Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2025.

Pyörällä kaatuminen, epävarmuutta ja sadetta

Kaaduin vähän aikaa sitten pyörällä. Hiekkatiessä oli "sortunut" reuna, enkä reagoinut siihen tarpeeksi nopeasti. Tuloksena ei ollut mitään vakavaa - inhottavaa kuitenkin. Tuntui lievästi sanottuna ikävältä, kun puoliso kaapi hiekansiruja kyynärpään haavasta. Onneksi kuitenkin hoiti haavan. Jalkoihin, enimmäkseen reisiin, tuli mustelmia. Sanotaanko, etten nyt oikein voinut keikistellä juhannusreisilläni :D Ei ehkä olisi tullut muutenkaan niin tehtyä, sää oli aivan pirullisen kylmä ja koko ajan satoi. En ole sen jälkeen pyöräillyt. Se kyllä johtuu siitä, että olen ollut mökillä melkein koko ajan. Viimeksi palstalle piti ottaa trimmeri mukaan. Sen kanssa nyt ei sentään pyöräillä, niin kävelyksi meni. Tänään taidan mennä pyörällä. Kaupunkipyöräily ei ole muutenkaan minun kohdallani kovin "varmaa". Asumme sen verran keskeisessä paikassa, risteykset ovat isoja ja kaikenlaisten tie- ja muiden töiden takia pyöräily on vähintäänkin puikkelehtivaa. Olen silti edelleen siin...

Nykylapset...

Kuva
Nykylapsista ja -nuorista puhuttaessa nousevat usein esiin vain ongelmat. En väheksy ongelmia. Meillä on lisääntyvää lapsiperheköyhyyttä, lisääntyviä mielenterveysongelmia ja vaikka mitä. Silti en haluaisi liittyä ennen oli kaikki paremmin -kuoroon. Muistan oman lapsuuteni yleisistä keskusteluista jne., että meidän olisi pitänyt tehdä enemmän töitä kotitöistä alkaen ja katsoa oikein paljon vähemmän telkkaria. Meitä tyhmistivät sarjakuvat, liika sisälläolo ja se, että kaikki on meille liian helppoa.  Nykylapset taas...ne ovat "parisuhteessa" ruudun kanssa tai sitten parisuhteessa väärien sukupuolien jne. kanssa. Ne ovat toki itsekin suuntautuneet väärin. Ne eivät osaa leikkiä, ulkoilla, olla kavereiden kanssa...ne ovat ahdistuneita tai on muista mielenterveysongelmia jne. Minulla on kotonani alakouluikäisiä lapsia.  Meiltä löytyy oikein selkeä nepsy-lapsi. Kotoa löytyy myös ruudun suurkuluttajia (mikäli ei rajoiteta). Mutta, meillä on leikkiviä lapsia. Heidän ystävänsäkin lei...

Mökillä

Kuva
 Olemme viime päivät viettäneet mökkielämää. Vaikka kehoni kestää heikosti helteitä, sanoisin, että saisi olla se viitisen astetta lisää :D Uimavesi on nimittäin tällä hetkellä niin kylmää, että se ei houkuttele uimaan (puhun kyllä vain itsestäni - esimerkiksi T. ui aivan tyytyväisenä).  Vesi on tällä hetkellä +15, sellainen raikas ja mukava lämpötila olisi itselleni +20. Lämpimämmässä vedessä voi sitten viettää oikeasti aikaa. Säätiedotuksia tsekkaillen voisi sanoa, että ainakaan seuraavan viikon aikana ei kovin paljon lämpeä. Toisaalta, kun ei ole liian kuuma, on voimaa puuhailla. Eilen käytiin kaupungissa kaupassa, mutta oli toisaalta myös nurmikon ajoa ja vesakon karsimista. Lapset ovat myös osallistuneet. Ostin muuten kaupungista tikkatauluun uudet tikat - ihan vain huomatakseni, että vajassa olikin samanlainen täysin uusi pakkaus. No, nyt on varaa hukata tikkoja pöpelikköön. Se onkin melko varma skenaario, sillä olen oikein huono heittäjä. Pallon heitto tms. ei koskaan...

Astmapäivitys

Kuva
Olen tällä viikolla käynyt spirometriassa. Se on koe, jota en ikinä odota innolla - se on rasittava. Oikeastihan se ei ole mitenkään kamala, mutta se kestää, ja puhallusten pitää mennä oikein. Onneksi koko ajan saa ohjeita. Syy tämänkertaiseen spirometriaan on, että keuhkolääkäri haluaa selvittää astmani tyypin. Jos astmani on tiettyä tyyppiä, minulle voitaisiin mahdollisesti kokeilla biologista lääkettä. Jos se on muuta tyyppiä, jatkaisin nykyisillä lääkkeillä.  Olen käsittänyt, että asiaa pohditaan siksi, että astmani on ollut aika hankalasti hoidettava. Yleensä astma "rauhoittuu" muutamassa vuodessa, mutta minulla se on pahentunut asteittain. Myös kortisonitablettikuureja on ollut useita. Onneksi tilanne on nyt hyvä. Uusi kolmoislääke toimii hienosti. Pystyn kävelemään melko reippaaseen tahtiin, ja esimerkiksi eilen uin Stadikalla 1,2 km ilman taukoja.  Viime kevät aiheutti kuitenkin melkeinpä trauman. Hengittäminen ei koskaan aiemmin ole ollut niin työlästä kuin huhti-t...

Kesäkuu on uintikuu

Kuva
 Pääsimme viikonloppuna ensimmäistä kertaa mökille - minä, Naakka ja isovanhemmat. Olen ollut vieläkin aika hermoraunio (kevään sairastelun ja työputken jälkeen), mutta rauhoituin viikonloppuna jo melkoisesti.  Huikaisevin kokemus oli talviturkin heittäminen. +18 on minulle vielä varsin vilpakkaa, mutta saunasta se onnistui. Naakka puolestaan on todella hyvä menemään kylmään veteen, hän menee uimahalleissakin aina kylmäaltaaseen. Kastautuminen oli hirveätä, mutta itse uinti oli varsin ok. Järvessä uiminen on mukavaa, ja tutut pohjakivet löytyivät kuin itsestään. En nyt lähtenyt ahnehtimaan, vaan uin hieman matkaa ja nautiskelin kesätunteesta. Naakalla oli pieni näyttely paikallisella Kylätalolla - siellä oli kesätapahtuma. Se liittyi liikkumiseen ja hyvinvointiin. Kävin hieronnassa ja me molemmat kävimme manikyyrissä. Teimme myös muutamia kirppislöytöjä. Naakka esitteli näyttelyään upeasti, ja vastaili kävijöiden kysymyksiin. Täytyy sanoa, että tällaisissa asioissa Naakka lo...

Taidot - pyöräily

Kuva
En ole aikuisiällä kovin paljon pyöräillyt . Tosin parikymppisenä pyöräilin välillä kesätöihin.  Lapsuudessa ja nuoruudessa olin pyöräillyt paljonkin, sillä se oli ainut nopeampi keino päästä paikasta toiseen maaseudulla. Isoin syy nykytilanteeseen on niskavamma. Saatuani niskan retkahdusvamman ja oireiden jäädessä päälle, pyöräily ei onnistunut tasapaino-ongelmien ja kipujen takia, kuten ei onnistunut moni muukaan asia. Tilanne helpottui todella hitaasti. Nyt lapseni alkavat olla siinä tilanteessa, että pyöräily heidän kanssaan onnistuu pidemmällekin. Siksi olen tullut siihen tulokseen, että minunkin on syytä kokeilla. Sen lisäksi suunnitelmissani on työmatkapyöräily ensi syksynä. Kokeilin pyöräilyä uudestaan juurikin siellä maaseudulla. Sain perheenjäsenen mukaan, ja lähdimme peltolenkille pyörällä. Suoraan sanottuna minua pelotti, pysynkö edes tasapainossa :D Nyt jo naurattaa, mutta silloin ei. Seuraavan kerran kokeilin pyöräilyä kaupungissa. Se onkin paljon pelottavampaa. Pelk...

Palstakuulumisia, kesäkuun alku

Kuva
Puutarhapalstalla kesä on lähtenyt todella käyntiin - olen käynyt jo kaksi kertaa leikkaamassa ruohon. Kastella ei tarvitse niin mahdottomasti vielä, mutta muuten töitä riittää. Tällekin kesälle on yksi isompi projekti. Tarkasti määrittelemätön jaloangervo kasvaa nyt kahtena hieman liian suurena pensaana. Ongelmana on, että ne ylittävät sallitun pensaiden korkeuden. Tänä kesänä ajattelin madaltaa niitä. Se onnistuu tavallisilla puutarhasaksilla.  Ongelmana on "puujätteen" hävitys. Palstalle ei saa jättää oksakasoja, ja oksia on tulossa paljon. Ainoa tapa on joko viedä keko sopivalle jäteasemalle tai sitten saksia tuotos niin pieneksi, että se menee ongelmitta kompostiin.  Olen päättänyt, että esikoiseni alkaa silppuamaan oksia, ja hän saa siitä myös jonkin verran palkkaa. Aion tehdä sitä itsekin, mutta hommaa on melkoisesti. Luulen kuitenkin, että saksimisurakka onnistuu.  Esikoinen on siis suostunut hommaan :D Puutarhahommiin ei mielestäni parane pakottaa, vaan Enemmänk...

Taidot - uiminen

Kuva
Talvi tuli ja meni - emme käyneet kertaakaan uimahallissa. Pakon edessä ( :D ) Naakan isä kävi Naakan kanssa treenaamassa uintia. Minä haluaisin käydä uimassa matkaa, mutta en ole tänä talvena ehtinyt. Touhi haluaisi usein uimaan. Uimataito on todella tärkeä kansalaistaito. Myönnän, että olen saavuttanut tuon uimataidoksi kutsutun 200 metriä vasta aikuisena. Nyt minulla on tuo taito, ja pidempikin matka onnistuu. Uiminen on mielestäni aika kivaa. Menimme vaihteeksi uimahalliin, jossa emme ole käyneet ennestään. Tosin olen käynyt sen aulassa töiden merkeissä. Oli Helatorstai, ja iloksemme uimahallissa oli todella hiljaista. Se tarkoitti, että meille oli tilaa oikein hyvin! Koska kumpikin lapsi tarvitsee vielä valvontaa , meidän uimareissuilla ei pääse itse uimaan esimerkiksi sitä matkaa. Sen sijaan pääsee viettämään aikaa uima-altaassa lasten kanssa :) Käytännössä tämä sopii hyvin - tykkään itsekin vielä leikkiä. Leikin ohella harjoittelimme uimista. Olin oikein tyytyväinen, kun T. ui p...