maanantai 22. syyskuuta 2014

Lähimetsässä viikonloppua kerraten

Vauhdikas viikonloppu on ohi, huh! Suuntasin lauantaina aamujunalla lähikaupunkiin lukiokavereideni vuositapaamiseen - hääkamppeet mukana. Yksi "lukiolainen" tuli minua rautatieasemalle vastaan.

Tapaaminen alkoi ennen puoltapäivää. Hetki istuttiin ja juteltiin, sitten minun piti alkaa laittautua häitä varten. Lähdin ykkösvaatteissa syömään, sillä vanhempani hakivat minut ruokapaikasta klo 14.30. Siitä tunti, ja olimme hääpaikalla.

Vihkiminen, odottelu, hääparin malja ja ruokailu. Ruokailun jälkeen, n. 19.30., lähdimme ajelemaan takaisin, sisko meidän kyydissä. Minut heitettiin takaisin vuositapaamiseemme, jossa saunoimme, istuimme ja menimme nukkumaan. Aamulla ohjelma jatkui melkein samaan tahtiin, mutta saunomisen paikalla oli kävely lähimaastossa. Halukkaat geokätköilivät.

Iltapäivällä puoliso tuli hakemaan minua vanhemmilleni, jossa hän oli yöpynyt Naakan kanssa. Paikalla oli myös isomummi, kaikki häistä kotiutuneina. Syömistä, kahvit ja Naakan hoito. Neljän jälkeen lähdimme ajamaan takaisin kotiin.

Huhheijaa, kiitoksia vaan kaikille kaikesta :) Rva on viikonlopusta onnellinen mutta vähän väsähtänyt.



Tänään oli aikainen (siis minulle aikainen, klo 6.45) herätys, kun minulla oli fyssariaika klo 8 - 9. Fyssari oli kyllä helpotus, sillä nyt sille oli tarvetta. Niska rasittui viikonlopusta aika julmetusti, sunnuntaina oli jo todella vaikeaa. En olisi pystynyt enää yhtään geokätköillä, mutta onneksi löysimme kaksi kätköä!

Minun olisi jo varmasti pitänyt tottua siihen, ettei kunto kestä, mutta kyllä se heikottava, huimaava ja kivulias tunne taas vähän harmitti. Tavallista voimakkaampi kipu oli tosin ollut jo olemassa monta päivää, mutta nuo kaksi muuta "ulottuvuutta" tekeät olemisen jo aika hankalaksi.

Fyssari keskittyi pelkkään hierontaan ja lihasten käsittelyyn. Niille oli totisesti tarvetta, nyt tuntuu, että jotakin olisi onneksi auennut. Huomenna taidan mennä salille, tänään ei oikein käsittelyn jälkeen pysty.



Kävelin fyssarilta kotiin lähimetsän läpi. Kukkia ei enää paljon näy, mutta kaikkea muuta nättiä kuitenkin. Yksi oravakin näyttäytyi, piti oikein kuunnella, mikä ihme sen rapinan aiheuttaa. Pihlajanmarjoja oli paljon, samoin muutama puolukka.

Tällä viikolla pitää ainakin toimittaa työkokeilulomakkeet TE-toimistoon. Sitä varten täytyy tehdä yksi keskustareissu. Toinen reissu tapahtuu säännöllisesti viikoittain, kun käyn psykoterapiassa. Muutamia kyläilyjäkin on tiedossa, kivaa!

Jos joku ihmettelee, että eikö väsytä, niin vastaus on, että kyllä väsytttää! Lepääminen meillä kotona on vähän hankalaa, kun Naakka on hereillä, mutta onnistuu muuten kyllä. Kun selkä oli viime viikolla tosi kipeä, vietimme paljon aikaa siten, että minä makasin Naakan huoneen lattialla ja hän hyöri siinä ympärillä (ja kiipeili tietenkin rva:n päällä)...sellaista näinä päivinä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nelosten tanssit ja epätavallinen viikko

Voisi jopa sanoa , ettei meidän perheessä ole juhlittu Suomen itsenäisyyttä koskaan näin monipuolisesti. Keskiviikolle, varsinaiselle itsenä...