Alakoulun kielivalinnat - mitähän sitä sitten ottaisi?

Eskarin koulua käsittelevä vanhempainilta on takana, ja sen jäljiltä päässä liikkuu muutamia ajatuksia (aivotoimintaa siis on, sehän on hyvä asia jo sinällään ;).

Pääpuheenaiheena ei niinkään ollut eskarissa viihtyminen tai kouluun siirtyminen. Jotenkin tuntuu, myös minusta, että koulurakennukseen on jo sujahdettu, ja ensi vuonna vain siirrytään esikoululuokasta koululuokkaan.

Kielivalinnat ovat samaan aikaan yllättävä, kiinnostava ja pohdintaa aiheuttava puheenaihe. Toisaalta koko lapsen elinkaari Kätilöopistolta kuusivuotiaaksi vilahtaa ajatuksissa, ja toisaalta tuleva levittäytyy ajatuksiin auringonnousuna, joka muuttaa utuisen maiseman - lopullisesti.

Naakan tulevassa koulussa valinta menee suurin piirtein näin:

1. luokka: englanti, ranska tai ruotsi

4. luokka: englanti (jos sillä ei aloiteta ykkösellä), ranska, saksa

6. luokka: ruotsi

Englanti alkaa kaikilla viimeistään neljännellä, ruotsi kuudennella luokalla. Jos ottaa A1-kieleksi ranskan, englanti aloitetaan myöhemmin, mutta yläkouluun mennessä myöhemmin aloittaneet ottavat aiemmin aloittaneet kiinni.

Naakka voisi hyvin alkaa seurata esim. polkua ranska-englanti-ruotsi. 1980-luvulla koulun aloittaneille nykyajan kieliopinnot ala-asteella kuulostavat hyvinkin hulppeilta. Vieraita kieliä tulee 2-3 jo alakoulun aikana.

Varma en voi olla, mutta Naakka on ollut aina kielellisesti varsin lahjakas. Nyt hän harjoittelee omatoimisesti lukemaan. Luulisin, että hän voisi viihtyä ranskan tunneilla, vaikka noin 1 prosentti suomalaislapsista on valinnut A1-kielekseen ranskan (käytännössä tarkoitan, että pointti ei ole se ranska, vaan se että ylivoimainen enemmistö opiskelee A1-kielenä englantia.)

Voisi ajatella, että jos ranska alkaisi jo ykkösellä, se olisi helpompi omaksua kuin esimerkiksi neljä tai useampia vuosia myöhemmin. Englanti voisi olla hyvä neljännellä luokalla aloitettavaksi, sillä sitä kuulee enemmän kuin esimerkiksi ranskaa.

Mutta, onko kolme kieltä yksikieliselle alakoululaiselle liikaa? Mitä jos Naakka ei myöhemmin tykkääkään olla esimerkiksi akateeminen vaan haluaa jotakin muuta? En halua Naakan opiskelevan kieliä, jotka ovat jääneet rva:lta tai Naakan isältä joskus opiskelematta.

Meillä on onneksi aikaa miettiä tätäkin. 1980-luvulla pohdittiin lukemaan ja kirjoittamaan oppimista pääasioina ykkösellä ja kakkosella. Nyt on kielivalinnat, ilmiöt ja koodaus. Saakohan lapsi olla lapsi näiden asioiden keskellä?

Rva on vuosien saatossa opiskellut seuraavia kieliä: englanti, ruotsi, saksa, espanja ja viro. Opinnot ja nykyiset taidot ovat hyvin vaihtelevia ja kielikohtaisia. Haluaisin myös opiskella lisää kieliä, esimerkiksi venäjää tai vaikkapa arabiaa (ja nyt puhutaan todellakin jo rva:n, ei Naakan tulevaisuudesta).

Rva suhtautuu positiivisesti kieliopintoihin. Yhtä positiivisesti rva suhtautuu lapsen erilaisiin taipumuksiin. Rva on käynyt yliopiston, mutta jos lapsen ammatti tulevaisuudessa löytyy ammattiopintojen tai vaikkapa oppisopimuksen kautta, siitä vaan!


Kommentit

  1. Meillä esikoinen luki peruskoulussa englantia, saksaa ja ruotsia, saksan aloitti minun kannustuksestsni 5. luokalla. Ja lopputulos on, että kielellisesti lahjakas ja muutenkin koulussa ilman sen suurempia ponnisteluja hyvin pärjännyt lapsi oppi hyvin englannin ja mielenkiinto ruotsiin ja saksaan lopahti yläkoulussa. Oma-alotteisesti lapsi haaveilee espanjan opiskelusta ja nyt ammattiopintojen aikaan opiskelee vain englantia ja ruotsia. Keskimmåinen meillä on lukihäiriöinen, eikä ole oppinut englantia tai ruotsia kuin tyydyttävän tasolle, nuorin on myös lahjakas koulussa, muttei kieliopinnot kiinnostaneet ja englanti oli todella hyvällä tasolla jo alakoulussa. En usko että esikoisen saksanopinnot olisi menneet hukkaan, perusta on olemassa ja aina voi opiskella lisää jos haluaa, mutta lapsi itse harmitteli yläkoulussa sitä, että ylimääräinen kieli vei opintojen valinnaisuuksia pois. Kaksipiippuinen juttu tämä kieliasia, mutta kuitenkin suomalaiset opiskelevat jo normaalin opetussuunnitelman mukaan automaattisesti kolmekielisiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Haluaisin pitää auki mahdollisuuksia, joita joo varhaisessa vaiheessa tehdyt kielivalinnat rajoittavat. On myös tosi vaikeaa ennustaa, mitä oma 6-vuotias tykkää seuraavien kuuden vuoden aikana tehdä...ja jotenkin en haluaisi valmiiksi olettaa liikaa suuntaan tai toiseen. Pahinta toki on, että tunnen itseni vanhaksi :D , kun omat kouluajat ovat olleet niin erilaisia.

      Poista
  2. Mikä hieno todistus on, olen torpey clare ja olen naimisissa, onnellinen avioliittoani, vasta kun aviomieheni alkoi kuunnella juoruja minusta, että en ole uskollinen avioliittolakeihimme, yritin saada hänet ymmärtämään, että he olivat juoruja ja valheita, mutta hän menetti rakkauden, luottamuksen ja luottamuksen meihin. Joten meistä tuli nagging parit, ja sitten täynnä avioeroa, myöhemmin erotimme. Vuosia avioeron jälkeen yritin elää normaalia elämää ilman häntä, mutta en pystynyt, joten aloin etsiä miten saada takaisin entinen aviomieheni, sitten minua piti BaBa ogbogo hieno ja erittäin henkinen mies, joka heitti rakkaus loitsu minulle ja sai EX palaamaan minulle 48 tunnin sisällä. Olen huolestunut, joten pudotan hänen sähköpostin tänne niille, joilla on parisuhteita ja avioliittoa koskevia ongelmia, jotta hän voi auttaa suurissa töissä. Sähköposti: greatbabaogbogotemple@gmail.com. Tai hänen whatsapp-numeronsa. + 447440557868Ota yhteyttä häneen, katso kuinka suuri ja voimakas hän on. Auttaa myös seuraavissa asioissa ...

    (1) Lopeta avioero.
    (2) Loppumattomuus.
    (3) Onnea Spell.
    (4) Avioliitto.
    (5) Päästä eroon henkisistä ongelmista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys