Rouva Niskanen

Muistelen , että varsinkin ala-asteella odotin aina kesäloman lopulla, että koulu alkaa. Se merkitsi ennen kaikkea sitä, että näkisi taas kavereita paremmin. Oli itse koulunkäyntikin ihan odottamisen arvoista, vaikka ei nyt ihan kaikki, mitä koulussa tehtiin. Jännittämisen aiheitakin oli: lama-ajan lapsena oli ihan aiheellistakin hermoilla, olisiko pulpetti huonokuntoinen, eli käytännössä liian sotkettu ja kaiverrettu. Samalla tapaa moneen kertaan kierrätetyt kirjat saattoivat olla kamalassa kunnossa. Olen kerran pyydettäessä saanut uuden kirjan ja pulpetinkin :D Koulussa tuoksui myös kesäloman jälkeen tietynlaiselta. En oikein tiedä, mistä se tulee. Ehkä uusista kirjoista, kynistä ja kumeista.  Hauskinta oli, kun pääsi Tiimariin hankkimaan uusia koulutarvikkeita. Siitäpä päästään tähän päivään . Kävimme lasten kanssa bussilla hankkimassa koulutarvikkeita. Asia olisi hoitunut lähempääkin, mutta matkaan liittyi myös käynti eläinkaupassa. Eläinkauppoja taas ei ole lähempänä, joten ei kun

Lofooteilla vietimme kolmisen vuorokautta. Saavuimme mantereelta lautalla kylään nimeltä Å i Lofoten. Saapumisaika oli myöhäinen, koska pääsimme vasta kolmanteen lähtevään lauttaan. Ei pidä valittaa, asuntoauto on varsin mukava paikka odottaa.  Lofooteilla, varsinkin eteläosassa, on paljon vuorenrinteitä ja vähän tasaista maata. Siksipä ensimmäinen haaste oli löytää sopiva tasainen paikka yöpymistä varten. Lopulta löysimme turskamuseon ( :D ) parkkipaikan. Se oli varattu museon asiakkaille, joten päätimme mennä aamulla turskamuseoon - se oli kyllä sitten kiinni. Pääsimme kuitenkin toiseen museoon, joka sijaitsi monessa rakennuksessa ja jossa tarina kertoi nuoren tytön elämästä Lofooteilla kauan sitten. Museo oli kaikkien mielestä mielenkiintoinen. Kylä oli kaiken kaikkiaan hieno.  Lofooteista voi vain sanoa , että minne tahansa pään käänsi, siellä oli hieno maisema. Jopa erään vähän epävirallisen majoituspaikan vessajonossa illalla oli niin upea vuorimaisema, että en ollut kunnolla huo

Minulla on vielä lomaa hieman toista viikkoa. Aika on mennyt nopeasti, mutta lapsiperheellinen voi olla iloinen, kun todella monessa kohtaa olen tuntenut olevani oikeasti lomalla :D Aika pian on sitten vain viikonloput, ja syysloma häämöttää jossakin kaukana... Olen matkan jälkeen käynyt puutarhapalstalla monta kertaa, ja tänään olen taas menossa. Aitaa ei ole toistaiseksi saatu rakennettua, joten peurat/ jänikset ovat jälleen käyneet tekemässä tuhoja. Nyt ei kuitenkaan voi mitään. Kun ei jaksa, niin ei jaksa. Kuitenkin...on niin mukavaa, kun särkynyt sydän kukkii uudestaan (muutama kukka). Tarhapäivänliljan ensimmäinen kukka aukesi juuri. Syysleimu aloittaa luultavasti kukintansa pian. Pensasmustikassa on hienoja raakileita, ensimmäistä kertaa. Tänään täytyy virittää nauha ruiskaunokkien ympärille, koska ne pysyvät vähän huonosti pystyssä. Lisäksi koko palsta kaipaa kastelua, koska pk-seudulla on viime päivinä ollut varsin sateetonta. Yhden kattilallisen perunoita olen saanut, mutta

Palauduimme tämän kesän asuntoautomatkalta. Vaikka alkuun vähän epäilinkin :D , päädyimme Lofooteille ja takaisin. Nyt on mennyt aika totutellessa vaihteeksi kotielämään. Tavaroiden purkaminen on kesken, mutta eiköhän se tänään saada tehtyä. Matka meni hyvin. Taidamme alkaa olla jo sen verran tottuneita matkantekoon asuntoautolla, että suhtauduimme asioihin rennosti. Toki matkaan mahtui tunteiden kirjo - me neljä emme yleensä vietä aikaa aivan noin tiiviisti yhdessä ;)  Itselläni toimii lomalla parhaiten, jos pääsen vähäksi aikaa kotiympyröistä pois. Silloin mieleni irroittautuu parhaiten arjesta. Tämä toimi tälläkin kertaa. Näkökenttäni kaipaa ajoittain uusia maisemia, ja niitä kyllä riitti. Matkasimme ensin Helsingistä Tukholmaan lautalla . Sen jälkeen aloitimme matkan pohjoiseen. Kerron Reitistämme suurinpiirtein, emme välttämättä pysähtyneet pitkään mainitsemillani paikkakunnilla, mutta ne on ehkä helpompi hahmottaa kartasta. Päädyimme ensiksi Uppsalaan, sen jälkeen Sundsvalliin.

Meillä on tässä lähellä erään vaateliikkeen loppuunmyynti. Valikoima on iso ja mukava, joten olisi kenties hyvä tehdä yksi jos toinenkin löytö. Muuten minulla on vaatetta, mutta takkiosastolla voisi olla täydennettävää. Kävin eilen kirjastossa hakemassa yhden varautn teoksen. Katselin myös vähän aikaa muita juttuja, mutta en tällä kertaa palannut kotiin ison kirjapinon kanssa. Lapsetkin lainasivat lukemista itse itselleen. Tai...lainasin kyllä yhden ketoruokavaliokirjan. Katsotaan, innostunko. Menin sen jälkeen sinne vaateliikkeeseen. Katselin vähän aikaa, ja minun tuli pirun kuuma. Niin, kuuma aaltohan se. Minulla on ollut niitä luullakseni noin vuoden verran, ehkä ensimmäinen ilmestyi sitä aiemminkin. Kun sellainen iskee , tunne on aivan pirun tuskainen. Ei se kauan kestä, ehkä viitisen minuuttia. Kaupasta oli silti pakko päästä pois. Kävin hoitamassa pikapikaa apteekkihommat, mutta sen jälkeen nautin päästessäni pihalle. Monelle kurjaa, mutta minulle vilpoinen kesäsää on oikein ok

Kuluva viikko kotona on pitänyt sisällään aika paljon asioiden järjestelyä. Viilennyt keli sopi "aikatauluumme", kun kotona ei ole mitään vilvoitusvälinettä. Harkitsen viilennysalustan hankkimista, siis sellaisen alunperin lemmikkieläimille tarkoitetun... Lapset ovat tehneet juttuja kavereiden kanssa, ja myös uusia aluevaltauksia. Naakka ja Touhi kävivät kaksin kirjastossa. Se ei sijaitse ihan iisin matkan päässä meiltä, mutta varsinkin Naakka osaa jo katsoa hyvin risteykset ja sen sellaiset. Samainen Naakka pyöräili tänään kolmen kilometrin matkan ukkia katsomaan, siis ensimmäistä kertaa. Se on hieno askel, kun Naakka alkuun oli sitä mieltä, ettei tykkää pyöräillä eikä aio tehdä sitä juuri ollenkaan tänä kesänä.  Venäytin pohkeeni mökillä uidessa , ja se oli monta päivää aika kipeä. Nyt se alkaa olla onneksi parempi. Sain oivan muistutuksen, miten hyvä juttu on, kun kävelykyky toimii. Muutaman ensimmäinen päivä oli aika kärvistelyä. Menin tällä viikolla uudelle salille, kun

Lapsemme ovat sosiaalisilta tarpeiltaan aika erilaisia. Naakka, 11, viihtyy toisten seurassa osan aikaa, mutta tarvitsee varsin paljon yksinoloa ladatakseen akkuja seuraavaa seurassa oloa varten. Nyt kun Naakka vielä leikkii, se onnistuu oikein hyvin yksin. Hänellä on muutama ystävä. Touhi, kohta 8,  taas on parhaimmillaan noin viiden parhaan kaverinsa seurassa ;) Hän tykkää valtavasti olla toisten kanssa, eikä viihdy juurikaan yksin. Jos tulee yksinoloa, Youtube tai muu ruutu aukeaa heti. Niitäkin pitäisi seurata mieluiten kavereiden kanssa. Naakka ja Touhi tekevät myös paljon asioita yhdessä. Joskus on hyviä, pitkiä leikkejä. He menevät yhdessä ulos esimerkiksi pyöräilemään. Heidät voi lähettää kauppaan pienille asioille. Heistä on toisilleen paljon seuraa. Sitten tulee välillä riita. Se tulee usein siitä, kun Touhilla ei ole mitään tekemistä, ja hän yrittää saada Naakasta seuraa eikä saa. Sitten hän alkaa ärsyttää Naakkaa. Toisaalta se voi tulla siitä, kun Naakan mielestä Touhia k