Väliviikko - päivä 3
Väliviikot tuppaavat menemään tässä elämänvaiheessa kaikenlaisten askareiden hoitoon. Rva on silti kerennyt nauttia siitä, ettei ole koko ajan niin kiire.
Keksin vasta vähän aikaa sitten, että passini vanhentuu toukokuussa. Koska en mitenkään saa hoidettua tällaista asiaa työviikoilla, punnersin itseni passikuvaan...pitäydyn ajatuksessa, että ne näyttävät miltä näyttävät siksi, että niissä ei saa hymyillä!
Minulla ei todellakaan ole tiedossa matkaa, jonne tarvittaisiin passia. Elän kuitenkin toivossa, että sellainen ilmaantuu eteeni seuraavan viiden vuoden sisällä.
Kun kerroin Naakalle passikuvasta, hän oli kiinnostunut, miksi ennen passikuvissa sai hymyillä, nykyään ei. Pidin noin 30 sekunnin luennon terrorismista ja aikojen muuttumisesta...öö...noin 20 vuotta sitten, jonka jälkeen Naakka avasi telkkarin ja alkoi katsella Kapteeni Kalsaria.
Huomaan, että jaksan todellakin paremmin touhuta lasten kanssa, kun en ole koko ajan töissä. Toissapäivänä väsäsin niille taikataikinaa. Keksin vielä laittaa sekaan pari tippaa punaista karamelliväriä, minkä jälkeen seoksesta tuli vähintäänkin epäilyttävää.
Lasten mielestä temppu oli hauska. Vielä hauskemmaksi se muuttui, kun lisäsi vähän jauhoja - leipomukset näyttivät lähinnä jonkun kieliltä.
Oikeasti saimme aikaan paljon leikkiruokaa. Parhaiten onnistuivat loppujen lopuksi nakit - niistä tuli melkein aidon näköisiä. Hieman outo leivontahetki, mutta pääasia, että lapset tykkäsivät. Tänään Naakka saa värittää kaverinsa kanssa leikkiruuan vielä aidomman väriseksi.
Lenkkeilin tänään pitkästä aikaa katsomaan palstaani. Se ei ole ollut lumen alla koko talvena kuin ehkä päivän tai kaksi kerrallaan. Meillä on tänään viisi astetta lämmintä ja aurinko paistaa - toppatakki oli ehdottomasti liikaa.
Tutkailin palstaani etsien maasta nousseita versoja. Niitä ei kuitenkaan onneksi vielä ollut. Maksaruoho oli tosin hieman alkanut nousta. En millään haluaisi tulppaaneita ja sen sellaisia pintaan vielä - pakkasia kuitenkin tulee varmasti vielä.
Tuntuu siltä, kuin olisi väärä vuodenaika. Siis jotain, mitä ei missään nimessä pitäisi vielä olla. Pidän kyllä valosta ja lämmöstä, mutta sitä pitäisi edeltää edes lyhyt luminen ajanjakso. Toisaalta on tietenkin hauskaa, kun sisällä ei tarvitse pitää valoja päällä keskellä päivää.
PS. Hepatkin olivat päässeet ulkoilemaan. Rva ei ymmärrä hevosista juuri mitään, mutta niitä täytyy aina pysähtyä ihailemaan, kun ohi kulkee.
PPS. Olen löytänyt Youtubesta lyhyitä tanssitreenejä, joiden askeleet minäkin näytän oppivan..vähän erilaista liikkumista vaihteeksi.
PPPS. Lukuhetket Touhin kanssa venyvät...hän näyttää jaksavan kuunnella kirjoja aina vain.
Keksin vasta vähän aikaa sitten, että passini vanhentuu toukokuussa. Koska en mitenkään saa hoidettua tällaista asiaa työviikoilla, punnersin itseni passikuvaan...pitäydyn ajatuksessa, että ne näyttävät miltä näyttävät siksi, että niissä ei saa hymyillä!
Minulla ei todellakaan ole tiedossa matkaa, jonne tarvittaisiin passia. Elän kuitenkin toivossa, että sellainen ilmaantuu eteeni seuraavan viiden vuoden sisällä.
Kun kerroin Naakalle passikuvasta, hän oli kiinnostunut, miksi ennen passikuvissa sai hymyillä, nykyään ei. Pidin noin 30 sekunnin luennon terrorismista ja aikojen muuttumisesta...öö...noin 20 vuotta sitten, jonka jälkeen Naakka avasi telkkarin ja alkoi katsella Kapteeni Kalsaria.
Huomaan, että jaksan todellakin paremmin touhuta lasten kanssa, kun en ole koko ajan töissä. Toissapäivänä väsäsin niille taikataikinaa. Keksin vielä laittaa sekaan pari tippaa punaista karamelliväriä, minkä jälkeen seoksesta tuli vähintäänkin epäilyttävää.
Lasten mielestä temppu oli hauska. Vielä hauskemmaksi se muuttui, kun lisäsi vähän jauhoja - leipomukset näyttivät lähinnä jonkun kieliltä.
Oikeasti saimme aikaan paljon leikkiruokaa. Parhaiten onnistuivat loppujen lopuksi nakit - niistä tuli melkein aidon näköisiä. Hieman outo leivontahetki, mutta pääasia, että lapset tykkäsivät. Tänään Naakka saa värittää kaverinsa kanssa leikkiruuan vielä aidomman väriseksi.
Lenkkeilin tänään pitkästä aikaa katsomaan palstaani. Se ei ole ollut lumen alla koko talvena kuin ehkä päivän tai kaksi kerrallaan. Meillä on tänään viisi astetta lämmintä ja aurinko paistaa - toppatakki oli ehdottomasti liikaa.
Tutkailin palstaani etsien maasta nousseita versoja. Niitä ei kuitenkaan onneksi vielä ollut. Maksaruoho oli tosin hieman alkanut nousta. En millään haluaisi tulppaaneita ja sen sellaisia pintaan vielä - pakkasia kuitenkin tulee varmasti vielä.
Tuntuu siltä, kuin olisi väärä vuodenaika. Siis jotain, mitä ei missään nimessä pitäisi vielä olla. Pidän kyllä valosta ja lämmöstä, mutta sitä pitäisi edeltää edes lyhyt luminen ajanjakso. Toisaalta on tietenkin hauskaa, kun sisällä ei tarvitse pitää valoja päällä keskellä päivää.
PS. Hepatkin olivat päässeet ulkoilemaan. Rva ei ymmärrä hevosista juuri mitään, mutta niitä täytyy aina pysähtyä ihailemaan, kun ohi kulkee.
PPS. Olen löytänyt Youtubesta lyhyitä tanssitreenejä, joiden askeleet minäkin näytän oppivan..vähän erilaista liikkumista vaihteeksi.
PPPS. Lukuhetket Touhin kanssa venyvät...hän näyttää jaksavan kuunnella kirjoja aina vain.
Kommentit
Lähetä kommentti