Lähiökouluista koulukeskuksiksi
Pääkaupunkiseudulla suunta on ollut jo pitkään seuraava: pieniä lähiökouluja lakkautetaan, ja tilalle rakennetaan koulukeskuksia, joissa opiskelee peruskoulun jokainen ikäluokka.
Naakkanen käy nyt eskaria pienessä koulussa, jossa on eskarin lisäksi luokat ensimmäisestä kuudenteen luokkaan.
Naakan isä kävi aikanaan samaa koulua. Silloin vastavalmistunut kaupunginosamme oli täynnä lapsia - koko kouluun mahtuivat vain ykkös- ja kakkosluokkalaiset. Ylemmät luokat sijaitsivat toisaalla, isommassa koulussa.
Nyt tämä pian 40-vuotias alakoulu alkaa tulla tiensä päähän. Suunnitteilla on lähivuosina suuri koulukeskus, johon yhdistyvät lähikoulut sekä yläaste. Ilmeisesti myös esiopetus siirtyy sinne. Tämä tapahtuu muutaman vuoden päästä.
Itse koulurakennus ei ole huonokuntoinen. Suuntaus on nyt vain tämä.
Kun rva kävi peruskoulua, ala-aste käytiin omalla kylällä, yläaste kunnan keskuksessa 20 kilometrin päässä. Vaikka en sinänsä viihtynyt yläasteella ollenkaan, olin ala-asteen lopulla mielelläni siirtymässä isoksi oppilaaksi ja vaihtamassa koulua.
Naakan ja Touhin koulutie tulee olemaan erilainen: he menevät kouluun pieninä oppilaina, eivätkä siirry mihinkään ennen kuin ovat täyttäneet 16 vuotta.
Koulurakennuksesta tulee todennäköisesti moderni. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan ihan sellainen luokaton ja avoin tila (mikä unelmatilanne kouluampujalle, on tähän väliin pakko sanoa), millaisia nyt on eri puolille Suomea rakennettu.
En epäile, etteivätkö lapseni pärjäisi isossa koulukeskuksessa (riittääköhän edes 1000 oppilasta arvioksi?), he ovat osoittautuneet oikein toimeliaiksi.
Olen kuitenkin helpottunut, kun Naakan koulutie alkaa siellä, missä hän nytkin on. Ehkäpä siirtymä tapahtuu silloin, kun Touhi aloittaa koulun, kuka tietää.
Kun koulukeskus valmistuu, vanha koulu saa varmaankin purkutuomion, ja pala kaupunginosan historiaa katoaa. Täytyy olla iloinen, että sinänsä koulutukseen panostetaan. Olen kuitenkin miettinyt, onko isojen koulukeskusten rakentamiselle erityisiä perusteita?
Kun kouluverkostoa muutetaan johdonmukaisesti näin, onko sille hyvät perusteet? Perinteisestihän pieniä kouluja on pidetty hyvinä oppimisympäristöinä isoihin verrattuna. Lasten määrä on toki ympäri maata vähenemässä, mutta vauvakato ei ole käsittääkseni vielä kovin massiivinen pääkaupunkiseudulla.
Muutoksen tuulet puhaltavat - voisi runollisesti sanoa. Sinne tänne on viime vuosina noussut kokonaisia uusia kaupunginosia - yksi uusimmista rakentuu aivan naapuriimme. Sinne nousee myös lasteni uusi koulu, sitten aikanaan.
PS. Sinne uuteen kouluunkaan ei ole meiltä kovin pitkä matka, jos nyt silloin tässä asumme.
PPS. En ole muuten vielä edes sisäistänyt, että Touhikin menee aikanaan kouluun, iik!
PPPS. Naakka on jo koululainen - ainakin kahtena aamupäivänä viikossa. Silloin hän on tulevan luokkansa mukana hakemassa tuntumaa kieleen, josta tulee ensi vuonna hänen toinen koulukielensä.
Naakkanen käy nyt eskaria pienessä koulussa, jossa on eskarin lisäksi luokat ensimmäisestä kuudenteen luokkaan.
Naakan isä kävi aikanaan samaa koulua. Silloin vastavalmistunut kaupunginosamme oli täynnä lapsia - koko kouluun mahtuivat vain ykkös- ja kakkosluokkalaiset. Ylemmät luokat sijaitsivat toisaalla, isommassa koulussa.
Nyt tämä pian 40-vuotias alakoulu alkaa tulla tiensä päähän. Suunnitteilla on lähivuosina suuri koulukeskus, johon yhdistyvät lähikoulut sekä yläaste. Ilmeisesti myös esiopetus siirtyy sinne. Tämä tapahtuu muutaman vuoden päästä.
Itse koulurakennus ei ole huonokuntoinen. Suuntaus on nyt vain tämä.
Kun rva kävi peruskoulua, ala-aste käytiin omalla kylällä, yläaste kunnan keskuksessa 20 kilometrin päässä. Vaikka en sinänsä viihtynyt yläasteella ollenkaan, olin ala-asteen lopulla mielelläni siirtymässä isoksi oppilaaksi ja vaihtamassa koulua.
Naakan ja Touhin koulutie tulee olemaan erilainen: he menevät kouluun pieninä oppilaina, eivätkä siirry mihinkään ennen kuin ovat täyttäneet 16 vuotta.
Koulurakennuksesta tulee todennäköisesti moderni. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan ihan sellainen luokaton ja avoin tila (mikä unelmatilanne kouluampujalle, on tähän väliin pakko sanoa), millaisia nyt on eri puolille Suomea rakennettu.
En epäile, etteivätkö lapseni pärjäisi isossa koulukeskuksessa (riittääköhän edes 1000 oppilasta arvioksi?), he ovat osoittautuneet oikein toimeliaiksi.
Olen kuitenkin helpottunut, kun Naakan koulutie alkaa siellä, missä hän nytkin on. Ehkäpä siirtymä tapahtuu silloin, kun Touhi aloittaa koulun, kuka tietää.
Kun koulukeskus valmistuu, vanha koulu saa varmaankin purkutuomion, ja pala kaupunginosan historiaa katoaa. Täytyy olla iloinen, että sinänsä koulutukseen panostetaan. Olen kuitenkin miettinyt, onko isojen koulukeskusten rakentamiselle erityisiä perusteita?
Kun kouluverkostoa muutetaan johdonmukaisesti näin, onko sille hyvät perusteet? Perinteisestihän pieniä kouluja on pidetty hyvinä oppimisympäristöinä isoihin verrattuna. Lasten määrä on toki ympäri maata vähenemässä, mutta vauvakato ei ole käsittääkseni vielä kovin massiivinen pääkaupunkiseudulla.
Muutoksen tuulet puhaltavat - voisi runollisesti sanoa. Sinne tänne on viime vuosina noussut kokonaisia uusia kaupunginosia - yksi uusimmista rakentuu aivan naapuriimme. Sinne nousee myös lasteni uusi koulu, sitten aikanaan.
PS. Sinne uuteen kouluunkaan ei ole meiltä kovin pitkä matka, jos nyt silloin tässä asumme.
PPS. En ole muuten vielä edes sisäistänyt, että Touhikin menee aikanaan kouluun, iik!
PPPS. Naakka on jo koululainen - ainakin kahtena aamupäivänä viikossa. Silloin hän on tulevan luokkansa mukana hakemassa tuntumaa kieleen, josta tulee ensi vuonna hänen toinen koulukielensä.
Kommentit
Lähetä kommentti