Niskasilla maanantaista keskiviikkoon
Niskasten viikko on taas edennyt yli puolenvälin. Meillä on oikeastaan ollut ihan rauhallista, niskakin alkaa jumittaa vasta nyt...
Maanantaina vein Naakan päiväkotiin ja lähdin itse viemään työsopimuspapereita keskustaan TE-toimistoon. Te-toimistosta (kuten monista muistakin paikoista) oli poistettu infotiski, sain etsiskellä jonkin aikaa ennen kuin löysin postilaatikon.
Kotimatkalla löysin vielä farkut Sokoksesta...olin sinnitellyt yksillä kelvollisilla vähän liian pitkään. Sitten niska väsyi ja lähdin kotiin. Tunne oli tuttu, huimaus ja sellainen fiilis, ettei jaksa pitää päätä pystyssä.
Olin nukkunut huonosti edellisenä yönä. Onneksi ystävä "adoptoi" minut ja Naakan iltapäivällä kylään leikkitreffeille!
Tiistaina olin pirteämpi. Puoliso vei Naakan päiväkotiin ja kävin aamupäivällä salilla, siirryin alkuverryttelyssä kuntopyörästä "askelluslaitteeseen" (mikähän sen nimi on...). Sen avulla toinenkin jalkani tekee töitä, lantion virheasennon vuoksi tässäkin on epätasapainoa.
Hauskaa oli poikkeuksellisesti käydä puolison kanssa sushilounaalla lähiravintolassa. Puolisolla sattui olemaan kokouksia lähellä kotiamme. Haimme Naakan yhdessä päiväkodista. Illalla soitimme skypepuhelun vanhemmilleni, Naakalta tuli itku, kun puhelu loppui.
Keskiviikkona menin ystävän kanssa käymään keskustassa. Löysin uudet salihousut (niitä on näköjään hyvä olla kahdet) sekä vähän tuliaisia piakkoin tehtävälle vierailulle naapurimaahan. Niska alkoi osoittaa väsymisen merkkejä samalla tavalla kuin maanantainakin.
Puoliso oli työmatkalla, vain päivän kestävällä joten minä ja Naakkanen olimme kahdestaan kotosalla. Luimme, leivoimme kaurakeksejä (rva ei tosiaankaan leivo usein), joista Naakka nakersi pienen palan ja heitti loput lattialle. Piirsimme, kunnes Naakka alkoi katkoa liituja.
Sitten katselimme Naakan kanssa Franklin-piirrettyä, Naakka ensimmäiset 2, äiti loput 8 minuuttia Naakkaa samalla vahtien. Kylvyssä Naakka sentään jaksoi, olisi jaksanut kauemminkin. Nukkumaan neitokainen meni 20.15.
Sen jälkeen rva ei jaksanut tehdä paljon mitään - onneksi ei tarvinnutkaan.
Maanantaina vein Naakan päiväkotiin ja lähdin itse viemään työsopimuspapereita keskustaan TE-toimistoon. Te-toimistosta (kuten monista muistakin paikoista) oli poistettu infotiski, sain etsiskellä jonkin aikaa ennen kuin löysin postilaatikon.
Kotimatkalla löysin vielä farkut Sokoksesta...olin sinnitellyt yksillä kelvollisilla vähän liian pitkään. Sitten niska väsyi ja lähdin kotiin. Tunne oli tuttu, huimaus ja sellainen fiilis, ettei jaksa pitää päätä pystyssä.
Olin nukkunut huonosti edellisenä yönä. Onneksi ystävä "adoptoi" minut ja Naakan iltapäivällä kylään leikkitreffeille!
Tiistaina olin pirteämpi. Puoliso vei Naakan päiväkotiin ja kävin aamupäivällä salilla, siirryin alkuverryttelyssä kuntopyörästä "askelluslaitteeseen" (mikähän sen nimi on...). Sen avulla toinenkin jalkani tekee töitä, lantion virheasennon vuoksi tässäkin on epätasapainoa.
Hauskaa oli poikkeuksellisesti käydä puolison kanssa sushilounaalla lähiravintolassa. Puolisolla sattui olemaan kokouksia lähellä kotiamme. Haimme Naakan yhdessä päiväkodista. Illalla soitimme skypepuhelun vanhemmilleni, Naakalta tuli itku, kun puhelu loppui.
Keskiviikkona menin ystävän kanssa käymään keskustassa. Löysin uudet salihousut (niitä on näköjään hyvä olla kahdet) sekä vähän tuliaisia piakkoin tehtävälle vierailulle naapurimaahan. Niska alkoi osoittaa väsymisen merkkejä samalla tavalla kuin maanantainakin.
Puoliso oli työmatkalla, vain päivän kestävällä joten minä ja Naakkanen olimme kahdestaan kotosalla. Luimme, leivoimme kaurakeksejä (rva ei tosiaankaan leivo usein), joista Naakka nakersi pienen palan ja heitti loput lattialle. Piirsimme, kunnes Naakka alkoi katkoa liituja.
Sitten katselimme Naakan kanssa Franklin-piirrettyä, Naakka ensimmäiset 2, äiti loput 8 minuuttia Naakkaa samalla vahtien. Kylvyssä Naakka sentään jaksoi, olisi jaksanut kauemminkin. Nukkumaan neitokainen meni 20.15.
Sen jälkeen rva ei jaksanut tehdä paljon mitään - onneksi ei tarvinnutkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti