Kukkia, kirppis ja kuningatar

Nyt alkusyksystä lenkkeillessäni olen jotenkin pannut aikaisempia vuosia enemmän merkille kukkaistutukset. Johtuuko iästä vai mistä, että huomaan,  mielestäni kaupunki on istuttanut kaikenlaista valtavan hienoa juurikin syksyksi. 

Sekin on mukavaa, kun vielä ei ole klo 16 alkaen pilkkopimeää. Minua ei sinänsä pimeys kiusaa - se on ihan rauhoittavaa. On kuitenkin mukavaa tankata vielä valoa, joka vääjäämättä muuttuu vähäisemmäksi hyvinkin pian.

Myös Naakka ja Touhi pääsivät tällä viikolla syysretkelle (sekä eskarit että koululaiset). Se meni kuulemma hyvin, jopa Naakalla, jonka viime syksyn vaikeudet (nepsyasiat) alkoivat vastaavasta syysretkestä.

Se, että Naakka pärjäsi hyvin retkellä, on pienoinen riemuvoitto meille. Tuntuu, että monessa mielessä meillä on vasta nyt päällä se positiivinen tunne uuden edessä, joka monella on ensimmäisen luokan syksyllä. Ehdin jo luulla, ettei koulu tuo juuri mitään hyvää elämäämme.

Jos jostakin, meillä on kuluneen viikon aikana puhuttu kuningatar Elisabetista. Minähän olen tykännyt lukea kuninkaallisista aina, mutta myös Naakka on varsin hurahtanut. Naakka tunnisti hautajaisia seuratessa melkein kaikki kuninkaalliset. 

Pitkäaikaisen monarkin poismenosta puhuttaessa meillä on ollut Naakan kanssa melko syvällisiä keskusteluita. Elämän rajallisuus, samoin historiallinen aika, pohdituttavat. Olen yrittänyt tuoda esille, että asiat, joita Naakka pohtii, pohdituttavat kaikenikäisiä kaikkina aikoina.

Oma isoäitini on muuten kuningattaren vuosikertaa. Hän jatkaa vielä elämäänsä. Naakan toinen isoisoäiti on lähellä 99:ää ikävuotta, joten ainakin osa Naakan suvusta on oikein pitkäikäistä. Paljon ehtii historiassakin tapahtua ihan tavallisen, pitkän ihmiselämän aikana.

Viime aikoina olen ollut iloinen muun muassa kirppiksen tulosta meidän kaupunginosaan. Ahdistun yleensä normikauppojen tavarapaljoudesta, mutta käytettynä saatan hankkia kivannäköisen (hyväkuntoisen) tyynyliinan, koristetyynyn tai jotakin ei niin välttämätöntä. Kirjavalikoima näytti kyseisellä kirppiksellä olevan todella suuri. 

Kumpikaan lapsi ei edelleenkään ole siinä vaiheessa, että vaatteiden kanssa olisi kovin tarkkaa - kunhan ne eivät purista. Mielestäni tämä on oikein mukava vaihe. Toivottavasti se jatkuu pitkään. 

PS. Kieltämättä olen miettinyt, että puutarhapalstalla voisi panostaa enemmän nk. loppukesän kukkiin. Täytyy perehtyä asiaan enemmän ennen ensi kevättä.

PPS. Odottelen tässä pikkuhiljaa, että Crownin uusin tuotantokausi alkaisi. Sitten pitää kyllä taas hankkia pari kuukautta Netflixiä.

PPPS. Oikeastaan meillä ei ole niinkään ostotarpeita, enemmänkin pitäisi päästä lasten pienistä vaatteista eroon. Nyt en kyllä millään jaksa enää laittaa kirppispöytää, joten luultavasti suuri osa vaatteista menee lahjoituksena puheena olleelle kirppikselle.