Rouva Niskanen

 Loma jatkuu vielä 1 - 3 viikkoa , siis meidän perheellä. Itse sijoitun asteikon puoliväliin. Nyt siirryttiin jo mökkeilemästä kaupunkiin. Loppulomalle ei enää ole paljon suunnitelmia poistua kaupungista. Tällä viikolla tapaan ystäviä ja sään salliessa puuhastelen puutarhalla. Eilen en mennyt palstalle, koska satoi...tai siis piti sataa. Tänäänkin sademäärät taitavat meilläpäin jäädä ennustettua vähäisemmiksi, onneksi. Ajattelin, jos viimeinkin pääsisin leikkaamaan ruohon palstalta. Se on luullakseni kasvanut oikein paljon. Siellä pitäisi olla satona nyt ainakin perunoita ja viinimarjoja. Uhkailinkin perhettä, että lähiaikoina syödään pelkkää perunaa ;) No, mikäli joku ärsyttävä eläin ei ole käynyt niitä syömässä, kuten viime kesänä kävi. Lapsilla ei ole oikein kaupungissa kavereit a - tosin Touhin kaveri tulee lomamatkalta juurikin tänään. Tämä on kyllä tyypillistä heinäkuulle jo omasta lapsuudestani. Muistan haikailleni kavereiden perään, kun palasimme pitkältä mökkireissulta iha...

  Kävimme eilen markkinoilla , jotka järjestetään kesällä viikoittain suhteellisen lähellä mökkiämme. Viime vuosi taisi jäädä välistä, muuten markkinoilla käydään yleensä kerran kesässä.  Luin jostakin, että markkinoiden kävijämäärä Suomessa ei ole enää korkea. Toisin sanoen, ne eivät ole enää in. Näillä markkinoilla se ei ainakaan näkynyt. Oli lähes väentungos, mutta ihan hyvin pystyi katselemaan. Minun ikäiset ihmiset eivät kuulemma käy enää, enemmänkin edellinen sukupolvi. Joo, ehkä eniten oli juurikin 70-vuotiaan näköistä kävijäkuntaa. Kyllä paikalla näkyi kumminkin lapsia ja minun ikäisiäkin.  Itse en tällä kertaa ostanut paljon . Hankin kuitenkin lippalakin, joka olikin suunnitelmissa. Sivuutin olut- ja automerkit, ja päädyin tylsään yksiväriseen ;) Naakka valitsi itselleen muutamia koruja, käytettyjä sellaisia. Touhi varmaankin odottaa markkinoita meistä eniten. Hän sai sieltä uuden jalkapallopaidan. En ihan tajunnut, kun piti hänen valitsemansa maan lippukin hankk...

 Käväisimme viime viikonloppuna mökillä. Se oli ihmeellinen päivä - lämpötila kipusi vielä pariinkymppiin. Nyt taitaa olla, ettei ihan sellaisia lämpötiloja tule kuin sitten ensi vuonna. Syksyä elämme nyt. Naakka jäi tällä kertaa mielummin kavereiden kanssa kaupunkiin. Hän sai luvan jäädä. Jos kavereita olisi ollut vain yksi, olisin pyytänyt tytöt mukaan. Kahta kaveria autoon ei meidän perheen lisäksi valitettavasti mahdu.  Agendana oli porukalla nostaa laitureiden osat "talviteloille".  Hommaa hoitivat lähinnä puoliso, pappa ja Touhi. Kävin kurkkaamassa työntekoa, mutta totesin sen olevan tällä kertaa oikein miehistä puuhaa :D En sitten viitsinyt tuppautua.  Touhi kyllä oli mukana. Hän ruuvasi ruuveja irti, ja kantoi kaikenlaista eestaas. Touhin luonne on sellainen, että vaikka hän ei etukäteen tiedä osaavansa, hän tykkää yrittää. Käytännöllisesti katsoen hän on erilainen kuin esimerkiksi minä.  Kuvasin aika paljon. Viime aikoina olen huomannut, että valokuva...

 Olin viime viikonloppuna ystäväni kanssa mökillä. Olemme tunteneet jo noin 40 vuotta. Se on hieno ja pitkä aika - tosin totesimme, että se saa meidän kuulostamaan oikein vanhoilta :D Eipä siinä mitään, jatketaan samaan malliin. Lapsiperhearjessa (vaikka lapset ovatkin jo melko isoja) on todella tärkeää, että välillä saa muutakin. Se "välillä" tarkoittaa kyllä ainakin kohdallani, että todella harvoin. Kun on kaksi vanhempaa, voimme onneksi vähän vuorotella edes joskus. Mökille pääsy oli tärkeää siksikin, että se oli todennäköisesti viimeinen kerta, kun menemme mökille ennen ensi kesää. Mökille ei esim. ole tietä, jota pitkin lumiaura kulkisi perille asti. Mökillä on siis ikuinen kesä tai korkeintaan alkusyksy ;) Puhua pulisimme käytännössä koko viikonlopun. Maailman parantaminen on kyllä ihanaa. Aika paljon puheenaiheena olivat lapset, joita meillä on ollut onni ottaa vastaan yhteensä kuusi kappaletta. Fiksuja tyyppejä kaikki! Sää oli kertakaikkisen vaihteleva. Perjantaina o...

 En ihan olisi uskonut , että olemme edelleen mökillä. Eilen teimme pienen reissun kotiin pestäksemme pyykkiä. Kotona oli 29 astetta lämmintä ja kostea ilma. En oikein käsitä, miksi Suomessa ei pääsääntöisesti rakenneta niin, että kerrostaloissakin otettaisiin ilmastointi huomioon.  Uuteen kotiin "saamme" asentaa viilentävän ilmalämpöpumpun. Vaikutti, että sekin oli toisen tahon mielestä erikoinen kysymys. Meille se oli ehto - muuten emme olisi uuteen asuntoon menneet. Sen verran on ylikuumia kesiä tullut kerrostaloasujana koettua. Veikkaisin, että hyvin suuressa osassa omakotitaloja löytyy jo ilmalämpöpumppu. Se on hyvää kehitystä. Hankkisin todella itsekin, mikäli olisin omakotitaloasuja. Toivottavasti tukala asuminen kaupungin helteissä katkeaa tähän kesään. Harkitsin, voisinko kirjoittaa , mitä minulle tapahtui pari päivää sitten. Olen nimittäin muuttunut jonkinlaiseksi mökkipuutarhuriksi. Nurmikkoa on täällä oikein vietävästi. Ensimmäistä kertaa kävi jotakin ikävää. Ajoi...

 9. päivä mökillä. Molemmat lapset kyselevät välillä, koska lähdetään takaisin kotiin. Mökkeily on kieltämättä aktiivista, kun käy esim. useamman kerran päivässä uimassa. Lisäksi, kun olemme tehneet reissuja (kauppa- tai muita), kaikki ovat niiden jälkeen aivan puhki. Eivät lapset kaupunkia kaipaa. Maaseutu ja metsän keskellä oleminen on heille älyttömän mukavaa. Kumpikaan ei ole juuri maininnut, että olisi tylsää. Tai on, jos aikuinen ei hetimmiten liikene valvomaan uimista. Meillä ei kumpikaan lapsi ui ilman valvontaa. Olen seurannut järkyttyneenä läheltä piti -tapauksia eri uimapaikoissa Suomessa. Tietenkin voi sattua, että lapsi esimerkiksi katoaa hetkeksi täpötäydellä uimarannalla. Jos onnettomuus on syytä siit ä, ettei huoltaja edes yritä vahtia lapsia (viittaan tapaukseen, jossa huoltaja on tullut uimalaan usean uimataidottoman lapsen kanssa eikä huoltaja ole itse lähelläkään lapsia), on kyllä katsottava peiliin.  Uimataito on todella tärkeä taito. En voi sanoa, että k...

 Olemme viettäneet viime päivät mökkielämää. Tämä on mahdollista, sillä meillä on kaupungissa perheenjäsen, joka käy hoitamassa akvaarion ja sauvasirkat sekä käy kastelemassa puutarhapalstalla. Tämä on hieno juttu. Poistumme mielellämme kaupungista kuumalla. Tähän on syynä, että meillä on aivan törkeän kuuma sisällä, ja nukkuminen on siksi todella hankalaa. Minulla on vanhemmiten myös jonkinlaisia lämmönsäätelyn ongelmia. Tämä ilmenee, hassua kyllä, niin, että jos jalkani lämpenevät, ne käytännössä hohkaavat kuumaa - nuku siinä sitten! Toisaalta, jos ne jäätyvät, tulee melkein kylmähorkka, ja tärisen kauttaaltaan. Ei kyllä nuorempana ollut tällaista. Eilen tarkenin ensimmäistä kertaa uida järvessä vähän matkaa. Olen mökillä sellainen, että alan liikkua vähemmän. Uinti on kuitenkin kiva juttu, sillä saa lihakset lämpimiksi. En ui kovin pitkää matkaa, lähinnä eestaas. Joskus otan "lötköpötkön" ja treenaan enemmän jalkoja, kivaa! Varsinainen vesipeto on kyllä tällä kertaa Touhi...

 Olemme viime päivät viettäneet mökkielämää. Vaikka kehoni kestää heikosti helteitä, sanoisin, että saisi olla se viitisen astetta lisää :D Uimavesi on nimittäin tällä hetkellä niin kylmää, että se ei houkuttele uimaan (puhun kyllä vain itsestäni - esimerkiksi T. ui aivan tyytyväisenä).  Vesi on tällä hetkellä +15, sellainen raikas ja mukava lämpötila olisi itselleni +20. Lämpimämmässä vedessä voi sitten viettää oikeasti aikaa. Säätiedotuksia tsekkaillen voisi sanoa, että ainakaan seuraavan viikon aikana ei kovin paljon lämpeä. Toisaalta, kun ei ole liian kuuma, on voimaa puuhailla. Eilen käytiin kaupungissa kaupassa, mutta oli toisaalta myös nurmikon ajoa ja vesakon karsimista. Lapset ovat myös osallistuneet. Ostin muuten kaupungista tikkatauluun uudet tikat - ihan vain huomatakseni, että vajassa olikin samanlainen täysin uusi pakkaus. No, nyt on varaa hukata tikkoja pöpelikköön. Se onkin melko varma skenaario, sillä olen oikein huono heittäjä. Pallon heitto tms. ei koskaan...

Puolukka-gerbiili on ollut mukanamme mökillä antibioottikuurinsa takia. Tänään on viimeinen lääkkeenanto. Korvan vieressä on edelleen rupi, mutta minusta Puolukka ei raavi sitä enää. Olisiko antibiootti ja kipulääke sitten auttanut. Puolukka on asunut kannesta rei`itetyssä säilytyslaatikossa eikä ole onneksi jyrsinyt itseään laatikosta ulos. Hänelle on annettu paljon "puutöitä" eli risuja pureskeltavaksi. Tuoreena ruokana hän on saanut voikukan- ja muitakin lehtiä. muuten hänellä on omat gerbiilin eväät mukana. Toivottavasti saamme Puolukalle vielä lisää aikaa. Hän on jo 3-vuotias, eli realiteetti on pidettävä mukana. Kuitenkin, Puolukka on suhteellisen pirteä ja varmasti viihtyisi vielä gerbiilin-elämässään. Touhi viihtyisi uimassa vaikka koko ajan. Hän on siirtynyt syvään päähän eli menee uimaan laiturin päästä pelastusliivit yllään. Tämä siirtymä on tapahtunut kuluneella viikolla, ja melkein 8-vuotiaamme on siitä todella ylpeä.  Minäkin viihdyn vedessä. Eilen viihdyin ni...

Minulla on korkean paikan kammo . Olen siis aika huono viettämään aikaa korkeilla paikoilla. Jostakin kumman syystä olen onnistunut viettämään aikaa kiipeilypuistossa kerran vuodessa ja jopa nauttimaan siitä. Olen myös hiljalleen edennyt haastavampaa kohti. Kiipeily ottaa mukavan tasaisesti kehon eri lihaksiin. Kun keskityn kohtaan, missä kulloinkin olen (no, pakko) enkä katsele alaspäin, pelkoakin on vähemmän.  Sitäpaitsi, radoilla eteneminen tuo hyvän olon tunteen, mikä johtuu puhtaasti kokemuksesta ja lisäksi kehittymisestä. Kiipeilyradat ovat hyvä keksintö - eipä sitä juuri aikuisena tule muuten kiipeiltyä.  Huomasin jälleen , että lapsista on hauskaa, kun koko perhe osallistuu.  Edellisen kerran pompin tramppapuistossa lasten mukana. Molemmat ovat aika harvinaisia huveja meillä, mutta 1 - 2 kertaa vuodessa teemme molempia. Touhi eteni samaa tahtia kanssani, suortimme molemmat neljännen radan. Itse asiassa sen jälkeen luovutin ja Touhi meni vielä viidennelle radalle. ...

 Viime päivät ovat sujuneet mökkeilyn merkeissä . Mökki on minulle ja lapsille tärkeä paikka. Se liittyy myös lapsuuteni kesiin saumattomasti. Toki teemme kesäisin muutakin, mutta mökille tuloa odottavat kaikki.  Olen itse käynyt uimassa lukuisia kertoja. Nyt vesi ei ole niin lämmintä kuin se paahteen tuloksena olisi, tälle viikolle on tosin luvattu hellettä. Se lämmittää veden nopeasti. Vesi on myös vielä aika korkealla. Se on normaalia tälle vuodenajalle. Touhi viihtyy vedessä siihen saakka, kun hän tärisee (väittää ettei tärise) ja huulet ovat sinertävät. Siitä hän siirtyy kyllä ohjauksessa saunaan ;) Pari kesää palvellut uimapatja taitaa olla rikki. Harmi, kun materiaali ei ole enää sitä samaa kuin lapsena 1980-luvulla :D  Voisin kirjoittaa mökkeilystä täysin kiiltokuvamaisesti. Sellaisiakin hetkiä mökkeilyssä on paljon. Sitten on sitä kaikkea muuta. Laituri ehkä vetelee viimeisiään. Se hivenen romahti, kun istuimme siellä oleville tuoleille. Katsotaan, tuleeko siitä...

 Olin arponut jo muutaman vuoden , olisiko mökki lasten kanssa syksyllä yhtä mukava paikka kuin kesällä. Lokakuussa nimittäin esimerkiksi vesileikit ovat sattuneesta syystä no no (no, ainakin melkein). Päätimme kuitenkin, että loman alku on hyvä aika mennä mökille. Alussa olikin tekemistä. Syysloman alkuun sattuivat tietenkin syksyn tähän asti kylmimmät päivät. Saapuessamme lämpöasteita oli vain muutama, sekä sisällä että ulkona. Ilmalämpöpumpun, pattereiden, takan ja kiukaan avulla mökki lämpeni illaksi noin 18 asteeseen, joka riitti nukkumiseen peittojen alla. Aika nätisti lapset menivät ulos pissalle (joo, minä myös kun oli pakko ;) ). He tuntuivat olevan jopa ylpeitä suorituksestaan ja syytä olikin! Kaikki vessahommat sujuivat heidän kanssaan hyvin. Mökillä on ulko-wc, jonne mentiin pipon ja taskulampun kanssa.  Miten me viihdyttiin? Toki isompia ja pienempiä selkkauksia tuli kuten aina, mutta pääasiassa kaikki sujui hyvin. Talvihorroksesta heränneet kärpäset aiheuttivat ...

Koska hektisyys on edellisen mökkireissun jälkeen vallannut suuren osan tilastani (yritän kuitenkin urhoollisesti sysiä sitä aika ajoin kauemmaksi), pitää aina välillä vähän muistella viime aikojen rauhallisia hetkiä. Mökkisauna. En muista koska viimeksi olinkaan istunut mökkisaunassa suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Ei pitkään aikaan, koska lapset. Lasten kanssa on useimmiten oikein mukavaa, mutta kyllä siitä on suurimmaksi osaksi rauha tiessään. Nyt istuin useaan otteeseen pitkiä aikoja saunan lämmössä ilman välitöntä kiirettä mihinkään. Olo oli pelkästään vastaanottavainen. Saunan lämpö oli juuri eikä melkein...uimaan meno oli vastapainoa, toissaviikonloppuna järven lämpötila oli suurin piirtein 18 astetta, mikä vaati minulta jo jonkin verran ponnisteluja :D  Tiedän, että tulen kaipaamaan mökkisaunaa talvella. Nyt tiedän myös, että ehkäpä sinne pääseekin vielä tänä vuonna. Kyseessä on kuitenkin vasta suunnitelma. Taisin kirjoitella blogiinkin , että meillä mentiin kesä aik...

Kaikki on ollut vähän hulabaloota siitä saakka, kun aloitin uudessa toimipaikassa. Olin loppuviikosta ihan puhki, eikä tunnetila ole ihan täysin rento (lähellekään) edelleenkään. Joka päivä minulle kuitenkin selviää asioita ja työkoneen ja -puhelimen sammutan tasan silloin, kun työaika tulee täyteen. Tänään oli viimein lähdettävä puutarhapalstaa parturoimaan. Kaikki alkaa olla siellä vähän ylikypsää, nättiä kuitenkin. Kukkimista odottavat enää päivänliljat (epäilen, tuleeko niihin kukkia tänä vuonna), maksaruoho ja auringonkukka. Yksi pensasmustikka tuottaa vielä satoa, sen verran, että sen voi syödä paikan päällä. Tämä on taas ollut uudenlainen kesä puutarhapalstalla - ongelmana kuivuus, liiat sateet, peurat, kauriit jne. Ehkäpä ensi vuosi kääntyy yhä enemmän pelkkiä kukkia päin - ei ole kivaa hankkia pensaskasveja pureskeltaviksi. Minä olin niin onnekas , että pääsin vielä kesän luultavasti viimeiselle mökkireissulle. Siitä tuonnempana, mutta minullepa kävi siellä pieni onnettomuus....

 Mökkilomapäivitykset jatkuvat....vaikka mustikkasadosta on povattu huonoa, ei se tällä kertaa näytä koskevan meidän mökin ympäristöä. Täällä näyttää olevan enemmän mustikoita kuin vuosiin :) Poimimisaikaa vain ei ole loputtomasti.  Ajattelin kuitenkin, että jos litran tai pari saisi poimittua. Sekin toive on ehkä yläkanttiin, mutta jokainen desi tarkoittaa vähemmän "ostomustikkaa". Viime vuonna en säilönyt mustikkaa ollenkaan, nyt ne ovat loppu. Naakkakin intoutui tänään poimimaan muutaman desin. Sanoin etten pakota ollenkaan, mutta Naakka oli yhtä mieltä siitä, että mustikoiden poimiminen on mukavan rauhallista puuhaa. Pakkoa ei ole, eikä Touhi tällä kertaa innostunut. Pääsimme myös kesätorille . Siellä olikin vilinää ja vilskettä! Kokemus oli ihana ja tori varsin perinteinen, vaikka meidän perheen kesätoriperinne taitaa nyt vasta alkaa. Torilla muurinpohjalettu maistui, ja teimme kirja- laukku- ja barbinvaatelöytöjä :)  Pääasia oli kuitenkin torin tunnelma. Oli hauska...

 Iästäni (ei mielestäni vielä vanha, vasta noin puolet 85 ikävuodesta) huolimatta ryhtini on miltei huomaamatta huonontunut vuosien varrella. Osa yläselkäkivuistani (alaselässäkin on kumara kohta) johtuu varmaankin siitä.  Olen siis yrittänyt viime päivinä seistä paremmassa ryhdissä. Hyviä puolia: katselen maailmaa hieman ylempää. Huonoja puolia: tämäkin sattuu, toivottavasti ei niin paljon että pitää lässähtää taas.  Varsinainen liikunnan harrastaminen on ollut tällä viikolla vähän huonoa. Vasemman jalan jalkapöytä päätti kipeytyä taas. Tämäntyyppiset vaivat tuppaavat olemaan pitkäkestoisia, jos ei lepuuta tarpeeksi. No, esiinnyin viime päivät kuin mikäkin vanha ruustinna, ja kutsuin ystäviäni visiitille kotiini. Hauskaa oli ja lepoa tuli :)  Istun parhaillaan mökin kuistilla ja juon kirjoittaessani aamukahvia. On hieman vilpoisaa. Tavallaan mukavaa, viime vuodet olemme kiirehtineet mökille ainoastaan silloin, kun helle on kuumimmillaan. Siinä on hyvät puolensa ku...

 Pääsimme kuin pääsimmekin Sisumetsän seikkailupuistoon. Siitä on puhuttu jo kuukausia, ja koska se sijaitseee mökin hoodeilla, se kannattaa yhdistää mökkireissuun. Lähellä mikä lähellä, ajoimme harhaan sekä meno- että tulomatkalla :D Pidän Sisumetsästä. Teemana siellä on metsä ja taruolennot. Nyt löytyi jo poroaitaus, missä sai harjoittaa kullanhuuhdontaa ja käydä lahjatavarakaupassa. No, ehkä se oli hivenen kornia mutta ei liian, koska pääsimme näkemään poroja :)  Paikkaa ja tutkittavia juttuja laajennetaan koko ajan. Nyt löytyi meille uusi Hiidenpolku, joka oli jopa vähän jännittävä seikkailu polulla metsikössä. Porojakaan ei ollut edellisenä kesänä. Päädyimme kiipeilyradalle kuten tavallista. Minä & Touhi menimme radat 1-3, muu seurue eteni vaikeammille radoille. Tosin radat 1-3 suoritimme kolmeen kertaan. Se on kyllä oikein hyvää liikuntaa. Sovimme, että etenemme yhdessä seuraavana vuonna radalle 4. Pidän kiipeilystä - se kehittää tasapuolisesti kehon eri osia ja kun...

 Mökkifiilikseen pääseminen - se ei ole niin helppoa kuin luulisi. Talvella on oikeastaan helpompi saavuttaa se fiilis ihan vain unelmoimalla siitä. Oikealle mökille asettuminen ja tunnelmaan laskeutuminen voi olla hyvinkin hidas prosessi. Omalla kohdallani paahdan ensimmäisen päivän ylienergisenä - olen päättänyt sitkeästi pitää saman suoritustason (ja vedenjuonnit, jumpat jne.) kuin arjessakin. Koska mökille asettautuminen on fyysinen toimenpide: vedenkanto, sähköt päälle, nurmikonleikkuu, uimalelujen vajasta hakeminen jne., olen yleensä vuodokauden jälkeen täysin naatti ja valmis lähtemään takaisin kaupunkiin.  Olen myös kiukkuinen, oikea kauhu kanssamökkeilijöille. Tähän voi vaikuttaa sekin, että menkat ovat taas tulossa. Voisivat mielestäni alkaa oireilla myöhemminkin kuin yli viikkoa ennen h-hetkeä.  Kuitenkin , huomaan että uimavesi on ihanan lämmintä, tosin kyllä raikasta, ei ole helle. Huomaan, että uintini on vuoden uimahallikäyntien jäljiltä kehittynyt varmaks...

Lähdimme sunnuntaiaamuna neljän päivän mökkilomalle Savonlinnan seudulle. Matka oli Naakalle ja Touhille ainutlaatuinen - mökkeilemässä oli yhteensä kahdeksan lasta. Se tarkoitti muun muassa monen päivän yhteisleikkiä ja siskonpetiä mökin parvella. Kaikki meni ihan uskomattoman hyvin. Omat lapseni ovat jo sen verran isoja, ettei itse tarvitse olla koko ajan kolmen metrin säteellä heistä. Toki erityisesti uimassa käydessä olin kuitenkin. Onneksi Naakka ja Touhi ovat molemmat aika varovaisia vedessä. Touhille varmasti uutta oli, että samanikäisten, keskenään leikkivien lasten joukossa Touhi oli ainoa poika. Yleensä hän on pysytellyt varsin kaukana tytöistä, mutta tällä reissulla hän rohkaistui olemaan yksi porukasta :)  Naakka taas on välillä kotioloissa aikamoinen vetäytyjä, menee kirjan kanssa johonkin nurkkaan oven taakse ellei nyt ihan kahden parhaan ystävänsä seurassa vietä aikaa. Iso porukka "riehutti" häntä sopivasti, ja kai niitä rauhallisiakin hetkiä tuli. Entäs minä?...

 Palasimme toissapäivänä takaisin kotiin. Koti tuntui suurensuurelta mökkiviikon (10 päivää) jälkeen. Vaikka mökillä oli upeaa, kaikista oli kivaa tulla kotiin. Tosin kotona ollaan vain muutama päivä ja huomenna startataan asuntoautomatkalle. Olen tänä vuonna matkavalmisteluiden suhteen melko rauhallinen. Työtä on paljon, mutta toisaalta tiedän ainakin suurinpiirtein, millaista tavaraa matkalla tarvitaan. Vaatteitakin pestään jossakin ainakin yksi kerta.  Erilaista on, että suuntaammekin tällä kertaa etelään. Hieman huolestuttaa helle, mutta eiköhän siitä kahden viikon ajan selvitä. Juomavettä kulutamme luultavasti kuitenkin edellisiä matkoja enemmän.  Pakkaamisen suhteen on tänään vuorossa ainakin "lääkekaappi", mikä tarkoittaa matkalle tulevien lääkkeiden sijoittamista johonkin tiettyyn paikkaan. Täytyy tsekata tarve ja luultavimmin käydä apteekissa.  Myös lemmikkieläinten (meillä käy joka päivä lähisukulainen hoitamassa) ruokavarastot ja sen sellaiset on tarkist...