Järkeä imetyskeskusteluun ja muistoja tuttipulloista

Jos Rva:ta katsoisi konservatiivisen imetyksen tukijan näkökulmasta, hän olisi varmaankin karmiva näky. Se äiti, joka kaivaa pirun esineen, tuttipullon esille julkisessa paikassa ja kaataa siihen kiellettyä eliksiiriä, korviketta.

Sillä p***keleellisten pitojen juhlajuomalla on pilattu Niskasilla jo kaksi lasta, Naakka, vielä alle 120 cm ja noin 20 kg, eskarilainen ja Touhi, 3v,  102 cm ja 18 kg.

Touhi on tosin saanut lypsettyä äidinmaitoa vauvana kymmenenkuiseksi asti. Arvatkaapa, kumpi lapsi meillä sairastui korvatulehduskierteeseen, tarvitsee Ventolinea ja, putket on asennettu kaksi kertaa ja kitarisat on poistettu?

Rva:n mielestä mediaa seuraten pulloruokinnasta muodostuu kuva, että pulloruokkivat vanhemmat (äidit) ovat mainonnan orjia ja luovuttajia, ovat osanneet seurata huonosti Imetyksen tuki ry:n viestiä.

Jos asia on todella niin, niin miksi ainoat rva:n tapaamat pulloruokkivat vanhemmat ovat vanhempia, joiden vauvojen kanssa muu ei ole onnistunut? Haluaisin nähdä vanhemman, joka on valinnut pulloruokinnan huvikseen, kun en ole vielä nähnyt :)

Minä yritin imetystä lasteni kanssa todella (kävin ohjauksessa useamman kertaa). Maitoa tuli suihkuamalla, mutta kumpikaan lapsi ei jostain syystä tykännyt tisseistäni. Esikoisella oli tosin syy: niistä tuli synnytyslaitoksella lähinnä verta hoitamattoman rintatulehduksen vuoksi. Kun veri muuttui viikossa maidoksi, ei rinta enää kelvannut. Tyttäreni tiedosti kai, ettei ole vampyyri (nykyään hän itse asiassa pitää kovasti vampyyreista).

Haluaisin vauvan ruokintakeskusteluihin inhimillisyyttä. Sitä, että pulloruokintakin muuttuisi positiiviseksi asiaksi ja pulloruokkijaa kehuttaisiin vauvan vanhempana samalla tavalla kuin imettäjiä. En todellakaan usko tämän vähentävän imetystä.

Imetyskeskustelussa ollaan huolissaan siitä, että äidin itsetunto imettäjänä horjuu milloin mistäkin. Ei minun ainakaan horjunut - imetys ei vain onnistunut ja olisi varmaankin ollut todella huono vaihtoehto näännyttää lapsi ravinnonpuutteeseen.

Olisin todella kaivannut, että identiteettiäni pulloruokkijana olisi voimistettu. Olisi sanottu, että olet ihana äiti, pidät vauvaa sylissä ja annat lapselle, mitä hän tarvitsee: hellyyttä ja ravintoa.

Lisäksi, onko missään koskaan kuvaa pienen vauvan isästä, joka istuu keinutuolissa ilman paitaa ja syöttää pientä vauvaa tuttipullosta kello kolme yöllä? Ei minullakaan ole, harmi <3

PS: Minusta oli hauskaa annostella maitoa (niin, maidoksi me sitä kutsuimme) tuttipulloihin. Oli hauska tuntea nykiminen pullossa, kun vauvalla oli kamala nälkä.

PPS. Oli hauskaa sekoittaa mallasuutetta maitoon (se vei vatsavaivat esikoiseltamme, vanhemman neuvolatädin neuvo)

PPPS. Oli helpottavaa, kun tiesi tarkkaan, kuinka paljon vauva söi - tiesin aina, onko se syönyt tarpeeksi vai ei ole.


Kommentit

  1. Jos uskoo keskustelupalstoja, niin kunnon äiti synnyttää ilman kivunlievitystä alakautta (vaikka henki lähtisi, molemmilta), imettää ja pesee kestovaippoja! Oma lapseni syntyi sektiolla, sai ruokansa pullosta ja pissi kertiksiin. Ja ihan hyvä hänestä kasvoi. Minusta kaikenlainen fanaattisuus (myös imetys-) on vaarallista ja komppaan Rvan kirjoitusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tämä! Itse en enää millään jaksaisi tuntea syyllisyyttä näistä, mutta jossain se huonojen kokemusten (ihmisistä johtuvien) kerryttämä aggressio näköjään piilee, kun tällaisia kirjoituksia nyt syntyy. Kuopukseni on jo kolmevuotias, tuntuu aiheelliselta tähystää vauva-ajan tuntemuksiin nyt eikä esimerkiksi silloin, kun he aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys