Rouva Niskanen

 Loma on lusittu - onpas muuten tyhmä sanaleikki :D Nyt kävi niin onnellisesti, ettei kukaan ollut kipeänä lomalla. Loppuviikko vietettiin maaseudulla lasten mummolassa. Siellä ennen kaikkea ulkoiltiin. No, lapset vähän enemmän, minä vähän vähemmän. Pakkasta oli ainakin perjantaiaamuna vielä oikein reilusti, sitten onneksi lauhtui. Lapsilla on tosi mukava Naakan ikäinen kaveri. Pojat ja tyttö keksivät ulkona tekemistä tuntikausiksi. Jonkinlainen "maailmansota" siellä oli tällä kertaa menossa ;)  Minulla oli tekemistä: koira. Saimme lainakoiran taas kylään meille ja luvan viedä sen maaseudulle. Tyyppi on jo tottunut meihin ja kaupunkiasuntoonkin. Siellä oltiin ensimmäinen yö. Seuraavana iltapäivänä lähdettiin liikkeelle. Mummola ei ole onneksi kaukana , ja vähän yli tunnin ajomatka ei käy kenenkään hermoille. Minä muuten kuuntelen melkein aina musiikkia, kun olemme reissussa autolla. Se on oikeastaan ainoa paikka, jossa voi kuunnella pidemmän aikaa ilman keskeytyksiä. Minulle...

 Meillä on ollut sopivalla tavalla vauhdikas hiihtoloma. T. on ollut päivät lätkäleirillä. Sieltä tuli ensimmäisenä päivänä takaisin hyvin väsynyt poika. Kyllä kaksi jäävuoroa / päivä + muu liikkuminen väsyttää. Hyvä juttu! Itse asiassa hän sanoi toisen päivän jälkeen, ettei enää mene, kun on niin raskasta. Levon jälkeen kolmas päivä sujuikin oikein hyvin. Leirillä on kuulemma hyvät ruuat ja välipalat. Oli päässyt myös tutustumaan ja saanut kavereita. Lapset löysivät ihan hyvän pulkkamäen tästä meidän uuden asunnon läheltä. Oli kuulemma ollut mukava käydä laskemassa - jopa T. jaksoi pulkkailla ;) Se onkin hyvä, niin myös Naakka on päässyt liikkumaan. Muuten päivät ovat sujuneet lukiessa, piirtäessä ja toki myös puhelimella ;)  Olen itse yrittänyt lukea sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Pääsin viimein aloittamaan Dan Brownin uuden, ja sitä olen lukenut nyt noin 150 sivua. Vaikuttaa kyllä todella vauhdikkaalta ja jännittävältä. Kuuntelussa taas on Sophia Janssonin "Kolme saa...

 Viikosta on selvitty. Täytyy sanoa, että ainakin alkuviikko oli raskas. Keho ei ollut vielä toipunut influenssasta, ja maanantaina tuntui, että on ihan fyysisesti sellainen olo, että liikkeellä olo on raskasta. Illat menivät leväten. Nyt olo on onneksi jo parempi. Minua olisi innostanut tänään lähteä töiden jälkeen kirjastoon, mutta ruoka ei olisi valmistunut itsekseen. Pyörittelin lihapullat juustoraasteella ja laitoin toisille lisäkkeeksi makaronia, itselleni kukkakaalimuusia.  Huomenna käytän Naakan optikolla (terveydenhoitajan kautta tuli lähete), ja pohdin, josko kirjastossa voisi käydä samalla reissulla palauttamassa kirjaston kirjat (kai sieltä voisi jotakin myös lainata). Katsotaan kumminkin, mikä Naakan fiilis on aamulla. T. toivoisi, että ottaisimme hoitokoiran taas meille. Nyt lomalla olisikin hyvää aikaa. Periaatteessa se voisikin olla hyvä ajatus nyt, kun jaksan taas paremmin lenkittää. Tosin näillä pakkasilla lenkit olisivat luultavasti muutenkin lyhyempiä. T....

 Käväisimme lomaviikolla myös risteilyllä Tukholmassa. Risteily oli siis sellainen, jossa maissa vietettiin puolisen päivää. Minusta ja luultavasti meistä kaikista oli mukavaa lähteä laivalle. Laiva oli sellainen "keskikäytävällinen", eli meillä oli hytti promenadille.  Leikkihuoneista löytyi vielä tekemistä, vaikka lapsemme ovatkin jo melko isoja, ainakin moniin verrattuna. Ainakin he tykkäsivät pelata pingistä ja pöytäjalkapalloa.  Uusi puoli tässä risteilyssä olikin, että lapset saattoi päästää lyhyehköiksi ajoiksi itsekseen. Se mahdollisti, että me aikuiset saimme syötyä rauhassa, ilman kiirettä. Vähän hermostutti, kun en ole vielä tottunut, että lapset ovat reissussa poissa silmistä :D  Naakka tykkää jo käydä tax freessa sekä karkki- että kosmetiikkaosastolla. Touhi välittää enemmän ensimmäisestä, mutta kävipä hänkin toisen aikuisen kanssa miesten tuoksuosastolla.  Tukholmassa kävimme pitkästä aikaa Junibackenilla. Sain idean kun havaitsin, että ehkä kohta...

Sain Naakan sukat valmiiksi! Jospa hän kerkeäisi käyttämäänkin niitä tämän talven lämpötiloista huolimatta..tai sitten mökillä viileänä kesäpäinävä. En kyllä ole käsitöiden saralla kovin tuottelias. Touhi tilasi itselleen sukat myös - luulen että täytyy vähän pitää taukoa. Naakka itse on reissussa ystäväperheen kanssa, tulee illalla kotiin. Soiteltiin ja viestiteltiin eilen - kaikki hyvin, parilla sanalla. Taisi olla kiire tekemään muuta ;)  Touhi on nauttinut "ainoana lapsena". Eilen hoidettiin enemmänkin asioita kuten sulatettiin pakastin ja raivattiin lastenhuonetta. Tälle päivällekin riittää tekemistä. Tänään ajateltiin kuitenkin mennä käymään jossakin museossa. Ratikkamuseo ja Tekniikan museo ovat Touhin ehdotukset... "Museoimaan" päästiin jo sunnuntaina . Kävimme viimein katsomassa Tove Janssonin seinämaalauksia HAMissa. Naakka oli tuolloin(kin). kaverilla. Touhi ei olisi millään halunnut lähteä mukaan, koska ei kuulemma tykkää taidemuseoista. Minä ja T. olem...

Vaikka alkuvuosi on mennyt aikalailla sairastaessa, nyt alkaa olla jo varsin hyvä olo. Yskä tosin jatkuu vielä, eikä keuhkokapasiteetti ole paras mahdollinen. Kuitenkin, nyt voi jo katsoa paremmalla mielellä tulevaa. Kävin tänään salilla aamulla ennen töiden alkua. Sinne oli yhtä vastenmielistä lähteä kuin tavallisesti. Perillä oli yhtä mukavaa kuin tavallisesti. Fyysisen rasituksen tunnetta on kivaa tuntea muutenkin kuin lihaksissa, joita käytetään yskimiseen. Tosin sain sitten kotimatkalla aivan järkyn yskäkohtauksen, tietenkin risteyksen punaisissa valoissa. Vastapuolella odottavat kävijät vaikuttivat kohdauksen yleisöltä :D Miksi rajut yskäkohtaukset eivät juuri koskaan tule yksityisissä tilanteissa... Töiden alku, maaliskuu, uusi presidentti ja se Matti Rönkäkin jäi eläkkeelle...paljon kaikenlaista uutta ja vanhan loppua! Uskaltaisikohan tässä alkaa jo katsoa kevättä kohti. Siellä siintää ainakin yksi laivaristeily, puutarhapalsta, mökkeily sekä mahdollinen kesämatka. Joku tai u...

Hankin uuden puhelimen . niin on käynyt noin viiden vuoden välein. Pidän elektronisten välineiden vaihtamista stressaavana, koska en ole kovin hyvä elektroniikan kanssa. Siksipä katsoin samanmerkkisen, ei halvimman eikä kalleimman, vaan siltä väliltä. Olen ollut tyytyväinen. Pieniä ongelmia on vielä, ja esimerkiksi kuvat eivät vielä siirry puhelimeltani pilvipalveluun. Siksi myös blogipostaukseni ovat luultavasti vähän aikaa kuvattomia. Suurin osa ongelmista on onneksi jo ratkaistu. Nyt kun osaan jo käyttää puhelinta, olen tyytyväinen ja vähän ylpeäkin ;) On hauskaa, kun on taas pari vuotta puhelin, josta ei esimerkiksi tarvitse poistaa sovelluksia, jos johonkin sovellukseen tulee päivitys, joka pitää tehdä. Toivon mukaan muutosta ei tarvitse tehdä seuraavaan viiteen vuoteen. Pitkän sairastamisen jälkeinen väsymys alkaa ajoittain helpottaa. Nyt tuntuu, etten ole koko ajan väsynyt kuten esimerkiksi viikko sitten. Vieläkin tarve levolle on isompi kuin tavallisesti, mutta ehkä olen menoss...

 Pääsimme kuin pääsimmekin päiväretkelle Tampereelle. Meillä oli varsin yksinkertainen ohjelma, museokeskus Vapriikki :) Matkustimme junalla ja tällä kerralla vähän hienommin - meillä oli oma hytti. Junamatkan pituus oli parisen tuntia. Naakan ja Touhin kanssa on oikeastaan todella helppo matkustaa. Se ei kyllä tarkoita, etteikö villejä hetkiä olisi ;) Kerkesimme matkan aikana käydä ravintolavaunussa syömässä korvapuustit. Lapsilla oli ihan pieniä leluja mukana, ja lisäksi kirja sekä puhelin.  Matkasuosikiksi muodostui yllättäen Duolingo - kielisovellus. Minähän pelaan tällä hetkellä Venäjä-osuutta hitaasti mutta varmasti. Koska Touhilla ei ole englannin kielen taitoa ollenkaan ja Naakallakin vasta hyvin vähän, molemmat opettelivat suomea ikään kuin S2-ihmisinä. Vain Touhia piti auttaa. Tehdasaluetta piti vähän kierrellä kirpeässä pakkasessa ennen kuin Vapriikin sisäänkäynti löytyi. Naakan mielestä vesivoimala oli hurjan pelottava. Onneksi siis löysimme viimein sisäänkäynnin....

Olen ihmeekseni alkanut seurata jonkin verran urheilua, tänä viikonloppuna hiihtoa. En kyllä ole kovin sisällä missään lajissa, mutta koen jonkin muun puuhan taustalla olevat kisat mielekkääksi seurattavaksi. Joukkuepelejä pitäisi kyllä seurata intensiivisemmin. Urani penkkiurheilijana on kyllä oikein lyhyt ja kokemukseton. Lapsena meillä seurattiin urheilua säännöllisen epäsäännöllisesti. Istuin välillä perheen aikuisen kanssa ja vahtasin kisoja vähän aikaa. Kovien urheilijoiden nimet (varsinkin mäkihypyssä ja hiihdossa) jäivät kyllä mieleen, Nykäset, Puikkoset,  Kirvesniemet jne... Lapsuudessani Suomi ei ollut vielä niin hyvä jääkiekossa, 90-luvulla pärjättiin hyvin taitoluistelussa... Kävin muuten isäni kanssa säännöllisesti hiihtämässä. Muistan vielä, kun oli pimeää - reitti oli sentään valaistu. En ollut huippunopea, mutta varmasti suksiminen sujui harjoittelun ansiosta suhteellisen hyvin. Muistan vielä, että jossakin vaiheessa varpaat alkoivat jäätyä ja oli aika mennä kotin...