Rouva Niskanen

Pääsin eilen vähän reissuun , Tallinnaan. Olen työssä, jossa työmatkoja ei ole, vaan kaikki työ tapahtuu joko kotona tai työpaikalla, joka on kahden kilometrin päässä kotoa. Siksi on mukavaa käydä välillä jossakin. Tallinna on mielestäni monipuolinen ja mukava kohde. Siellä voi keskittyä valtavan moneen asiaan. Me suuntasimme alkuun Telliskiven alueelle. Siellä on hauskinta katsella paikkoja. Suomessa ei oikein ole mitään vastaavaa.  Pääkohteeksi muodostuivat erilaiset käsityöliikkeet. En tiedä, onko tuo oikea termi. Emme siis etsineet lankoja vaan kiersimme ihastelemassa (ja hivenen ostamassa) erilaisia käsitöitä. Itselläni tosin ostaminen supistui yhteen rintaneulaan. Oli kyllä mukavaa katsella kaikkea erilaista. Telliskiven uusi-vanha - rosoisuuden jälkeen siirryimme vanhaan kaupunkiin. Päädyimme oikein kapeille kujille, ja löysimme yhdeltä pienen aukion, jossa kävimme kahvilla. Askelia tuli aivan valtavasti, noin 20 000. Tämä tarkoitti, että lonkkani väsyivät ja rupesivat särk...

 Arki on toden totta lähtenyt liikkeelle! Kuopus jatkoi alakoulua neljännellä luokalla, hänelle ei tule tänä vuonna muita muutoksia kuin valinnaisia aineita ja nelosten itsenäisyyspäivän juhla. Uskon, että kouluarki alkaa sujua hänen kanssaan ihan hyvin. Naakka aloitti yläkoulun, siinäpä muutosta hänelle. Ainoa minua hämäävä asia on luokattomuus. Oman kotiryhmän kanssa ei hengailla muuten kuin kerran viikossa kuulemaan ajankohtaiset asiat. On kuulemma ainoa tällainen koulu koko kaupungissa. Ominaiseen tapaansa Naakka kertoilee hyvin lyhyesti koulupäivistään. Mitään kovin negatiivista ei ole tullut, paitsi että puhelin pysyy säilytyslokerossa koko päivän. Ymmärrettävästi nuori on sitä mieltä että se on syvältä, minusta se kuulostaa valtavan hyvältä. Me olimme lähisukulaisilla vierailulla viime viikonloppuna. Sen lisäksi, että oli mukava nähdä, saimme Naakan kanssa poimittua melkein ämpärillisen mustikkaa. En tykkää poimia poimurilla, mutta tein tällä kertaa niin, sillä aikaa oli r...

 Palauduimme eilen risteilyltä. Olimme Naakan kanssa matkassa lapsuudenystäväni ja niin ikään hänen kahden teininsä kanssa. Matkassa oli siis kaksi aikuista ja kolme teiniä. Majoituimme kahteen hyttiin. Minä ja Naakka saimme kahden hengen hytin. Ei siis kerrossängyillä vaan ihan kahdella alavuoteella. Lautta oli Silja Serenade. Olen pitänyt Serenadesta ja Symphonysta aina. Keskikäytävä on avara, ja on hauskaa seurata hytistä, mitä siellä tapahtuu. Ylipäätänsä kaikki löytyy suhteellisen helposti (ei tietenkään minulle, koska suuntavaisto on oikein heikko). Matkaan liittyi syömistä, vähän shoppailua, kiertelyä Tukholmassa ja onneksi myös lepoa tasaisin väliajoin. Ainoa joka jäi tekemättä, oli käynti lautan Spa - osastolla. Menimme sinne kyllä, mutta siellä oli niin paljon porukkaa, että päätimme jättää väliin. Täytyy sanoa, että tämä oli ensimmäinen risteily oikein pitkään aikaan, kun leikkihuoneet jäivät kokonaan välistä. Ehdotin sitä kyllä Naakalle, mutta minulle ei oikeastaan ed...

 Palasimme juuri neljän päivän reissulta Savosta. Olimme siellä pääasiassa tapaamassa sukulaisia. Yövyimme kolme yötä kylpylähotellissa, joten kerkesimme ainakin pulikoida sukuloimisen lisäksi. Nyt kelpaa "olla ja hengailla" taas tovin. Reissun tarkoitus olikin sukulointi, erityisesti se, että lapset näkisivät Savon-sukuaan. Se onnistui oikein hyvin - olimme kummassakin kyläpaikassa (kahtena eri päivänä) oikein kunnolla. Kotimatkalla piipahdimme melkein ex-tempore vielä yhteen paikkaan, T:n kummitädin mökille. Matkalla tuli tehtyä monenlaisia asioita. Pääsimme moottoriveneen kyytiin, tutustuimme metsästysaseisiin ja kuulimme metsästyksestä, kauko-ohjattaviin lennokkeihin, kalastushommiin...lapsille ja aikuisille tuli oikein paljon virikettä. Pullakahvit...no niitä tuli kyllä nautittua. Toisaalta, kerran-pari vuodessa on oikein hyvä kiitää kahvipöydästä toiseen :D Viimeiset kahvit ja makkaranpaistot tapahtuivat mökin pihalla olevassa kodassa, minkä koin itse hyvin tunnelmallis...

 Teimme perheen toisen aikuisen kanssa pienen retken keskiviikkona ja torstaina. Menimme Haikkoon. En ole koskaan yöpynyt Haikossa. Nyt sekin tuli koettua kartanohotellin puolella. Huone oli oikein mukavan autenttinen. Minusta on jännää yöpyä historiallisessa miljöössä. En kerennyt kovin syvällisesti tutustua Haikon historiaan, mutta käsitin, että se on pitkä. Muutenkin Suomen rannikot ovat olleet asutettuja jo niin pitkään, että historia ulottuu vielä paljon kartanoaikaa pidemmälle.  Kävimme syömässä, ja söimme liikaa :D Jaksoimme sentään vielä lähteä pienelle iltakävelylle puutarhaan. Ilta oli lämmin ja kävelyllä ollessamme alkoi sataa. Tuli sellainen alkukesän fiilis. Pieni pettymys oli, ettemme kerenneet päivällisen jälkeen enää uimaan, ja kylpylä olisi auennut seuraavana päivänä vasta klo 15. Jotenkin jaksoimme aamulla jälleen aamupalan, joka oli todella ihana. Eipä tullut nälkä pitkään aikaan. Koska välitöntä tarvetta kotiinpaluulle ei ollut, päätimme vielä vähän seikk...

 Käväisimme lomaviikolla myös risteilyllä Tukholmassa. Risteily oli siis sellainen, jossa maissa vietettiin puolisen päivää. Minusta ja luultavasti meistä kaikista oli mukavaa lähteä laivalle. Laiva oli sellainen "keskikäytävällinen", eli meillä oli hytti promenadille.  Leikkihuoneista löytyi vielä tekemistä, vaikka lapsemme ovatkin jo melko isoja, ainakin moniin verrattuna. Ainakin he tykkäsivät pelata pingistä ja pöytäjalkapalloa.  Uusi puoli tässä risteilyssä olikin, että lapset saattoi päästää lyhyehköiksi ajoiksi itsekseen. Se mahdollisti, että me aikuiset saimme syötyä rauhassa, ilman kiirettä. Vähän hermostutti, kun en ole vielä tottunut, että lapset ovat reissussa poissa silmistä :D  Naakka tykkää jo käydä tax freessa sekä karkki- että kosmetiikkaosastolla. Touhi välittää enemmän ensimmäisestä, mutta kävipä hänkin toisen aikuisen kanssa miesten tuoksuosastolla.  Tukholmassa kävimme pitkästä aikaa Junibackenilla. Sain idean kun havaitsin, että ehkä kohta...

Lapset ovat pyytäneet useasti pääsyä yöjunaan. Sellaisilla mennään suhteellisen pitkälle, joten meidän, joilla ei ole sukua tai ystäviä niin kaukana, pitää ihan menemällä mennä. Lisäksi, koska halusimme viedä mukanamme auton, piti katsoa tarkkaan, milloin matkustaa - autojunalla matkustaminen suosittuina ajankohtina ei ole millään muotoa halpaa.  Siksipä päätimme eräänä päivänä, että matkustaisimme yöjunalla Kolariin sillä tavalla, että illalla lähdetään, seuraava päivä vietetään kohteessa ja illalla lähtisimme paluumatkalle. Paluumatka osui vuoden vaihtumiseen. Yöjuna lähti menomatkalla yhdeksän aikaan illalla. Pääsimme hytteihimme heti kun astuimme junaan. Meidän hytit olivat yläkerrassa ja uudenmallisia, eli hyteissä oli wc ja suihku. Majoituimme Naakan kanssa yhteen, Touhi toisen aikuisen kanssa toiseen ja mukana ollut isoisä yksin kolmanteen. Ravintolavaunussa syödyn iltapalan jälkeen ei oikeastaan ollut  muuta ohjelmaa kuin nukkumaanmeno. Saimme Naakan kanssa vähän poh...

Näimme ja koimme matkallamme vaikka mitä. Olen vuosien mittaan huomannut, että koko ajan ei tarvitse olla hienoa ja upeaa, maisemat ja luonto ovat pop. On ollut kuitenkin toimivaa "upottaa" matkaan 1-2 kohdetta, joissa lapset todennäköisesti viihtyvät. Torppasin lapsilta Muumimaailman, johon he olisivat menomatkalla menneet - olemme olleet siellä todella monena kesänä peräkkäin. Ruotsin huvipuistotarjonta ei ole mitenkään tuttu, paitsi että Tukholmassa on Gröna Lund. Aloin matkaa suunnitellessa etsiä kartalta matkareittiimme sopivaa huvipuistoa, ja sellainen löytyi Uppsalan ja Sundsvallin väliltä, jälkimmäistä lähempää. Suuntasimme siis sinne kolmantena matkapäivänämme. Paikka piti sisällään huvipuiston , pienen vesipuiston (tänne emme kerenneet) sekä eläinpuiston. Huvipuistossa oli pieni Pekka Töpöhäntä - alue teatteriesityksineen. Emme kuitenkaan menneet teatteriin, kun erityisesti lapsilla ei ole ruotsin kielen taitoa. Lempilaitetta ei tavitse kysyä - Lightning-vuoristora...

Lofooteilla vietimme kolmisen vuorokautta. Saavuimme mantereelta lautalla kylään nimeltä Å i Lofoten. Saapumisaika oli myöhäinen, koska pääsimme vasta kolmanteen lähtevään lauttaan. Ei pidä valittaa, asuntoauto on varsin mukava paikka odottaa.  Lofooteilla, varsinkin eteläosassa, on paljon vuorenrinteitä ja vähän tasaista maata. Siksipä ensimmäinen haaste oli löytää sopiva tasainen paikka yöpymistä varten. Lopulta löysimme turskamuseon ( :D ) parkkipaikan. Se oli varattu museon asiakkaille, joten päätimme mennä aamulla turskamuseoon - se oli kyllä sitten kiinni. Pääsimme kuitenkin toiseen museoon, joka sijaitsi monessa rakennuksessa ja jossa tarina kertoi nuoren tytön elämästä Lofooteilla kauan sitten. Museo oli kaikkien mielestä mielenkiintoinen. Kylä oli kaiken kaikkiaan hieno.  Lofooteista voi vain sanoa , että minne tahansa pään käänsi, siellä oli hieno maisema. Jopa erään vähän epävirallisen majoituspaikan vessajonossa illalla oli niin upea vuorimaisema, että en ollut kun...

Palauduimme tämän kesän asuntoautomatkalta. Vaikka alkuun vähän epäilinkin :D , päädyimme Lofooteille ja takaisin. Nyt on mennyt aika totutellessa vaihteeksi kotielämään. Tavaroiden purkaminen on kesken, mutta eiköhän se tänään saada tehtyä. Matka meni hyvin. Taidamme alkaa olla jo sen verran tottuneita matkantekoon asuntoautolla, että suhtauduimme asioihin rennosti. Toki matkaan mahtui tunteiden kirjo - me neljä emme yleensä vietä aikaa aivan noin tiiviisti yhdessä ;)  Itselläni toimii lomalla parhaiten, jos pääsen vähäksi aikaa kotiympyröistä pois. Silloin mieleni irroittautuu parhaiten arjesta. Tämä toimi tälläkin kertaa. Näkökenttäni kaipaa ajoittain uusia maisemia, ja niitä kyllä riitti. Matkasimme ensin Helsingistä Tukholmaan lautalla . Sen jälkeen aloitimme matkan pohjoiseen. Kerron Reitistämme suurinpiirtein, emme välttämättä pysähtyneet pitkään mainitsemillani paikkakunnilla, mutta ne on ehkä helpompi hahmottaa kartasta. Päädyimme ensiksi Uppsalaan, sen jälkeen Sundsvalli...

Viikonloppuna lähdimme risteilylle . Se oli varattu jo aikaa sitten - kaksi suosikkitubettajaa täytti 30 vuotta :D Naakka huomasi ilmoituksen risteilystä jo muistaakseni tammikuussa. Sinne oli kuulemma päästävä. Hivenen epäilevinä varasimme liput, ja niillä päästiinkin kiristämään lapsia pitkin kevättä (mm. käytöksen ja kouluasioiden hoidon saralla). Kumpikin läpäisi testin ;) ja matkasimme lauantaina Turkuun. Perillä saimme aivan hitsin hyvän parkkipaikan melkein terminaalin edestä. Mikä oli erityisen mukavaa, päädyimme odotellessa istumaan toisen perheen kanssa samaan pöytään. Lyöttäydyimme heidän Uno-peliinsä, ja aika kului mukavasti.  Hytti oli "normihytti" , ikkunallinen tosin - lapset yläsänkyihin ja aikuiset alas. Kävimme vähän kiertelemässä laivaa, ja aika pian oli päivällisen vuoro. Päivällisessä menikin aika pitkään, meillä tuli vähän kiire, sillä yhdeksältä alkoi iltashow (olin jo yöunikunnossa, mutta ei voinut mitään). Jotkut jonottivat iltaohjelmaan jo 1,5 tuntia...

Minulla on haave , että pääsisimme kesälomamatkalle pohjoiseen. Suunta ei ole "vetänyt" minua nuorempana, luultavasti siksi, että mielsin pohjoisen vain lasketteluturistien ilmansuunnaksi. Myöhemmin hokasin, että siellä voi tehdä muutakin. Lasten kanssa on tehty nyt pohjoiseen yhteensä kolme asuntoautoreissua. Neljäs suuntaisi mahdollisesti Ruotsin ja Norjan puolelle. Näkisimme tuntureita ja vuoriakin, mikäli siis teemme pidemmän kuin viikon matkan. Varsinkin Norjan puolella maiseman avaruus ja ilmavuus ovat upeaa ja samalla rauhoittavaa katseltavaa. Lapsille pohjoisen-reissu olisi mieluinen myös, vaikka Touhi haikaileekin uudesta matkasta Legolandiin ;)  Olen jo myös aivan minimaalisesti alkamut pohtia puutarha-asioita. Edessä on paljon haasteita ja haluan siirtää pakollisten "peuraesteiden" pohdintaa myöhemmäksi. Haluaisin puutarhaani ainakin parsaa. Se ei kyllä tuota ensimmäisenä vuonna mitään. Luulen että peurojen ja kauriiden vuoksi keittiöpuutarha kapenee ent...

Meillä oli viime viikonloppuna kulturellia. Kävimme katsomassa Tatu ja Patu -näytelmän. Se oli vain 45-minuuttinen. Meidän piti mennä jo syyskuussa, mutta tuolloin esitys peruttiin näyttelijän sairastumisen vuoksi. Lippurahat olisimme saaneet takaisin, mutta koska teatterielämämme on ollut varsin laimeaa koronavuosien takia, päätimme siirtää liput seuraavan mahdolliseen näytökseen parin kuukauden päähän. Koska aika juoksee (ja täytyy itse juosta perässä), tuli viimein esityksen aika. Huomasin, että varsinkin Naakkaa naurattivat vitsit - sekä Naakka että Touhi sanoivat kuitenkin näytöksen jälkeen, että ehkäpä tuo oli vähän pienemmille...no, minuun ne jutut tehosivat täysillä :D Kumpikin tykkää vielä Tatu ja Patu -kirjoista, joita meille on kertynyt kunnioitettava määrä. Näytöksen jälkeen oli odotettavissa. ..mikäpä muu kuin sukupäivällinen. Muuten oli hauskaa ja ruoka oli hyvää, mutta tarjoilu oli harvinaisen hidasta. Se olisi aiheuttanut suuria ongelmia lapsiseurueessa, mutta vieressä...

 Olin arponut jo muutaman vuoden , olisiko mökki lasten kanssa syksyllä yhtä mukava paikka kuin kesällä. Lokakuussa nimittäin esimerkiksi vesileikit ovat sattuneesta syystä no no (no, ainakin melkein). Päätimme kuitenkin, että loman alku on hyvä aika mennä mökille. Alussa olikin tekemistä. Syysloman alkuun sattuivat tietenkin syksyn tähän asti kylmimmät päivät. Saapuessamme lämpöasteita oli vain muutama, sekä sisällä että ulkona. Ilmalämpöpumpun, pattereiden, takan ja kiukaan avulla mökki lämpeni illaksi noin 18 asteeseen, joka riitti nukkumiseen peittojen alla. Aika nätisti lapset menivät ulos pissalle (joo, minä myös kun oli pakko ;) ). He tuntuivat olevan jopa ylpeitä suorituksestaan ja syytä olikin! Kaikki vessahommat sujuivat heidän kanssaan hyvin. Mökillä on ulko-wc, jonne mentiin pipon ja taskulampun kanssa.  Miten me viihdyttiin? Toki isompia ja pienempiä selkkauksia tuli kuten aina, mutta pääasiassa kaikki sujui hyvin. Talvihorroksesta heränneet kärpäset aiheuttivat ...

Sama työnantaja , uusi toimipiste...näin rva:n työosoite muuttui lennossa. Minua varoitettiin hieman tästä kesälomani alussa, mutta siirtymistä ei pidetty kovin todennäköisenä. Kyseiseen paikkaan ei kuitenkaan löydetty uutta työntekijää, joten lomaltapaluupäivänäni sain kuulla siirtyväni. Pikkuisen stressiä on ollut ilmassa, varsinkin kun perehdytykseni kesti tasan päivän ja "ammattimaista jälkeä" täytyy tuottaa maanantaista lähtien. Työtehtävät ovat osin erilaisia kuin ennen.  Niinhän siinä siis sitten jälleen kävi, että kun kerkesin keväällä iloita, että voin lomien jälkeen kerrankin toistaa oppimaani, en nyt sitten voikaan tehdä näin vaan täytyy integroitua jälleen. Mitenkähän tähän nyt sitten suhtautuisi? Nyt on se hetki, kun rajaan parhaan kykyni mukaan kaiken epäoleellisen työpäivieni ulkopuolelle ja pidän vapaa-aikani täysin omanani (perheen kera tietenkin).  En ole onnistunut tässä kovin hyvin aiemmassa elämässäni. Nytkin se voi olla suuri pala purtavaksi. Yritän kuit...

 Nyt viileässä ilmastossa huilanneena muistelen jo Nizzaa pääasiassa lämmöllä :) Lämpötila aiheutti kuitenkin tiettyjä haasteita matkalle: vettä piti olla paljon, voimakas uv-säteily piti huomioida ja liikkuminen oli välillä aika raskasta. Koska päivisin oli kuumaa, piti ulkokohteiden määrää rajoittaa. Koska matkaoppaat mainostavat taidemuseioita, suuntasimme niihin. En voi sanoa olevani taideasiantuntija. Luulen että tämä johtuu osaksi erityisherkkyydestä: välillä taide on minulle liian päällekäyvää ja liikaa aisteja stimuloivaa. En myöskään tykkää katsella & kokea itseäni ahdistavaa, negatiivissävytteistä taidetta. Taide-elämyksen täytyy olla ehdottomasti miellyttävä. Videoinstallaatiot sivuutan täysin - niissä on liikaa kaikkea. Valot taas ovat useimmiten ok. Taidemuseovierailut lasten kanssa menivät paremmin kuin olin olettanut. Touhilla oli alkuun Matisse-museossa tylsää. Aloin siis etsiä hänen kanssaan yksityiskohtia: Matisse maalasi paljon hedelmiä, värejä ja...tissejä...

Palasimme eilen illalla Nizzasta viettämästä kuuden päivän yhdistettyä ranta- ja kaupunkilomaa. Palaan lomakuvaukseen ehkä vähän myöhemmin.  Paluumatka kesti käytännössä koko päivän. Lentokentälle pääsimme kätevästi taksilla, mutta minkäänlaista matkalaukkujenjättöpaikkaa ei lähtöselvityksen tehneille ollut. Homma hoitui seisomalla jonossa 1,5 tuntia. 10- ja melkein 7-vuotiaat kestivät urhoollisesti. Sen jälkeen pääsimme koneeseen. Henkilökunnasta puuttui kuitenkin yksi äkillisen sairastumisen vuoksi, käsitykseni mukaan stuertti/lentoemäntä (ilman kapteenia ja perämiestä ei käsittääkseni voi lentää). Tästä syystä erilaiset turvallisuuteen liittyvät valmistelut kestivät nekin tunnin, jonka loppuvaiheessa alkoi olla vähintäänkin kova pissahätä. Lento sujui kuitenkin hyvin ja koska meillä ei ollut Helsingistä esimerkiksi jatkolentoa, ei ollut mitään hätää. Aamuyöstä Naakka kuitenkin heräsi kurkkukipuun. Se oli iso pettymys, kun hän oli niin toivonut pääsevänsä pitkästä aikaa näkemää...

 Muumimaailma - tykkään itsekin käydä siellä. Teimme retken eilen ja 7- ja 10-vuotiaani olivat yhtä innoissaan retkestä kuin aina ennenkin. Matkasimme paikan päälle mökiltä, täältä on vähän lyhyempi matka kuin kotoa.  Koska kaikki (no lähes, Niisku-neidin kauneussalonki oli uusi) oli tuttua edellisiltä kesiltä, lapset johdattivat joukkoa. Kaikkien mielestä Satupolku ja Teatteri Emma olivat retken kohokohtia. Naakka kävi kauneussalongissa ottamassa kasvomaalauksen.  Ostokset - minä ostin Muumipeikko-korvakorut, koska tykkään nykyään käyttää näyttäviä ja hauskoja korvakoruja - mikä lie vaihe. Järkevin ostos retkellä oli uusi koulureppu Naakalle. Vanha on kahdessa vuodessa kulunut ja mennyt rikki, ja uusi, muumikuvioinen on kätevä ja kivannököinen. Muumimaailman aktiviteetit ovat pysyneet rauhallisina. Paikassa on myös rauhoittumisalue. Tämä on mielestäni ihanaa. Kun kaataa vettä "ämpäriin" ja kukka kasvaa ruukussa tai kun onkii magneettikaloja, ei tee mitään kovin ihmeelli...

 Pääsimme kuin pääsimmekin Sisumetsän seikkailupuistoon. Siitä on puhuttu jo kuukausia, ja koska se sijaitseee mökin hoodeilla, se kannattaa yhdistää mökkireissuun. Lähellä mikä lähellä, ajoimme harhaan sekä meno- että tulomatkalla :D Pidän Sisumetsästä. Teemana siellä on metsä ja taruolennot. Nyt löytyi jo poroaitaus, missä sai harjoittaa kullanhuuhdontaa ja käydä lahjatavarakaupassa. No, ehkä se oli hivenen kornia mutta ei liian, koska pääsimme näkemään poroja :)  Paikkaa ja tutkittavia juttuja laajennetaan koko ajan. Nyt löytyi meille uusi Hiidenpolku, joka oli jopa vähän jännittävä seikkailu polulla metsikössä. Porojakaan ei ollut edellisenä kesänä. Päädyimme kiipeilyradalle kuten tavallista. Minä & Touhi menimme radat 1-3, muu seurue eteni vaikeammille radoille. Tosin radat 1-3 suoritimme kolmeen kertaan. Se on kyllä oikein hyvää liikuntaa. Sovimme, että etenemme yhdessä seuraavana vuonna radalle 4. Pidän kiipeilystä - se kehittää tasapuolisesti kehon eri osia ja kun...

Lähdimme sunnuntaiaamuna neljän päivän mökkilomalle Savonlinnan seudulle. Matka oli Naakalle ja Touhille ainutlaatuinen - mökkeilemässä oli yhteensä kahdeksan lasta. Se tarkoitti muun muassa monen päivän yhteisleikkiä ja siskonpetiä mökin parvella. Kaikki meni ihan uskomattoman hyvin. Omat lapseni ovat jo sen verran isoja, ettei itse tarvitse olla koko ajan kolmen metrin säteellä heistä. Toki erityisesti uimassa käydessä olin kuitenkin. Onneksi Naakka ja Touhi ovat molemmat aika varovaisia vedessä. Touhille varmasti uutta oli, että samanikäisten, keskenään leikkivien lasten joukossa Touhi oli ainoa poika. Yleensä hän on pysytellyt varsin kaukana tytöistä, mutta tällä reissulla hän rohkaistui olemaan yksi porukasta :)  Naakka taas on välillä kotioloissa aikamoinen vetäytyjä, menee kirjan kanssa johonkin nurkkaan oven taakse ellei nyt ihan kahden parhaan ystävänsä seurassa vietä aikaa. Iso porukka "riehutti" häntä sopivasti, ja kai niitä rauhallisiakin hetkiä tuli. Entäs minä?...