Liikkeelle uusin varustein
Heti alkuun alkoi hämmästyttää otsikkokohtaan näpyttelemäni teksti - oikeasti istun tuolissa muutaman tunnin yöunien jälkeen voipuneena ja toivon, josko kahvikupillinen helpottaisi oloa! Lähden ehkä liikkeelle ihan kohta...
Oikeasti lähdin ensimmäistä kertaa liikkeelle n. 8.30, luistelemaan ihan järkyttävässä liukkaudessa, jota en tietenkään osannut ennakoida etukäteen.
Kohteenani oli tällä kertaa terveyskeskuksen fyssari, joka tuli varattua Napen fyssarikäynnillä. Se oli ns. ohjauskäynti, eli siellä kartoitettiin kroppani tilannetta ja pohdittiin, mitä sille voisi tehdä. En odotanut käynniltä kovin paljon, joten ei menty ainakaan miinuksen puolelle. Oikeastaan nyt ollaan vähän plussalla, tiedä häntä.
Jotakin vähän uudenlaista aletaan kuitenkin kokeilla. Oikea jalkani on ilmeisesti hieman pidempi kuin vasen. Olen tiennyt sen toki aiemminkin, mutta asiaan ei ole kiinnitetty viime vuosina kovin paljon huomiota.
Nyt, kun tilanne on Napen syntymän jälkeen kärjistynyt alaselkäkipujen lisääntymisen vuoksi, on asialle aika yrittää tehdä jotakin. Vastaus on tällä erää pieni koroke, jonka kävin hankkimassa heti terveysasemakäynnin jälkeen.
Jos tuo minimaalinen puolen sentin liuska toimii, sen pitäisi helpottaa tilannetta. Pääsisin ainakin jumppaamaan, kävelemään ja seisomaan paremmassa asennossa.
Pääsen kokeilemaan korokkeen vaikutusta liikkumiseeni heti tänään, viimeinen haaste on pakkauksen avaaminen. En hankkinut ihan edullisinta tuotetta, kun tämän hankkimani pitäisi olla sellainen, että se pysyy paremmin kohdallaan kengässä.
Tällä hetkellä olen muuten yksin kotona, jopa seuraavat kaksi tuntia. Koska olin fyssarilla, en voinut hoitaa lapsia, kun puoliso lähti korjauttamaan autoa. Puoliso otti siis mukaansa lapset, ja kaikki palautuvat kotiin luultavasti puolen päivän aikoihin.
Sillä aikaa pitää toki tehdä jotakin kotitöihin liittyvää, mutta en nyt pitä kiirettä aloituksen kanssa, kun täällä on kerrankin pieni, hiljainen hetki. Olen tullut sinuiksi yövalvomisten kanssa hieman aiempaa paremmin, kunhan päivällä pääsee vähäksi aikaa lepäämään.
Jos ei pääse, niin sitten kyllä väsyttää.
Huomennakin meillä on tiedossa kyläileviä ystäviä, joita on kyllä täällä odotettu jo pitkään. Loppuviikkoa kohden on tarkoitus ainakin hakea kuusi ja koristella se. Jouluseimeä kävimme Naakan kanssa ihmettelemässä toissapäivänä (kadotimme samalla reissulla taskulamppumme, ei kivaa).
Nyt kolmas kuppi kahvia naamariin, ehkä tämä tästä taas!
Oikeasti lähdin ensimmäistä kertaa liikkeelle n. 8.30, luistelemaan ihan järkyttävässä liukkaudessa, jota en tietenkään osannut ennakoida etukäteen.
Kohteenani oli tällä kertaa terveyskeskuksen fyssari, joka tuli varattua Napen fyssarikäynnillä. Se oli ns. ohjauskäynti, eli siellä kartoitettiin kroppani tilannetta ja pohdittiin, mitä sille voisi tehdä. En odotanut käynniltä kovin paljon, joten ei menty ainakaan miinuksen puolelle. Oikeastaan nyt ollaan vähän plussalla, tiedä häntä.
Jotakin vähän uudenlaista aletaan kuitenkin kokeilla. Oikea jalkani on ilmeisesti hieman pidempi kuin vasen. Olen tiennyt sen toki aiemminkin, mutta asiaan ei ole kiinnitetty viime vuosina kovin paljon huomiota.
Nyt, kun tilanne on Napen syntymän jälkeen kärjistynyt alaselkäkipujen lisääntymisen vuoksi, on asialle aika yrittää tehdä jotakin. Vastaus on tällä erää pieni koroke, jonka kävin hankkimassa heti terveysasemakäynnin jälkeen.
Jos tuo minimaalinen puolen sentin liuska toimii, sen pitäisi helpottaa tilannetta. Pääsisin ainakin jumppaamaan, kävelemään ja seisomaan paremmassa asennossa.
Pääsen kokeilemaan korokkeen vaikutusta liikkumiseeni heti tänään, viimeinen haaste on pakkauksen avaaminen. En hankkinut ihan edullisinta tuotetta, kun tämän hankkimani pitäisi olla sellainen, että se pysyy paremmin kohdallaan kengässä.
Tällä hetkellä olen muuten yksin kotona, jopa seuraavat kaksi tuntia. Koska olin fyssarilla, en voinut hoitaa lapsia, kun puoliso lähti korjauttamaan autoa. Puoliso otti siis mukaansa lapset, ja kaikki palautuvat kotiin luultavasti puolen päivän aikoihin.
Sillä aikaa pitää toki tehdä jotakin kotitöihin liittyvää, mutta en nyt pitä kiirettä aloituksen kanssa, kun täällä on kerrankin pieni, hiljainen hetki. Olen tullut sinuiksi yövalvomisten kanssa hieman aiempaa paremmin, kunhan päivällä pääsee vähäksi aikaa lepäämään.
Jos ei pääse, niin sitten kyllä väsyttää.
Huomennakin meillä on tiedossa kyläileviä ystäviä, joita on kyllä täällä odotettu jo pitkään. Loppuviikkoa kohden on tarkoitus ainakin hakea kuusi ja koristella se. Jouluseimeä kävimme Naakan kanssa ihmettelemässä toissapäivänä (kadotimme samalla reissulla taskulamppumme, ei kivaa).
Nyt kolmas kuppi kahvia naamariin, ehkä tämä tästä taas!
Kommentit
Lähetä kommentti