sateen varalta. Tarkkaan ajatellen, olisi järk

Gerbiilien kuulumisia ja lapset muualla

 Gerbiilimme voivat entiseen malliin. Puolukka on nyt 3-vuotias, Albi ja Sahpan 2,5 -vuotiaita. Parin viime kuukauden aikana jaksamiseni on ollut koetuksella, siis ylipäätään. Gerbiilit eivät ole päässeet keittiöön juoksentelemaan. Alkuviikosta ne kumminkin pääsivät. Ikä ei juurikaan kolmikossa näy - nopeus on yhtä suuri. Nopeita juoksupyrähdyksiä, ja välillä piiloon meno lipaston alle. Heistä on hauskaa löytää leivänmuruja ja sen sellaista keittiön lattialta. 45 minuuttia, ja takaisin kotosalle - nyt aion kyllä "ulkoiluttaa" heitä useammin. Vaikka jokainen gerbiili on hyväkuntoinen, ne alkavat jo olla hieman vanhoja. Saimme viimein tehtyä päätöksen siirtää terra lastenhuoneesta keittiöön gerbiilien loppuelämän ajaksi. Keittiössä liikutaan enemmän, ja ne saavat katsella, mitä tapahtuu. Luulen, että se on kaikesta kiinnostuneille lemmikkieläimillemme mukavaa. Naakka & Touhi ovat olleet viime päivät mummolassa ja siirtyvät huomenna vielä toiseen mummolaan. Täytyy sanoa, e

Kesäloma!

Kuva
 Kouluvuosi on käytännössä lopussa , ja lapset ovat tehneet hienosti töitä. Touhi aloittaa elokuussa toisen, Naakka viidennen luokan. Se on viimeinen vuosi vanhassa koulurakennuksessa, uuden pitäisi valmistua syksyksi 2025.  Huojentava tieto on, että lasten luokalle tulee uuteen rakennukseen oma solu, mikä tarkoittaa "huoneistoa" oven takana, jossa on eteistila sekä luokkahuoneita. Sinne tulee myös kieliryhmän varhaiskasvatus. Kuulostaa rauhalliselta. Naakan erityinen tuki pudotetaan tulevaksi vuodeksi tehostettuun, koska nyt on mennyt hyvin. Se voidaan nostaa uudelleen, mikäli tulee ongelmia. Eihän Naakalla muuta, kuin että voimat välillä menevät, kun neiti nepsy yrittää olla kuin muut. Touhi kävi viimeinkin (terkkari muistutti) ettei oltu muistettu) ykkösluokan terveystarkastuksessa. Ei muuta kuin että 131,5 on pituutta ja d-vitamiinia pitäisi muistaa syödä. Yritämme muistaa, siis minäkin. Olen onneksi jo hieman kehittynyt vitamiinitablettien syöjänä. Ensimmäisellä viikolla