Molskis ja loiskis

Rva palasi eilen kahden viikon mökkilomalta varsin metsittyneenä - peiliinkään ei ollut liiemmin tullut katsottua  pariin viikkoon, mikä on oikeastaan ihan tervettä! 

Kahdesta viikosta luonnon helmassa olisi luontofriikillä rouvalla paljonkin kerrottavaa, mutta kerrottakoon nyt alkuun vain, että olen viime aikoina työskennellyt moninkin tavoin vesipelkoni poistamiseksi (sekin tuli, yllätys yllätys, pyörtymisen ja niskavamman seurauksena). 

Talvisin en ole kamalasti uinut, kun uimahalleissakin on niitä aistiärsykkeitä niin valtavasti. Lisäksi, se ihan normaali-uiminen ei oikein tee niskalle hyvää. Yritin sitä alkuun, ja huono olohan siitä tuli.

Parin lomapäivän jälkeen keksin, että voisin (no joo, ehkä kymmenen vuoden harkinnan seurauksena) hankkia itselleni uimaräpylät! Mies joutui kauppareissulla sumplimaan ne minulle, ihan oikeanlaiset olivat, ja uimalasit tulivat vielä kaupan päälle.

Ja kas kas, kun jalat toimivat pääasiallisena potkurina, niin saan niskan suorempaan asentoon eikä käsiä tarvitse niin paljon käyttää, kun ei se minulta oikein luonnistukaan. Räpylöillä voisin uida jopa siellä uimahallissa, mutta en tiedä, onko se sallittua. 

Mukava fiilis, kun ne uiminen on taas vähän helpompaa! Vesikin lämpeni, kun tuli niitä helteisiä päiviä. Uimalasejakin vähän kokeilin, mutta varmasti perehdyn siihenkin asiaan enemmän toisella kerralla.

Kesä jatkuu kaupungissa!

Kommentit

  1. Vesipelkoa minullakin, en ole niskavamman jälkeen veteen mennyt koska pelkkä veden katsominen laukaisee huimauksen. Fysiatri ehdotti vesijuoksua, sillä kuten sanoi uinti on liian rankkaa niskalle, etenkin jos tekniikka on sitä kotikutoista sammakkoa niinkuin minulla. Mutta... kun en uskalla mennä sinne altaaseen kokeilemaan ilman toista aikuista.

    VastaaPoista
  2. Eivät sellaiset asiat ainakaan houkuttele, jotka laukaisevat huonon olon...ja arvaa oliko mulla puoliso laiturilla vahtimassa aina kun siellä uimassa kävin :D Aiempina vuosina (mullahan käynnissä on jo neljäs vuosi niskavamman kanssa) veteenmeno ei sen huimauksen takia onnistunut, mutta nyt jo pienissä erissä. Mun polskuttelut ovat kestäneet maksimissaan 10 - 15 minuuttia kerrallaan, ja nyt jopa ilman jälkipahoinvointia, kun nuo räpylät keksin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe