Rouva Niskanen

 Käväisimme lomaviikolla myös risteilyllä Tukholmassa. Risteily oli siis sellainen, jossa maissa vietettiin puolisen päivää. Minusta ja luultavasti meistä kaikista oli mukavaa lähteä laivalle. Laiva oli sellainen "keskikäytävällinen", eli meillä oli hytti promenadille.  Leikkihuoneista löytyi vielä tekemistä, vaikka lapsemme ovatkin jo melko isoja, ainakin moniin verrattuna. Ainakin he tykkäsivät pelata pingistä ja pöytäjalkapalloa.  Uusi puoli tässä risteilyssä olikin, että lapset saattoi päästää lyhyehköiksi ajoiksi itsekseen. Se mahdollisti, että me aikuiset saimme syötyä rauhassa, ilman kiirettä. Vähän hermostutti, kun en ole vielä tottunut, että lapset ovat reissussa poissa silmistä :D  Naakka tykkää jo käydä tax freessa sekä karkki- että kosmetiikkaosastolla. Touhi välittää enemmän ensimmäisestä, mutta kävipä hänkin toisen aikuisen kanssa miesten tuoksuosastolla.  Tukholmassa kävimme pitkästä aikaa Junibackenilla. Sain idean kun havaitsin, että ehkä kohta...

Sain Naakan sukat valmiiksi! Jospa hän kerkeäisi käyttämäänkin niitä tämän talven lämpötiloista huolimatta..tai sitten mökillä viileänä kesäpäinävä. En kyllä ole käsitöiden saralla kovin tuottelias. Touhi tilasi itselleen sukat myös - luulen että täytyy vähän pitää taukoa. Naakka itse on reissussa ystäväperheen kanssa, tulee illalla kotiin. Soiteltiin ja viestiteltiin eilen - kaikki hyvin, parilla sanalla. Taisi olla kiire tekemään muuta ;)  Touhi on nauttinut "ainoana lapsena". Eilen hoidettiin enemmänkin asioita kuten sulatettiin pakastin ja raivattiin lastenhuonetta. Tälle päivällekin riittää tekemistä. Tänään ajateltiin kuitenkin mennä käymään jossakin museossa. Ratikkamuseo ja Tekniikan museo ovat Touhin ehdotukset... "Museoimaan" päästiin jo sunnuntaina . Kävimme viimein katsomassa Tove Janssonin seinämaalauksia HAMissa. Naakka oli tuolloin(kin). kaverilla. Touhi ei olisi millään halunnut lähteä mukaan, koska ei kuulemma tykkää taidemuseoista. Minä ja T. olem...

 Muistan oikein selkeästi yhden ensimmäisistä ravintolareissuistamme lapsiperheenä. Pääsimme ainoastaan ravintolan eteiseen, jossa pienelle Naakalle piti antaa pullollinen maitoa. Hänpä kimpaantui (luultavasti vatsakivuista), emmekä päässeet edes ravintolan sisäpuolelle. Naakka kyllä sai ruokaa, mutta me jäimme nälkäisiksi. Kävimme sinnikkäästi ravintoloissa, kun lapset olivat pieniä. Se tarkoitti yleensä, että toinen aikuinen söi vuorotellen toisen kanssa ja toinen viihdytti sillä aikaa lasta/lapsia. Suosimme ravintoloita, joissa oli leikkinurkkaus. Lapset kuitenkin kasvoivat siihen, että heidät otetaan ravintolaan mukaan. En muista kuin pari kertaa, jolloin tapahtui jotakin ikävämpää. Kaksivuotiaana Naakka tosin katsoi asiakseen irrottaa lattialistan ravintolan seinästä...saimme taiteiltua sen takaisin. Tasan kerran muistan, että eräs rouva ei pitänyt vähän aikaa kovemmin ääntelevästä Touhista. Olimme tuolloin Norjassa asuntoautomatkalla.  T. oli 3 - 4-vuotias. Tämäkään rou...

Ei kyllä uskoisi viime kuukausien perusteella , mutta jonkinlaista talvea se tänne eteläänkin yrittelee. Postauksen kuva on tämänviikkoiselta lenkiltäni, tämänpäiväisellä lenkillä oli jo kunnollinen lumipeite. Siihen, että saataisiin vielä pulkkamäki, tarvittaisiin kyllä paljon. Minulla on ollut kuluneella viikolla kehoni kanssa harvinaisen kivuliasta. Yleensä kipukynnykseni on varsin korkea, mutta nyt on ollut hankalaa. Tuntuu, että vaikka yritän treenata, kivut vain lisääntyvät. Kipua on sekä nivelissä että lihaksissa. Nukun suosiolla ensi yönkin särkylääkkeen kanssa.  Maanantaina kävin pitkästä aikaa hierojalla. Hän oli sitä mieltä, että nyt täytyy käydä vähän tiheämpään tahtiin pari kertaa. Varasin ajan ensi maanantaille. Sain myös ohjeen venytellä, varsinkin etu- ja takareisiä. Olen siis venytellyt, mutta tuntuu, että paikat menisivät vain jumiin joka venytyksellä. Toivon, että saisin asiaan helpotusta mahdollisimman pian. Aloittelemme hitaasti hiihtolomaa. Meillä ei ole kovi...

Ajattelin tehdä sunnuntaiaamun kunniaksi postauksen, jossa kerron, millaisia positiivisia asioita on minun mielestäni siinä, että perheessä on kouluikäisiä lapsia. Aika usein blogit jne. kertovat vauva- tai pikkulapsiasioista, mutta perheet, joissa on isompia lapsia. ovat vähemmän edustettuina. Tämäkään kirjoitus ei ole minkäänlainen tieteellinen julkaisu :D Haluan vain pohtia, millaiset asiat ovat mukavia juuri nyt. Touhi menee kaverisynttäreille tänään. Emme muistaneet eilen hankkia lahjaa. Siispä lapset lähtivät juuri läheiseen kauppakeskukseeen kaksistaan lahjaa hankkimaan. Minun tarvitsee vain istua ja siemailla aamukahvia. Molempien lasten kanssa pystyy pohtimaan melko laajastikin erilaisia asioita. Pidän itse asioiden pohtimisesta, ja minulla on pohtimisseuraa "omasta takaa". Esimerkiksi T:llä on jo vaikka millaista tietoa maailmasta. Välillä hänen tietoisuutensa esimerkiksi kartta-asioissa ylittää reippaasti omani :)  Kun lähdemme reissuun , vaikka ihan vain mummol...

 Tätä viikkoa ovat leimanneet terveyshaasteet, siis omani. Koska parisen viikkoa on mennyt semi-flunssassa ja yskässä (nyt parempi), kroppa ei enää kestänyt liikkumattomuutta..eikä kokousputkea työpaikalla.  Viime viikonloppuna olkapäässä alkoi tuntua ikävältä. Toki muukin kroppa oli jumissa, mutta olkapää alkoi jomottaa, siis levossa. Huomasin myös, että ulkokierrot olivat kivuliaita. Siinäpä se, kiertäjäkalvosin!  Minulla on ilmeisesti ahdas olkapään nivelkuoppa, ja olen kärsinyt tästä vaivasta parikymppisestä. Nykyisin on hivenen helpompaa, mutta olkapää tulehtuu aina muutaman vuoden välein. Silloin yritän ensiksi tulehduskipulääkekuuria. Yleensä auttaa vain olkapäähän pistetty kortisoni. Siinäpä se - sitä on usein vaikea saada. Jostakin syystä siitä on joutunut todella paljon vääntämään. En ole alan ammattilainen, mutta en näe parin vuoden välein pistettyä kortisonia vaaralliseksi keholleni..saati sitten esim. päihteeksi. Sen sijaan sen näen riskiksi, että pyörin öi...

Naakka (tänä vuonna 12) ja Touhi (tänä vuonna 9) ovat molemmat ohittaneet ensimmäisen luokan. Tässä kirjoituksessa muistelen koulunaloitustunnelmia.  Muistan, kuinka huikeaa oli, kun Naakan oppivelvollisuuskirje tuli. Mitä ihmettä! Pieni tyttöni aloittaa koulun. Melkein saman tunteen nostatti, kun Touhin kirje kaksi vuotta sitten tuli. Olimme velvoitettuja järjestämään niin, että lapsi aloittaa peruskoulun. Monien ensimmäinen huoli on koulumatka. Olimme etuoikeutettuja, sillä alakoulu sijaitsee naapurissa ja vieläpä samalla puolella tietä. Rakennus oli molemmille tuttu jo eskariajalta. Naakka joutui kuitenkin korona-ajan takia aloittamaan koulun melko kylmiltään. Mitään tutustumisia ei järjestetty. Touhia taas tutustutettiin kouluun enemmän.  Ensimmäisenä koulupäivänä vanhempia ei päästetty sisätiloihin kummankaan lapsen kohdalla. Muistan, että minua itketti molempina kertoina, kun lapset asettuivat jonoon ja aloittivat koulutien. Kumpaakaan lasta ei itkettänyt, mutta jännitt...