Rouva Niskanen

Välillä minua harmittaa oman lapsen puolesta. En kuitenkaan halua olla se hankala vanhempi, joka ei hyväksy mitään, mitä lapsen opettajat tekevät tai jättävät tekemättä. Nyt kuitenkin ajattelin kirjoittaa Wilma-viestin, siis ystävällisen. Naakan eräs nepsy-piirre on ääniherkkyys. Hän ei siedä yhtäkkisiä kovia ääniä. Pienten lasten itku julkisilla paikoilla on välillä hankala, samoin erilaiset työkoneiden äänet. Luulisin, että hän tuntee ne moninkertaisesti kovempina kuin useimmat. Perjantaina englanninkokeen aikana oli porattu seinän takana. Naakka tuli kotiin ärsyyntyneenä ja onnettomana. Hän sanoi, että ei juuri yhään pystynyt keskittymään kokeeseen. Kysyin, että eikö siellä ole kuulosuojaimia (jokaisessa nykykoulussa tuntuu olevan monesta eri syystä). Naakka vastasi, että kyllä heillä on. Nopeimmat veivät ne.  Joo-o, luokassa on varmaankin muitakin samasta ongelmasta kärsiviä. Naakan piirteet ovat kuirenkin ryhmän aikuisten tiedossa. Ei pitäisi olla niin, että koulun normihäly...

Jopas on ollut sadetta . Maanantaina kastuin totaalisesti kotimatkalla, kuten varmasti moni muukin. Yritin taktikoida, mutta totesin sen mahdottomaksi - hetkessä kengät ja housut olivat täysin märät. Takki suojasi edes vähän. Vaikka sade on tietyllä tavalla tunnelmallista, minun makuuni ilmankosteutta on nyt hivenen liikaa. Minulla on jatkuvasti kuuma, paitsi iltaisin. Eilen oli kerrankin sateeton ilta - tottakai sinne lenkille oli pakko hyökätä. Lenkillä totesin, että kaikki auringonkukkani ovat katkenneet - ilmeisesti maanantain myrskyssä. Tämähän sopii hyvin kuvioon - siis siihen, miten asiat palstalla ovat tänä kesänä sujuneet :D Maksaruoho sentään odottaa vielä kukkimistaan. Meillä on ollut tämän viikon aikana  lasten vanhempainillat. Minulla on mennyt aikaa sisäistää, että toinenkin lapseni on nykyään koulussa. Se tarkoittaa useampaa vanhempainiltaa, koska lapset ovat "spesiaaliluokalla" mutta lisäksi normiluokissa. Yhteisluokan vanhempainillan lisäksi ohjelmassa oli si...

Mehiläis- ja hyönteiskadosta on puhuttu jo pitkään. Se on innoittanut minut tiettyihin toimiin puutarhapalstan kanssa. Tavoitteeni on, että palstalla olisi kukkivia kukkia keväästä syksyyn asti. Helpommin sanottu kuin tehty.  Tällä hetkellä palstalla ei kuki mikään. Lumikello kukki jo, yksi krookuskin taisi jo kuihtua. Tulppaanit ovat alkutekijöissä. Seuraava kukkija on käsittääkseni akileija. Toinen akileija päätti olla nousematta, joten täytynee hankkia muutama uusi. Tiedän jo etukäteen, että minulla on monta kukkijaa kesä- ja elokuulle, heinäkuu on vähän auki. Toki meille tulee hyötykasvejakin - ainakin maissi on jo ikkunalaudalla hyvällä alulla. Muiden kasvien kanssa on vähän niin ja näin - en suosittele Nelson Gardenin siemeniä - ainakin minulla on ollut todella huono tulos. Puutarhapalstan kanssa on vielä oikein mukavaa. Eilen illalla kävin kumoamassa loput multasäkit ja siirsin yhden pienen pensasmustikan toiseen paikkaan. Se on ollut tähän saakka varsin kitukasvuinen. Kats...

Niinhän siinä sitten kävi , että flunssa iski perheen aikuisiin ihan lähisuvun mittakaavassa. Tartunta-aika oli niin pitkä, että ehdin jo aiemmin iloita, kun pysyin terveenä. Onneksi ei ole ihan mahdoton tauti - ärsyttävä silti. Lapset sentään paranivat. Viime päivinä on ollut hivenen ärsyttävää selittää, ettei kesäloma tarkoita sitä, että kolmen ensimmäisen päivän aikana on jo kierretty kaikki kaupungin huvilaitokset. On kuulemma todella tylsää jo nyt. Niin, lapsuus on. Juu-u, kesäflunssa ei ole todellakaan vieras asia perheessä. Silti se tulee aina yhtä suurena yllätyksenä. Joku yksittäinen angina sattuu usein keskikesäänkin, mutta onneksi ei näitä flunssia ennen koulujen alkua.  Piru sentään , olen viime aikoina todella pohtinut, miten saada suihkuun menemistä inhoava yhdeksänvuotias sinne suihkuun. Tyyppi tykkää kyllä olla siellä suihkussa eikä nyt enää saa sentään raivaria, mutta vastustaa sitä menemistä viimeiseen saakka.  Ei puhettakaan, että Naakka nyt ainakaan kävisi ...

Tauon jälkeen olen taas parina kuukautena laittanut postcrossing-kortteja menemään. Kun harrastaa pidempään, on hauskaa huomata tilastoista (verkkosivuilla), kuinka moneen maahan on kortteja lähettänyt tai mistä on kortteja saanut. Jos meidän yhteenlasketut saadut ja lähetetyt kortit otetaan huomioon, olemme olleet postikortti-yhteydessä 33 maahan. Yleisimmin kortteja tulee meille Saksasta, Usasta ja Venäjältä, harvinaisia ovat olleet esimerkiksi Ukraina ja Guadeloupe, jonka sijainnin Karibialla onnistuin kartan kanssa paikallistamaan. Koska olen profiilissani vihjannut, että meiltä löytyy Harry Potter -faneja, olemme saaneet aikamoisen kokoelman aiheeseen liittyviä kortteja. Viime viikolla tuli todella upea Hologrammikortti Australiasta, sitä on ihaillut moni meillä käynyt vieraskin. Nyt on vuorossa enimmäkseen joulukorttien kirjoitusta, mutta ehkäpä kerkeän lähettää ennen joulua myös muutaman Postcrossing-kortinkin. Minulla on viime aikoina ollut todella jumittunut rintaranka. Olen...

Meillä ei oikein tällä hetkellä kerkeä olla harrastuksia. Itse asiassa ihmettelen, miten jollakin kerkeää olla. Näkemystäni "sumentaa" varmaankin, että olen vanhempi 8-vuotiaalle, jonka koko vapaa-aika menee koulupäivistä toipumiseen. Tällä hetkellä, vastoin kuin koko syksynä, Naakalla on hyvä "flow" koulunkäyntiin. Silti hän ylikuormittuu, mikä täytyy kotona (ja koulussa) huomioida ihan kaikessa. Resepti on kaikkialla sama - ennakoiminen. Lisäksi, kun Naakka tulee koulusta, hänen täytyy "sulkeutua kuoreensa" noin tunniksi. Silloin aikuisen täytyy olla paikalla, mutta mielellään toisessa huoneessa. Relattuaan Naakka haluaa tavata jonkun kaverin tai sitten ei. Myös viikonloput otamme pääasiassa rauhallisesti.  Ennakointia voi tehdä suullisesti selittämällä asiat monta kertaa päivässä etukäteen ja antamalla pääasiassa vain yhden ohjeen kerrallaan. Naakalla on myös apuna eräänlainen kuvallinen "kalenteri", johon voi laittaa esimerkiksi yhden tärkeä...