Tarkastuksia
Rva on viime aikoina keksinyt vaikka minkälaisia aiheita, joista kirjoittaa, mutta Niskasilla on ollut sellaista hulinaa, että itse kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Viime viikonloppuna juhlimme Naakan 1-vuotissynttäreitä suvun voimin, synttäreistä selvittiin ja ensimmäisestä vuodesta näköjään myös!
Synnytyksestä on siis nyt tasan vuosi tai vähän yli. Tuo kahden vuorokauden rutistus on edelleenkin oikein hyvin mielessä. Rva on kiitollinen siitä, että toipuminen meni suhteellisen (suorastaan yllättävän) helposti. Viimeisenä taisivat kipuilla lantionpohjan luut, se osasto saattaa juilia vieläkin, joskus harvoin.
Vauvavuoden aikana rva on kuntouttanut kroppaansa vaihtelevalla menestyksellä. Jumppa tulee tehtyä noin neljä kertaa viikossa, ylä- ja alakroppaliikkeitä vuorotellen. Rintarangan liikutteluliikkeitä saisi tehdä vaikka joka päivä, siinä olisi parantamisen varaa.
Naakka on tällä viikolla käynyt rokotuksessa. Rokotus on mennyt onneksi "ohi" ilman erityisiä jälkioireita, onneksi. Tänään oli sitten 1-vuotisneuvola. Mukana oli myös Naakan pappa, mikä osoittautui oikein hyväksi ratkaisuksi.
Naakka joutui heräämään neuvolan tarkastukseen kesken päiväuniensa, ja menetti hermonsa sekä loukkaantui syvästi, kun vaatteet otettiin pois ja punnittiin. Neuvolan vaa`alle häntä ei saanut millään, joten punnittiin sitten äiti ja Naakka ja sen jälkeen äiti.
Mittaaminen oli yhtä kamalaa, lapseni hysteerisen huudon kuullessani olin jo melkein valmis sanomaan, että ei mitata, mutta mitattiin kumminkin. Naakka on sopusuhtainen lapsi, ei pitkä eikä lyhyt, hoikka tai pullea. Mitään mullistavia ohjeita emme saaneet, joten Naakan kotihoito (rva vähän ylpeilee) on sujunyt hyvin.
Kevät on hiipinyt Niskasten asuinalueelle, ulkona on nyt todella kaunista. Hakusessa on edelleen paikka, josta voisimme rauhassa hakea marsuille tuoretta ruohoa, mutta kaikki lähiruohikkomme tuppaavat olemaan koirien ulkoilutusaluetta, joten nurmikkoa ei ole vielä löytynyt.
Marsut ovat pysyneet kuluneella viikolla öisin aitauksessaan. Aitaus tosin jouduttiin purkamaan viikonloppuna juhlien tieltä, ja sen jälkeen on edelleen kadoksissa kiinnikkeitä, joten aita on nyt vähän hutera. Tämä tietää tavallista enemmän Naakan silmälläpitoa.
Tyttären rokotusreissulla kävimme nopeasti eläinkaupassa. Sieltä mukaan lähti kolme uutta kirsikkabarbinaarasta akvaarioon. kolmikko on sopeutunut hyvin parven jatkoksi, parvi taitaa olla kahdeksan yksilön vahvuinen (2 urosta ja 6 naarasta). Myös tytär on vähän innostunut kaloista ja osoittelee niitä ja kyselee "täh?".
Niistä tulevista aiheista...seuraavaksi rva ajatteli kirjoittaa ravinnosta. Sivusin aihetta muutama kuukausi sitten, mutta sitten kirjoittelu unohtui. Ravinto on tärkeä osa jaksamista ja ehkä erityisesti niille, joilla on jokin terveysongelma. Luvassa on amatöörikirjoitus, rva:n asiantuntijuus perustuu lähinnä omiin kokemuksiin.
Synnytyksestä on siis nyt tasan vuosi tai vähän yli. Tuo kahden vuorokauden rutistus on edelleenkin oikein hyvin mielessä. Rva on kiitollinen siitä, että toipuminen meni suhteellisen (suorastaan yllättävän) helposti. Viimeisenä taisivat kipuilla lantionpohjan luut, se osasto saattaa juilia vieläkin, joskus harvoin.
Vauvavuoden aikana rva on kuntouttanut kroppaansa vaihtelevalla menestyksellä. Jumppa tulee tehtyä noin neljä kertaa viikossa, ylä- ja alakroppaliikkeitä vuorotellen. Rintarangan liikutteluliikkeitä saisi tehdä vaikka joka päivä, siinä olisi parantamisen varaa.
Naakka on tällä viikolla käynyt rokotuksessa. Rokotus on mennyt onneksi "ohi" ilman erityisiä jälkioireita, onneksi. Tänään oli sitten 1-vuotisneuvola. Mukana oli myös Naakan pappa, mikä osoittautui oikein hyväksi ratkaisuksi.
Naakka joutui heräämään neuvolan tarkastukseen kesken päiväuniensa, ja menetti hermonsa sekä loukkaantui syvästi, kun vaatteet otettiin pois ja punnittiin. Neuvolan vaa`alle häntä ei saanut millään, joten punnittiin sitten äiti ja Naakka ja sen jälkeen äiti.
Mittaaminen oli yhtä kamalaa, lapseni hysteerisen huudon kuullessani olin jo melkein valmis sanomaan, että ei mitata, mutta mitattiin kumminkin. Naakka on sopusuhtainen lapsi, ei pitkä eikä lyhyt, hoikka tai pullea. Mitään mullistavia ohjeita emme saaneet, joten Naakan kotihoito (rva vähän ylpeilee) on sujunyt hyvin.
Kevät on hiipinyt Niskasten asuinalueelle, ulkona on nyt todella kaunista. Hakusessa on edelleen paikka, josta voisimme rauhassa hakea marsuille tuoretta ruohoa, mutta kaikki lähiruohikkomme tuppaavat olemaan koirien ulkoilutusaluetta, joten nurmikkoa ei ole vielä löytynyt.
Marsut ovat pysyneet kuluneella viikolla öisin aitauksessaan. Aitaus tosin jouduttiin purkamaan viikonloppuna juhlien tieltä, ja sen jälkeen on edelleen kadoksissa kiinnikkeitä, joten aita on nyt vähän hutera. Tämä tietää tavallista enemmän Naakan silmälläpitoa.
Tyttären rokotusreissulla kävimme nopeasti eläinkaupassa. Sieltä mukaan lähti kolme uutta kirsikkabarbinaarasta akvaarioon. kolmikko on sopeutunut hyvin parven jatkoksi, parvi taitaa olla kahdeksan yksilön vahvuinen (2 urosta ja 6 naarasta). Myös tytär on vähän innostunut kaloista ja osoittelee niitä ja kyselee "täh?".
Niistä tulevista aiheista...seuraavaksi rva ajatteli kirjoittaa ravinnosta. Sivusin aihetta muutama kuukausi sitten, mutta sitten kirjoittelu unohtui. Ravinto on tärkeä osa jaksamista ja ehkä erityisesti niille, joilla on jokin terveysongelma. Luvassa on amatöörikirjoitus, rva:n asiantuntijuus perustuu lähinnä omiin kokemuksiin.
Kommentit
Lähetä kommentti