Rouva Niskanen

Olin viime viikonloppuna mökillä . Siellä tarkastelin ihmeissäni luontoa. Oli täysi kesä, mutta puissa oli kellastuneita lehtiä. Maasta oli noussut erilaisia sieniä. Puolukoita oli jo. Kesän loppu on jännää aikaa vuodesta. Tavallaan olen nauttinut, kun kesää on riittänyt. Ei ole tarvinnut pukea takkia päälle kuukausiin. On ollut valoisaa ja lämmintä. Eilen futiskentän reunalla istuskellessani totesin, että tämähän ei ehkä ole ihan näin mukavaa, kun syksy etenee ;)  Viimeiset perunat on saatu kasvimaalta, ja tavallaan nyt on mukavaa syödä muutakin. Aika hyvin perunapenkki on tuottanut, kun olemme viitisen viikkoa saaneet perunat haetuksi sieltä. Onnekseni totesin, ettei ruohoa tarvitse enää palstalta leikata. Lapset odottavat jo säiden kylmenemistä. Varmaankin heitä kiehtoo minun laillani tunnelman vaihtuminen. Myös viileämmän sään vaatteet ovat ainakin alkuun hauskoja vaihtelun vuoksi. Pimeällä on toki tylsempää olla illalla ulkona, se on ehkä syyspimeiden negatiivinen asia. Toivoisin

Lapsissa oli viime loppuviikosta tähän viikkoon sitkeä flunssa. Naakka oli oikeastaan kokonaisen kouluviikon kotona. Se tarttui Touhiinkin, mutta onneksi vähän lievempänä. Eilen molemmat menivät takaisin kouluun. Flunssa ei tällä kertaa (ainakaan vielä) tarttunut minuun. Siinä onkin ollut hyvä tuuri, kun viime kevät meni aikalailla sairastaessa. Nyt olen kuitenkin saanut jo useamman kuukauden putkeen nauttia siitä, että henki kulkee.  Meillä molemmat lapset käyttävät muuten vielä nestemäistä kipulääkettä. Olen vihjaillut, että tabletteja on hyvä opetella nielemään, mutta tähän ei olla ainakaan vielä päästy. Onneksi kummallekaan ei iskenyt kovaa kuumetta. Touhilla on taas tänään futistreenit. Maanantain treenit jäivät pois, kun T. oli kipeänä. Kovasti hän on jalkapallosta pitänyt. Nyt pääsen ihan itse viemään häntä. Olen ollut treeneissä mukana vasta yhden kerran, ja se oli varsin mielenkiintoista. Tilasin hänelle seuran varusteet. Jopas niitä paitoja pitääkin olla. Nyt vain odotellaa

Pohdin nuorempana , että kun minulla on joskus perhe, olisi mukavaa asua vähän aikaa ulkomailla. Kiinnostus lähti jo lapsena, kun luin lehtijuttuja suomalaisista perheistä, jotka asuvat jossakin muualla kuin Suomessa. Lapsuudessani asuin paikkakunnalla, jossa oli paljon lähetystyöntekijöitä. He tulivat esittelemään koulullemme ulkomaanjaksojaan, ja kuuntelin kiinnostuneena. Tässä kohtaa kannattaa huomioida, että kyseessä oli aika yli 30 vuotta sitten, ja pikkukylän kontaktit "ulkomaailmaan" olivat pienet. Olen ollut kiinnostunut elämästä ja ihmisistä. Minusta on terveellistä asettua toisen asemaan ja katsoa, mitä tulokulmia elämään on jossakin vähän kauempana. Tähän asti kokemukseni on kuitenkin rajoittunut muutamaan kesään Norjassa parikymmentä vuotta sitten. Onneksi edes näin. Suuresta kiinnostuksesta huolimatta en ole päätynyt viettämään vuoden tai parin ajanjaksoa muualla. Varmaankin se johtuu osittain siitä, että olen vasta nyt yli nelikymppisenä päässyt tilanteeseen, j

Koen olevani siinä mielessä onnekas , että minulla on koko aikuisikäni ajan ollut paljon kiinnostuksenkohteita. Niihin saisi kulumaan oikein paljon aikaa. Toisaalta, jos minulla on liikaa aikaa, en oikein osaa tarttua mihinkään kunnolla. Täällä blogissa olen puhunut varmaan eniten puutarha-asioista ja meidän pienistä lemmikkieläimistä. Lukeminen on mukavaa, ja historia. Talvisin teen aina ainakin jotakin käsilläni. Sukkia kudon ajoittain, oikeastaan kotitarve olisi suurempi.  Viime syksynä oli mukavaa tehdä timanttityö. Se meni joululahjaksi äidilleni. Tykkään seurata tv-sarjoja, elokuvat eivät sen sijaan ole minulle niin läheisiä. Dokumentit sen sijaan ovat mieleen - niistä oppii aina jotakin, mitä ei vielä tiennyt. Vieraat kielet ovat myös mielenkiintoisia ja musiikki. Eli...löydän kyllä tekemistä. Naakka tuntuu pitävän tällä hetkellä eniten Mangasta. Nyt muistinkin, että lupasin laittaa varaukseen hänelle Manga-kirjoja. Hän on löytänyt jonkin verkkosivuston, josta voi katsoa Mangaa

Koska tykkään nykyään kaikenlaisista puutarha-asioista, on loppukesä monin tavoin mukavaa aikaa. Tämän kirjoituksen kuva on jo useamman viikon takaa, kun huomasin, että talveksi täytyy hankkia mustikoita. Poimimaan ei päässyt, niin meni ostohommiksi. Perunat ovat olleet tänä kesänä puutarhapalstan positiivinen yllätys. siemenperuna lähti hitaasti kasvamaan, mutta on nyt tuottanut viljelylaatikossa todella hyvän ja ison sadon. Taisin jo hakea ainekset seitsemänteen kattilalliseen. Kyllä sieltä yhden varmasti vielä saa. Myös kesäkurpitsa on menestynyt alun vaikeuksista lukuun ottamatta. Vasta hiljattain hokasin, että yksi kesäkurpitsantaimi tuottaakin keltaisia kurpitsoita.  Nyt voisi odottaa upeita kokkauskuvia ...ei. Meillä on aika mutkaton tapa syödä paljon tuoreena, ja uudet perunat kermaviilikastikkeella. Kesäkurpitsoista olen tehnyt kivaa keittoa ja kun palsternakka kypsyy, tehdään toisenlaista sosekeittoa.  Mustikoita ja pensasmustikoita on syöty tuoreeltaan, mutta nautimme myös

Touhi täytti kahdeksan vuotta . Meillä on piakkoin perheen ja lähisuvun pienet juhlat, mutta kaverisynttäreitä ei ole vielä lyöty lukkoon. Naakka vannottaa, että vähän aikaisemmin kuin helmikuussa (näin viimeksi) olisi vähemmän noloa ;)  Siitä pienestä poikavauvasta, jonka toimme kahdeksan vuotta sitten Kättäriltä kotiin, hän on kasvanut huimasti. Meillä ei selvästikään ole enää pikkulapsia kotona.  Kesällä koko perheellä (varsinkin asuntoautomatkalla) koko perheellä meinasi mennä välillä hermo häneen, koska hän ei ole lapsi, joka viihtyy yksin. Täten tekemistä pitäisi olla koko ajan, eikä mitään voi tehdä itsekseen. Päädyimme parkkeeraamaan auton leikkipuiston vierelle aina kun mahdollista :D  Nyt kun on taas koulu, ja jalkapalloharrastus alkoi, Touhilla on enemmän tekemistä. Se on helpotus...ja hyvä että hän nauttii tekemisestään. Touhilla on mennyt koulussa oikein kivasti, ainakaan Wilmasta ei ole tullut tähän mennessä kuin yksi viesti, jossa kerrottiin ettei Touhi ollut pitänyt su

Touhi aloitti maanantaina futiksen pelaamisen. Minäkin olin kentänlaidalla katsomassa. En kyllä ole kokenut koskaan olevani futis tms. vanhempi. Ehkä se johtuu siitä, ettei itselläni ole minkäänlaista joukkuepelikokemusta. Ainoat kokemukset ovat koulusta, ja nekin aikalailla huonoja. Täytyy sanoa, että pidin kuitenkin Touhin pelin seuraamisesta. Tulevaisuudessa en varmaan onnistu seuraamaan, mikäli T. jatkaa harrastusta. Asut ovat yllättäen ihan samanlaiset :D Nyt Touhille ei ole vielä hankittu varsinaista asua. Touhi itse on tähän saakka tykännyt harrastuksestaan. Huomasin ekoja treenejä seuratessani, että on varmasti raskasta olla liikkeellä tunti. T. hoiti kyllä homman innokkaasti. Hän myös oli sitä mieltä, että koulussa hän oppii vähemmän kuin treeneissä ;) Minä menin maanantaina takaisin töihin loman jälkeen. Viikonloppuna nousi lievä ahdistus, mutta kun menin töihin, oli mukavaa nähdä kaikkia työkavereita. Uneni ovat korjaantuneet hieman paremmiksi, kun olen noussut sängystä ai

Näimme ja koimme matkallamme vaikka mitä. Olen vuosien mittaan huomannut, että koko ajan ei tarvitse olla hienoa ja upeaa, maisemat ja luonto ovat pop. On ollut kuitenkin toimivaa "upottaa" matkaan 1-2 kohdetta, joissa lapset todennäköisesti viihtyvät. Torppasin lapsilta Muumimaailman, johon he olisivat menomatkalla menneet - olemme olleet siellä todella monena kesänä peräkkäin. Ruotsin huvipuistotarjonta ei ole mitenkään tuttu, paitsi että Tukholmassa on Gröna Lund. Aloin matkaa suunnitellessa etsiä kartalta matkareittiimme sopivaa huvipuistoa, ja sellainen löytyi Uppsalan ja Sundsvallin väliltä, jälkimmäistä lähempää. Suuntasimme siis sinne kolmantena matkapäivänämme. Paikka piti sisällään huvipuiston , pienen vesipuiston (tänne emme kerenneet) sekä eläinpuiston. Huvipuistossa oli pieni Pekka Töpöhäntä - alue teatteriesityksineen. Emme kuitenkaan menneet teatteriin, kun erityisesti lapsilla ei ole ruotsin kielen taitoa. Lempilaitetta ei tavitse kysyä - Lightning-vuoristora