Tauti ja pulmalelu
Rva:n terveys päätti taas ottaa takapakkia, tällä kertaa flunssan/influenssan muodossa. Eilen oli kurkku vähän kipeä. Päivän myötä niska kipeytyi. Ihmettelin, että mikäs se nyt on, ja laitoin niskan jumituksen syyksi. Sitten olo vain huononi.
Puoliso passitti minut alkuillasta lepäämään. Kun olo oli niin kummallinen, mittasin kuumeen, joka oli nousussa. Ääh, juurihan minulla oli flunssa kuukausi sitten! No, eihän sille mitään mahda. Yötä myöten kuume tietysti nousi ja alkuyöstä vilutti niin paljon, että en saanut nukuttua.
Kahden aikaan yöstä riemu vasta repesi, kun alakerran naapuri innostui luukuttamaan musiikkia täysillä. Alkoholilla oli epäilemättä vaikutusta asiaan...Kun hän (varmaankin ennen neljää) lopetti, kului ehkä puoli tuntia, ja Naakka rupesi levottomaksi. Olemme puolison kanssa nukkuneet ehkä pari tuntia viime yönä.
Tänään kuume on taas nousussa, mutta muita oireita ei kurkkukivun lisäksi ole. Puoliso lähti Naakan kanssa Naakan ukin luokse käymään, jotta minä saisin levätä. Otankin tämän päivän ihan rauhallisesti, sillä huomenna olen taas itsekseni melkein yksivuotiaan kanssa.
Niskan kannalta tämä tietää treenitaukoa sekä lisääntyviä kipuja, kun kehossa on ylimääräinen tulehdus näiden kroonisten vaivojen lisäksi. Olen vuosien varrella oppinut huomaamaan, että niska ilmoittaa tulevasta flunssasta pahenevana kipuna ja särkynä.
Tosin en osaa usein tulkita oireita virustaudiksi, vaan epäilen, että olen kenties kävellyt tai kanniskellut Naakkaa liikaa (molemmat, varsinkin jälkimmäinen, ovat kyllä enemmän tai vähemmän pakollisia). Tautihan siitä kumminkin tuli, ja influenssalta tämä ikävästi näyttää. Meillä on kyllä rokotteetkin, joten rva elää vielä toivossa, ettei pahempaa tautia tulisi.
Aamulla Naakka oli kummallisen hiljaa. Syy oli tässä:
Näiden lelujen tarkoitushan on, että ne eivät nimenomaan aukea, mutta kuukausien puuhastelu pulmalelun kanssa teki tehtävänsä, ja kinkkinen tehtävä tuli ratkaistuksi. Nyt onkin sitten aika lopettaa tällä lelulla leikkiminen, turvallisuussyistä.
Päivämme ovat tätä nykyä muuttuneet ainakin aikuisten osalta vilkkaammiksi (ja raskaammiksi), kun Naakka on suurimmaksi osaksi lopettanut toiset päiväunensa. Yhdet unet eivät täysin riitä, joten hän on usein aika pitelemätön varsinkin alkuillasta. Ilman valvontaa Naakkaa ei voi jättää juuri hetkeksikään, kun liikkuminen paranee ja paranee, mutta järki ei nyt kehity ihan samalla tasolla.
Ihailen kuitenkin Naakan oppimiskykyä...hän on kerran pudonnut sängyltämme alas, mutta osaa tätä nykyä laskeutua sieltä jalat edellä! Ihmettelen tätä taitoa, kun tyttö ei kumminkaan vielä seiso tai kävele ilman tukea. Aikuisen kannattaa kumminkin oleilla koko ajan hyvin lähellä, niin luotettavaa laskeutuminen ei kuitenkaan vielä ole.
Rva siirtyy nyt lepäilemään, melkein päästiin jo tästäkin viikosta!
Puoliso passitti minut alkuillasta lepäämään. Kun olo oli niin kummallinen, mittasin kuumeen, joka oli nousussa. Ääh, juurihan minulla oli flunssa kuukausi sitten! No, eihän sille mitään mahda. Yötä myöten kuume tietysti nousi ja alkuyöstä vilutti niin paljon, että en saanut nukuttua.
Kahden aikaan yöstä riemu vasta repesi, kun alakerran naapuri innostui luukuttamaan musiikkia täysillä. Alkoholilla oli epäilemättä vaikutusta asiaan...Kun hän (varmaankin ennen neljää) lopetti, kului ehkä puoli tuntia, ja Naakka rupesi levottomaksi. Olemme puolison kanssa nukkuneet ehkä pari tuntia viime yönä.
Tänään kuume on taas nousussa, mutta muita oireita ei kurkkukivun lisäksi ole. Puoliso lähti Naakan kanssa Naakan ukin luokse käymään, jotta minä saisin levätä. Otankin tämän päivän ihan rauhallisesti, sillä huomenna olen taas itsekseni melkein yksivuotiaan kanssa.
Niskan kannalta tämä tietää treenitaukoa sekä lisääntyviä kipuja, kun kehossa on ylimääräinen tulehdus näiden kroonisten vaivojen lisäksi. Olen vuosien varrella oppinut huomaamaan, että niska ilmoittaa tulevasta flunssasta pahenevana kipuna ja särkynä.
Tosin en osaa usein tulkita oireita virustaudiksi, vaan epäilen, että olen kenties kävellyt tai kanniskellut Naakkaa liikaa (molemmat, varsinkin jälkimmäinen, ovat kyllä enemmän tai vähemmän pakollisia). Tautihan siitä kumminkin tuli, ja influenssalta tämä ikävästi näyttää. Meillä on kyllä rokotteetkin, joten rva elää vielä toivossa, ettei pahempaa tautia tulisi.
Aamulla Naakka oli kummallisen hiljaa. Syy oli tässä:
Näiden lelujen tarkoitushan on, että ne eivät nimenomaan aukea, mutta kuukausien puuhastelu pulmalelun kanssa teki tehtävänsä, ja kinkkinen tehtävä tuli ratkaistuksi. Nyt onkin sitten aika lopettaa tällä lelulla leikkiminen, turvallisuussyistä.
Päivämme ovat tätä nykyä muuttuneet ainakin aikuisten osalta vilkkaammiksi (ja raskaammiksi), kun Naakka on suurimmaksi osaksi lopettanut toiset päiväunensa. Yhdet unet eivät täysin riitä, joten hän on usein aika pitelemätön varsinkin alkuillasta. Ilman valvontaa Naakkaa ei voi jättää juuri hetkeksikään, kun liikkuminen paranee ja paranee, mutta järki ei nyt kehity ihan samalla tasolla.
Ihailen kuitenkin Naakan oppimiskykyä...hän on kerran pudonnut sängyltämme alas, mutta osaa tätä nykyä laskeutua sieltä jalat edellä! Ihmettelen tätä taitoa, kun tyttö ei kumminkaan vielä seiso tai kävele ilman tukea. Aikuisen kannattaa kumminkin oleilla koko ajan hyvin lähellä, niin luotettavaa laskeutuminen ei kuitenkaan vielä ole.
Rva siirtyy nyt lepäilemään, melkein päästiin jo tästäkin viikosta!
Kommentit
Lähetä kommentti