Rouva Niskanen

Nukuin jotenkin levottomasti. Näin muun muassa unta, että eräs sukulainen, jonka kanssa en ole kovin läheisissä väleissä, asui palatsissa ja minun piti mennä kumartamaan hänen edessään. Kuinka paljon kartano- ja palatsisarjoja on liikaa :D  Kokopäiväisessä etäopiskelussa tuntuu välillä, ettei mikään osa päivää rajaudu selkeästi opiskeluttomaksi. Kaksi meluisaa lasta kotona toki selkeyttävät struktuuria hieman. Kuitenkin, tunnen kaipaavani yhtä opiskeluvapaata päivää viikossa. Se olkoon tänään.  Rankan lumisateen on määrä saapua Helsinkiin parin tunnin sisällä. Meillä oli suunnitelma lähteä lasten isovanhemmille, mutta ajokelit eivät ole puolellamme. Päätimme jäädä kotiin.  Kävimme toissailtana kirjastossa Touhin kanssa. Olen huomannut, että olen juuri Touhin kanssa aika harvoin kaksistaan liikenteessä. Siksi kirjastoreissu oli erityisen mukava. Matkan varrella oli myös valotaidetta, jonka katselu oli meistä molemmista mukavaa.  Lapsiin on muuten iskenyt dinosaurus-innostus. Se tuo mie

2,5 viikkoa koronan ensioireista - keuhkot ovat nyt tulleet onneksi kortisonin avulla kuntoon. Oikeastaan se tablettikuuri kannatti ottaa, koska hengitys tuntuu nyt paremmalta kuin vuosiin.  Tähän kohtaan pitää sanoa, että jokaiselle astmaatikolle ilmeisesti kuuluisi jonkinlainen kartoittaminen diagnoosin jälkeen. Minun kohdallani se tarkoitti hyvin kiireistä lääkäriä, joka ei kuunnellut tilannetta, ja määräsi tietyt lääkkeet, koska hän itsekin käyttää niitä.  Ainakaan minulle ei ole todellakaan ollut selvää, mikä edes on hengenahdistus, tai miltä avaavan lääkkeen jälkeen pitäisi tuntua. Milloin tilanne on ylipäätänsä ok ja milloin ei? Nyt koronan jälkeisen kortisonikuurin jälkeen ymmärrän, että sellainen olisi pitänyt aika ajoin vetää jo aiemmin.  No, astmani hoito on noudatellut nykyistä koronan hoidon linjaa - diagnosoi, ymmärrä tilanne, hoida itse ja niin edelleen... Ostin meille viime viikolla Das-massaa . Sitä oli jo lapsuudessani, ja meille ostettiin sitä äärimmäisen harvoin. N

Tällä viikolla tekemisemme normalisoituvat hitaasti, mutta varmasti. Rva:n keuhkot eivät ole vieläkään ihan normaalilla tasolla, ja fyysisellä suoriutumisella on tarkat rajat. Esimerkiksi kirjastokäynti eilen illalla oli niillä rajoilla.  Muut ovat onneksi jo kunnossa ja kiinni normaalissa elämässä, koulu ja päiväkoti rullaavat. Tällä hetkellä kumpikaan lapsi ei ole kyllästynyt arkeen, koska olimme arjen ulkopuolella lähes kuukauden verran.  Korona kolautti kyllä kieltämättä sisäistä rauhaani - koska tauti meni omalla kohdallani keuhkoihin, luultavasti huonosti hoitotasapainossa pysyvän astman takia, arvatenkaan minun ei kannata sairastua koronaan tai mihinkään influenssatyyppiseen tautiin, koska hengenahdistusta voi melko varmasti tulla. Arjen käynnistely on kyllä ollut muuten mukavaa. Opiskeluasioita tuli kyllä taas ihan valtavasti, mutta nyt tuntuu hieman syksyä helpommalta - järjestelmät, opetuksen käytännöt ja sen sellaiset ovat tuttuja viime keväästä. Toisaalta opinnot ovat syksy

Me vähän toivumme edelleen. Suuri osa perheestä on jo ok, kotosalla ovat enää minä ja Naakka. Minä vapaudun 10 päivän eristyksestä huomenna ja Naakka ylihuomenna. Naakalla on vielä vähän nuhainen olo - minulle tuli muutakin. Minulle tuli nimittäin hengenahdistusta. Arvasin tämän oikeastaan jo etukäteen - hoitotasapainoton astma on vähän huono lähtökohta isommille hengitystieinfektioille. Oireet alkoivat ilmestyä 6. sairauspäivänä.  Alkoi vain yksinkertaisesti tuntua, että vaikka hengitän normaalisti, tulee hengästynyt olo. Puhallukset PEF-mittarilla olivat kuitenkin normaalin rajoissa. Pieni paniikki alkoi toki myös iskeä - pitääkö ottaa rauhallisesti, mennä päivystykseen vai molempia. Pysyin kuitenkin kotosalla ja otin rauhallisesti. Hengitettyäni huonosti pari päivää tilasin lähiapteekista kortisonitabletit. Otin ensimmäisen eilen ja toisen tänään. Olo tuntuu jo hieman paremmalta. Kortisonikuurin on tarkoitus viedä tulehdusta pois keuhkoista. Ehkä se auttaa normaaleihinkin astmaoir

Alamme kaikki olla aikalailla yli koronaoireista. Naakalla ja minulla on vielä nenä tukossa, enkä ole ihan ainut joka yskii. Kuitenkin, eilen luulin että tuli hengenahdistus, mutta se meni kummasti ohi renniellä, eli oli närästystä :D  Jos jotakin, olen todennut, ettei meillä ole varmaankaan koskaan ollut näin kiireetöntä kuin karanteenissa. Suoraan sanottuna, lomamme ovat tähän verrattuna olleet aikamoista suorittamista. En tarkoita, etteikö lomalla olisi kiva tehdä jotakin - mutta näköjään tekemättäkin selviää. Päivät, jolloin olimme kipeimmillämme, olivat toki aika ikäviä. Minä vietin pari vuorokautta kokonaan paikallani, siis sängyssä ja sohvalla. Eilen oli sellainen päivä, että jaksoin iltapäivästä lähtien jo hieman tehdä juttuja, ja leivoimme lasten kanssa sämpylöitä iltapalalle.  Naakalla on ollut päänsärkyä, kuumetta ja flunssaa, mutta toivon, että ainakin kahdesta ensimmäisestä olisi nyt päästy. Yhteenlaskettuna alamme onneksi olla varsin vähäoireisia. Jos näin jatkuu, olen k

Ei välttämättä tarvitsekaan aloittaa ainakaan mitään kodin ulkopuolella tapahtuvaa heti ensi viikon alusta. Korona iski käytännöllisesti katsoen koko perheeseen. Tilanne on ollut päällä pari vuorokautta, ja onneksi oireet ovat lieviä. Meillä ei ole mitään käsitystä altistumisesta - ihmisiä on tavattu vähän, ja kauppa & apteekki ovat olleet paikat, joissa olemme vierailleet. Uutisia seuraten tosin selviää, että valtaosa koronatartunnoista on nyt tällaisia.  Todensimme tilannetta kotitesteillä, "virallisiin" testeihin emme varmaankaan mene, ellei joku meistä sairastu vakavaan koronavirustautiin ja päädy sitä kautta sairaanhoitoon.  Pahimmat oireet meillä ovat olleet kuumetta ja yskää - tosin meillä kenelläkään ei ole enää kuumetta - kaikilla meistä ei sitä missään vaiheessa ollutkaan. Lisäksi on ollut lihassärkyä ja mahakipua (yhdellä meistä).  Rva:lla on kaksi koronarokotetta, kolmas piti mennä ottamaan ensi viikolla, mutta se nyt siirtyy. Myös mm. Naakan koululla alkavat

Otin vastaan tiedon Helsingin iltapäiväkerhotoiminnan siirtymisestä kokonaan ulkotiloihin hivenen sanattomana. Ymmärryskykyni on kenties huono, mutta käsitin joulukuisista lausunnoista, että lapsiin ei rajoituksilla kajota. Kuitenkin, nyt ollaan koko iltapäivä ulkona, ja juuri sopivasti tammikuussa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että homma on ok, mikäli nyt myös siirrettäisiin anniskeluravintoloiden toiminta pelkästään ulkoterasseille.  Aika nopeasti teimme Naakan toisen vanhemman kanssa yhteispäätöksen, että Naakka saa näiden toimien ajan itse päättää, osallistuuko iltapäiväkerhon toimintaan vai ei. Curling-vanhemman leima saattaa nyt hakeutua rva:n otsaan, mutta rva on oikein karaistunut, ja kestää sen kyllä. Käytäntö on osoittanut, että rva ei osaa pukea lapsiaan niin, että he pärjäisivät yhtäjaksoisesti pihalla neljä tuntia joka iltapäivä, siis pakkasella tai toisaalta myöskään talven vesikeleillä, joten jos vaatteet kastuvat tai tulee kylmä, tulkoot kotiin. Naakka on tehnyt todell