Hieroja, väsymys, geokätkö...
Aamulla huristelin hierojalle puolison kyydissä. Paikka oli aika jännä, vasta kuukausi sitten valmistunut toimistotalo lähellä merenrantaa. Hieroja löytyi hyvin, hän juoksi reippaasti perääni, kun olin jo kääntynyt sisäänkäynniltä kohti oikeaa ovea.
Jokainen hieroja on erilainen. Tämä kyseli paljon, erityisesti kun kerroin heti alkuun niskavammastani. Penkki oli siinä mielessä vähän huono, etten oikein saanut yläkroppaani rennoksi. Tuntui, kuin naamani olisi liian iso siihen reikään (kuulostanee kaksimieliseltä, mutta sitä tämä ei ole).
Tunti kului oikein mukavasti, ja hieroja laittoi minulle vielä lopuksi kinestesioteippejä niskaan. Niiden pitäisi rentouttaa. Jouduin tosin repimään osan pois kotona, kun ne alkoivat irrota itsestään ja tuntua ällöttäviltä. Kaksi on vielä tallella - katsotaan, kuinka pitkään.
Päivä kului väsymyksen merkeissä, koska en kerennyt yöllä kunnolla nukkua, kun minun piti huolehtia kaikki mahdollinen läpi. Aamuyö ei ole otollinen aika ratkaisuille, joten eipä siitä mitään hyötyä ollut.
Yliväsymyksessäni innostuin vielä lähtemään läheiselle geokätkölle (harrastan geokätköilyä säännöllisen epäsäännöllisesti). Kätkö löytyi, kun olin tarpeeksi kauan alueella pähkäillyt. Toinenkin löytyi melkein, mutta jouduin lähtemään takaisin, kun paikalla oli liikaa ihmisiä.
Jotta tämän tekstin sekavuus vain lisääntyisi, laitan loppuun vielä kaksi kasvikuvaa mökkireissultamme.
Tätä ylempää en tunnistanut. Tunnistaisiko joku muu? Nämä yksilöt kasvoivat kosteassa paikassa melkein järven rannalla.
Tämähän on tietysti hiirenvirna! Pakkohan tähän loppuun oli lisätä edes joku kasvi, jonka minä tunnistin. Ehkä niitä tosin oli muutama muukin.
Jokainen hieroja on erilainen. Tämä kyseli paljon, erityisesti kun kerroin heti alkuun niskavammastani. Penkki oli siinä mielessä vähän huono, etten oikein saanut yläkroppaani rennoksi. Tuntui, kuin naamani olisi liian iso siihen reikään (kuulostanee kaksimieliseltä, mutta sitä tämä ei ole).
Tunti kului oikein mukavasti, ja hieroja laittoi minulle vielä lopuksi kinestesioteippejä niskaan. Niiden pitäisi rentouttaa. Jouduin tosin repimään osan pois kotona, kun ne alkoivat irrota itsestään ja tuntua ällöttäviltä. Kaksi on vielä tallella - katsotaan, kuinka pitkään.
Päivä kului väsymyksen merkeissä, koska en kerennyt yöllä kunnolla nukkua, kun minun piti huolehtia kaikki mahdollinen läpi. Aamuyö ei ole otollinen aika ratkaisuille, joten eipä siitä mitään hyötyä ollut.
Yliväsymyksessäni innostuin vielä lähtemään läheiselle geokätkölle (harrastan geokätköilyä säännöllisen epäsäännöllisesti). Kätkö löytyi, kun olin tarpeeksi kauan alueella pähkäillyt. Toinenkin löytyi melkein, mutta jouduin lähtemään takaisin, kun paikalla oli liikaa ihmisiä.
Jotta tämän tekstin sekavuus vain lisääntyisi, laitan loppuun vielä kaksi kasvikuvaa mökkireissultamme.
Tätä ylempää en tunnistanut. Tunnistaisiko joku muu? Nämä yksilöt kasvoivat kosteassa paikassa melkein järven rannalla.
Tämähän on tietysti hiirenvirna! Pakkohan tähän loppuun oli lisätä edes joku kasvi, jonka minä tunnistin. Ehkä niitä tosin oli muutama muukin.
Minulle kinesioteippaus on sopinut, tosin sitä ei ole vielä kertaakaan laitettu suoraan niskaan, vaan yleensä poistamaan painetta C7-8 nikamilta ja hartioista. Ja teippejä on erilaisia, toiset kutittaa ja ärsyttää, toiset ei kestä jne. Suurimman vaikutuksen huomaa, kun teipit lähtee lopullisesti irti. Silloin olo joko pahenee tai paranee. Jos pahenee, niin teipeistä oli apua, jos paranee, niin teipit ärsyttivät hermokudosta.
VastaaPoistaMinä tässä alan valmistella ensi viikolla tulevaa fMRI-kuvausta ja etenkin se jälkimmäinen kuvauspäivä jännittää todella paljon. Minulla kun pelkkä MRI:n magneettikenttä riittää laukaisemaan niskaoireilun ja nyt lukitaan vielä C2-nikama ja väännellään päätä. Oksettaa pelkkä ajatus. Ja tietysti tässä sopivasti on vielä Vuodatuskin nurin palvelinrikon vuoksi, eikä pääse purkamaan ajatuksiaan sinne...
Anna, siksiköhän en ole onnistunut lähettämään sinulle kommentteja...toivottavasti vuodatus alkaa toimia mitä pikimmiten! Otin tänään viimeiset teipit pois, kun ne alkoivat kutittaa suihkun jälkeen. En nyt oikein osaa sanoa, auttoivatko vai eivät.
VastaaPoistaAuts, kuvaus kuulostaa ällöltä, vaikka siitä varmaankin on hyötyä. Koitahan kestää! Minä käyn lukemassa blogiasi usein, on kyllä harmillista tuollainen elämää sotkeva palvelinrikko!
Joo, kommentointikin on rikki, kun meni Vuodatuksella serverit uusiksi. Lupailevat tosin että alkaisi taas pelittää viikolla 30.
Poista