Rouva Niskanen

Huhuu , lomalaiset ovat palanneet kotikonnuilleen! Lämpötila asunnollamme on tällä hetkellä 28,6, eli ihan uskomattoman tuskaista. Jostakin se arki kumminkin pitää aloittaa, joten aloitamme siis tästä. Olemme eläneet yli kaksi viikkoa vähän "pellossa", joten nyt aloittelemme vähän säännönmukaisempaa elämää. Rva kunnostautui heti aamusta hankkimalla sen kuntosalijäsennyyden. Aloitusmaksu ja yksi kuukausi on nyt maksettu, enää pitää hakea kulkuavain ja sitten siirtyä treenaamaan. Eiköhän rva käy tutustumassa paikan päällä ihan lähipäivinä. Kuntosalijäsennyys on kyllä rva:lle ihan uutta! Hamassa nuoruudessaan yliopistolla rva kävi kuntosalilla. Ylioppilaskunnalla oli oikein hyvä ja halpa kuntosali, rva kuntoutti silloin ainakin alaselkäänsä, kuntoilu oli myös sosiaalinen tapahtuma, harvoin opiskelijatyttönen-rva kuntoili salilla yksin. Kuntosaleihin liittyy myös hieman negatiivisia ennakkoajatuksia. Pitääkö siellä käydäkseen olla jo valmiiksi timmissä kunnossa? Pitääkö om

Ihan ensimmäiseksi rva haluaa kiittää kommenteista, joita on blogiinsa saanut! Tuntuu mukavalta jatkaa kirjoittamista, kun viestejä tulee välillä tähänkin suuntaan. Kautta rva:n blogihistorian, kommenteissa on ollut paljon tsemppiä sekä erilaisia vinkkejä, joilla olen voinut parantaa tilannettani. Kiitos! Viime päivinä rva on uinut paljon. Olemme olleet mökillä hellettä paossa (siellä on järvi ihan vieressä ja sisällä ilmalämpöpumppu). Lisäksi Naakka mökkeilee niin mielellään, että Niskasetkin mökkihöperöityvät mieluusti. Maanantaisella Prisman-reissulla rva osti sellaisen pitkän putkilon (siihen meni jopa kuusi euroa), uimakellukkeen, jonka kanssa järvessä on ollut oikein kiva uida. Sen kanssa saa tehtyä myös vesijuoksuun liittyviä liikkeitä, joten kelluke on oikein monipuolinen. Tavallinen kuntouinti on niskalle edelleenkin raskasta ainakin isoissa määrin, ja oikeastaan rva tykkää pulikoida ja tehdä kaikkea vähän lapsellista, kuten pelleillä sen kellukkeen kanssa... Rva

Niskaset ovat tällä viikolla liiketilassa, rva kirjoittelee nyt ihan kotosalta, mutta siirtyy taas hetken päästä takaisin mökille (muu perhe seuraa vähän myöhemmin). Mökillä olo on ihanaa mutta väsyttävää. Järvi on kaunis ja viilentävä, Naakka tykkää mökkeillä (saunomista lukuun ottamatta) ja maisemanvaihdos tekee aina hyvää. Toisaalta, juokseva vesi olisi vaippaikäisen kanssa ihan kiva juttu...sekin homma on tosin helpottunut, kun Naakka on lakannut pelkäämästä pesuvateja. Hommat hoitaa mökillä lähinnä puoliso, sillä rva:lla ei meinaa riittää voimaa nostaa rimpuilevaa, n. 12-kiloista pesuvadin ylle. Toisaalta puolisokin tarvitsee minun apuani Naakan pitelemisessä. Mökillä niskan täsmäjumppa on jäänyt, kuten kaikki muukin säännöllinen. Toisaalta on hyvä poiketa välillä rytmistä, toisaalta niska kyllä ilmoittelee nyt, ettei oikein tykkää. Minkäs teet, välillä täytyy mökkeilläkin. Aika on siinä mielessä kulunut nopeasti, että parin viikon päästä puoliso siirtyy takaisin töihin ja

Puuh , päivä alkaa onneksi viimein olla pulkassa. Huomenna alkaa taas uusi viikko, joka saattaa pitää sisällään kaikenlaista, jopa puiden pinoamista! Tykkään sekä pinoamisesta että pilkkomisesta (niska ei), mutta nyt on kuulemma tarjolla lähinnä tuota edellistä. Ennen kaikkea, ensi viikko tuo mahdollisesti pienen maisemanvaihdoksen ja sitä kautta vähän vaihtelua tähän tavalliseen arkeen. 1-vuotiaan kanssa loma ei ole lomaa ihan siinä perinteisessä merkityksessä, mutta ainakin olemme päässeet hiekkalaatikolle ja liukumäkeen! Mutta, on kiva, että määränpäässämme on kuulemma myös jotakin tekemistä. Rva:n mielestä on mukava päästä vähän puurtamaan, uiminenkin olisi suunnitteilla, mikäli vesi on tarpeeksi lämmintä. Kylmä vesi ei ole oikein koskaan ollut rva:n mieleen. Tänään kävimme Prismassa perheen voimin. Oli oikeastaan ihan mukavaa, mutta Naakalle tuli vahinko kesken reissun. Tietysti sattui juuri sellainen kerta, ettei meillä ollut varavaatteita. Onneksi rva oli juurikin laittan

Jopa rva omistaa liikuntavarusteita laidasta laitaan. Viimeksi "hankittu" varuste ovat sukset, saimme puolisoni kanssa käytetyt sukset kumpainenkin, sukulaispariskunnalta, joka vaihtoi omansa uusiin. Varusteiden sopivuus täytyy kokeilla ensi talvena, mutta eivätköhän ne ole meidän käyttöömme oikein sopivat. Varusteet saapuivat meille toukokuussa helteiden aikaan, Naakan syntymäpäiville. Oli hauska näky, kun kaikkialla oli vihreää, omenapuut kukkivat ja Niskaset saivat tuomisina sukset! Kiitos kovasti, toivottavasti ensi talvena on vähän paremmin lunta! Suksien lisäksi rva:lta löytyy ainakin kävelysauvat, sekä erilaisia kuntoiluvälineitä jumppapallosta erilaisiin juttuihin, jotka liittyvät selkäni kuntoutukseen (kuminauhat taitavat olla tärkeimmät). Käytänkö varusteitani? Monillahan on kaikenlaista treenaamiseen tarkoitettua, joka ei alun innostuksen jälkeen ole käytössä lainkaan (meilläkin). Eniten taitavat olla käytössä vaatteet (lenkkarit ja alennuksesta ostett

Ihan ilmoituksena vain, Niskasten esikoistytär Naakka on oppinut kävelemään! Naakka täyttää ylihuomenna 1v. 2 kk., ja eiköhän n. kuuden metrin yhtäjaksoinen kävely riitä asian hehkuttamiseen. Naakka taitaa myös edustaa ihan "keski-ikää" oppimisen suhteen, vaikka sillä ei suurta väliä olekaan. Kävelemään oppiminen tapahtui ihan yhtäkkiä, aiemmin tyttö meni ihan spagetiksi, kun yritimme kävelyttää häntä. Ilmeisesti hänen luonteensa sanoi, että opettelen ihan itse. Ensiksi tuli yksi horjuva askel, sitten kaksi. Tästä ei oikeastaan ole kuin viikko aikaa. Kävelyharjoitukset jatkuvat ja koko ajan menee paremmin. Toki Naakka mielellään vielä konttaa, sillä tavallahan hän on tottunut kävelemään jo monen kuukauden ajan. Eilen meillä oli täällä kylässä Naakan isomummi, ja lieneekö isomummille annettu esitys vai mikä, Naakka käveli ensimmäistä kertaa myös ulkosalla, mitä hän ei ole aiemmin tehnyt. Veikkaan, että kuukauden päästä Naakka jo juokseekin! Rva:n mielestä on ihan muka

Niskasilla on ollut vähän hulinaa jälleen. Toissapäivänä meille saapui Neo-koira parin päivän "kesäleirille", kun hänen omistajansa, ystäväni, teki pienen kesämatkan. Neo lähtee tänään puoliltapäivin. On ollut mukavaa, kun meillä on ollut vähän aikaa koira. Neo pelkäsi alkuun vähän kaikkea (siis viime syksynä, kun tuli ystäväni elämään). Siitä koiraherra on vain reipastunut ja reipastunut. Säikky perusluonne on vielä jäljellä, mutta hän on jo useamman kerran uskaltanut lähteä puolisoni kanssa pissalenkille, vaikka pelkäsi tätä alussa. On ollut mukavaa, kun on ollut joku, jota voi silittää ja rapsuttaa. Saluki on iso koira, joten ainakin silitettävää riittää! Niskaset ovat myös lenkkeilleet, vaikka tuleehan sitä lenkkeiltyä tavallisestikin. Neo juoksisi vaikka kuinka, jos sen kanssa lähtisi kirmaamaan. Eilen koimme pienen vastoinkäymisen, 25 vuotta vanha pesukoneemme sanoi sopimuksensa irti. Se vain lakkasi pyörittämästä rumpua. Koska korjaus maksaisi ehkä puolet uu