Astmalääkitys - viimein kunnossa!

Näppiksen odottelu jatkuu. Asiat ovat soljuneet ihan hyvään tahtiin, vaikka talven ote ei ole vielä irronnut. Aurinkoa olemme kuitenki saaneet, ja ilokseni kevään kasvu on joidenkin huonekasvien osalta alkanut. Kohta saa lannoittaa.

Olen viime päivinä pohtinut kroonisia sairauksia. Käytännössä minulla ei ole edes kovin pahoja - tällä hetkellä. Iloitsen, kun astma on viimein saatu hoitotasapainoon. Siinä kului useita vuosia. Eri lääkkeitä kokeiltiin huonolla menestyksellä. 

Sitten löytyi ilokseni Innovair-lääke, jossa on avaava ja hoitava lääke samassa. Sitäkin menee isolla annoksella aamuin ja illoin. lisäksi minulla on Pulmicort, joka on tablettimuotoinen ja se menee kerran kerran päivässä.

Suurin parannus elämässäni on, etten yski koko ajan. Ainoastaan kylmimmät pakkasjaksot ovat hankalia. Kesällä pääsen kokeilemaan, ovatko henkitysvaikeudet helteillä yhtä pahoja kuin ennen.

Pystyn myös nykyään juoksemaan hippaa lasten kanssa. Eilen menimme hieman herkuttelemaan lähikulmien italialaiseen ravintolaan. Touhi halusi juosta kilpaa, ja minä pystyin siihen - mikä parannus edelliseen <3 

En myöskään enää hengitä raskaasti esimerkiksi puhuessa. Jouduin lopettamaan aikanaan lukemisen lapsille kokonaan, kun happi ei vain riittänyt. 

Kävelyvauhtinikin on muuttunut nopeammaksi - se hidastui vaikeina vuosina merkittävästi. Toki tykkään myös katsella ympärilleni kävellessä, eli ihan maksimivauhtia en edes halua ellen yhtäkkiä huomaa olevani samperisti myöhässä ;)

Edellisistä vuosista...täytyy sanoa, että elämä meni vaikeaksi. Fyysisiä ongelmia piti paikata henkisellä tsemppaamisella. Astmaoireet eivät näy kamalasti ulospäin ja jouduin myös peittelemään niitä, koska astmaoireinen on pääasiassa virallisesti työkuntoinen.

Kärsin myös, kun kävely meni vaikeaksi. Olen aina tykännyt kävellä ja kuunnella musiikkia tai pohtia omiani. Oli myös vaikeaa, kun painonhallinta meni entistä hankalammaksi, kun en pystynyt liikkumaan kuin vähän ja hitaasti.

Minulla on siis monta syytä olla iloinen, kun lääkitys löytyi. Yleensä se löytyy nopeammin, minun kohdallani piti venkslata pitkään. Olen täysin riippuvainen lääkityksestä, mutta toivottavasti lääkkeiden riittävyys pysyy sellaisella tasolla, että minäkin pysyn henkissä :) 

Astmani on onneksi pysynyt vain rasitusastmana. Asunnossa, jossa on lemmikkejä ja eläinpölyn lisäksi meillä pöllyävät esimerkiski gerbiilien heinät ja kuivikkeet, olisi kyllä allergeeneja. Onneksi myöskään hajusteet eivät aiheuta suurempia ongelmia toistaiseksi.