"Ruotsi on todella kivan kuuloista"

Touhilla oli kiukku päällä eilisiltana - ymmärrettävästä syystä. Hänen iltajuomisiaan pitää rajoittaa, sillä pidätyskyky yöaikaan ei välttämättä ole kovin hyvä. Touhi itse taas haluaisi kitata sitä vettä juuri ilta-aikaan. 

Harhauttaakseni viisivuotiastani, aloin soittaa hänelle erikielisiä lastenlauluja. Kuuntelimme eri lauluja muun muassa saksaksi, ruotsiksi ja saameksi. Ruotsinkielinen kappale oli Vaaheramäen Eemelin "hevoslaulu", nimi ei nyt tule mieleen.

Kun soitin videota ja katselimme Vaahteramäen tapahtumia, tuli Naakkakin kuuntelemaan. Kuunneltuaan hetken hän totesi, että ruotsi on hänen mielestään todella kivan kuuloista. Myös Touhi oli samaa mieltä. Toisin oli 90-luvulla.

Opin ruotsin opiskelun alkaessa vuonna 1994, että se ei todellakaan ole cool. Jotenkin onnistuin itsekin suhtautumaan negatiivisesti siihen, miltä ruotsi kuulostaa. Teini-iässä mielipiteet ovat muutenkin polarisoituneita.

Kuitenkin, siis kertomatta kenellekään, ruotsin opiskelu oli ihan kivaa, ja se sujui minulta seiskaluokalta lukion loppuun helpommin kuin esimerkiksi englanti. Aika ei vielä ollut sellainen, että kieliä olisi kuullut kuin televisiossa.

Paikkakuntani oli todella yksikielinen. Missään ei kuullut tasan mitään muuta kuin suomea. Peruskoulun loppuun mennessä olin aloittanut englannin, ruotsin ja saksan opiskelut. Kaikki oli kuitenkin irrallaan todellisuudesta, kieliä vain opiskeltiin.

Naakan ja Touhin tilanne on täysin erilainen. He kasvavat ympäristössä, jossa kotikieliä saattaa yhtessä koululuokassa olla toistakymmentä. Molempien mielestä se, että kavereiden perheissä kuulee eri kieliä, on täysin normaalia. Molemmat myös opiskelevat jo vierasta kieltä, Naakka syksystä alkaen jo neljää.

Kuitenkin, suomalaisten kielitaito on heikentynyt englantia lukuun ottamatta. Luulenpa, että tämä johtuu lähinnä siitä, että kielten opiskelu vaatii työtä. Toki on oppimisvaikeuksia ja silloin ei kannata, mikäli ei yhtään kiinnosta. Joka tapauksessa, plussaa on, että homma aloitetaan nykyään aikaisin ja kielten opiskelua näin normalisoidaan.

On oikeastaan hieman ristiriitaista, että lopulta minun kouluaikanani opiskeltiin ja opittiinkin enemmän kieliä, vaikka niitä ei varsinaisesti käytetty. Ne pystyttiin kuitenkin "herättelemään" ikäluokkani siirtyessä opiskelemaan ja esimerkiksi vaihtovuosiksi eri maihin. 

Nykynuorten kielitaito ei kai sitten ole kovin monipuolinen. Katsotaan, miten omien lasteni käy. Molemmat tuntuvat olevan ainakin nyt kiinnostuneita eri kielistä. Kiinnostus voi muuttua tai sitten se säilyy.

PS. Minullekaan ei olisi pahitteeksi nyt kesällä treenata eri kieliä.

PPS. Naakka odottaa englannin alkamista eikä ihme - sitä tarvitaan oikein monissa peleissä :D 

PPPS. Puhuminen on sitten eri juttu - lapsilleni se näyttää luontevalta, minusta on tällä hetkellä ihan kamalaa keskustella yhdelläkään vieraalla kielellä, vaikka ymmärtäisin ihan hyvin. Toivon hieman rohkaistuvani. Olin nimittäin ihan hyvä puhumaan englantia esimerkiksi parikymppisenä.