Muutoksia ja vierailuyritys akvaariokaupassa

On alkanut tulla ajankohtaiseksi etsiä vähäksi aikaa uusi hieroja, sillä vanha on jäämässä luultavasti muutamien kuukausien tauolle työstään.

Tämä ei olekaan mikään ihan helppo tehtävä, sillä olen ollut nykyisen hierojani asiakkaana jo useita vuosia - oikeastaan ensimmäisestä "retkuvuodestani" lähtien. Hän opiskeli vielä tuolloin, ja muistan, että oppikirjakin oli joskus mukana, tosin tenttejä eikä minun hieromistani varten.

Vammautunut ei voi mennä ihan kenelle tahansa hierojalle, kuten ei fysioterapeutille tai lääkärillekään. Pahimmassa tapauksessa taitamaton henkilö voi pahentaa vammaa tai aiheuttaa uuden vamman.

Kokonaan toinen haaste on myös, kyseenalaistaako hoitava henkilö kivun, tuntemukset tai koko vamman. Jos näin on, hoitosuhde ei voi kehittyä hyväksi ja tavoitteelliseksi.

Olen elänyt jo sen verran pitkään vammani kanssa, että vastaan on tullut monenmoista osaajaa. Nyt tilanne on onneksi siinä mielessä vakiintunut, että tiedän suunnilleen, mistä apua kannattaa etsiä ja mistä sitä taas ei saa.

Takaisin hierojaaan...aloitin sijaisen etsimisen kyselemällä nykyiseltä hierojaltani, tietäisikö hän ketään sopivaa. Aloitan sillä. Vakituinen hieroja on luultavasti käytettävissä vielä jonkin aikaa, mutta ei välttämättä enää monia viikkoja.

Muista hoitavista tahoista...oletan, että käyn jatkossa hierojalla säännöllisesti. Ortonissa kuntoutus luultavasti jatkuu "ennallaan". Koska kyseessä on viimeinen jakso, tapaan sen lääkärin, jonka tapasin alussa.  En oikeastaan tiedä, mitä sanoisin hänelle.

Olisi ollut toimivampaa, jos lääkärin olisi tavannut jokaisella jaksolla. Näin on kuulemma ennen ollut, mutta ei enää. Voisin kuvitella, että kyseessä on jonkinmoinen säästötoimenpide.

Yritin muuten tänään käydä tyttösen kanssa akvaarioliikkeessä (reissu olisi ollut hänelle ensimmäinen). Menimme innoissamme paikalle, tyttö tosin alkoi hermostua, kun edellisestä ruokailusta on niin pitkän aikaa. Kauppa oli tietysti kiinni.

Olisin ostanut yhden tai kaksi uutta pallopartalevää, kun sukaravut tykkäävät oleilla niissä. Sitten olisin ostanut "hiilidioksidiainetta", jonka pitäisi parantaa kasvien kasvua, kun ne käyttävät hiilidioksidia yhteyttäessään.

Eilen minulla oli muuten hoitoapua, joten sain siivota akvaarion ihan rauhassa. Akvaarion siivoamiseen en kyllästy koskaan. Kierteisiä piti myös vähän napsia pois, kun touhunuoliaiset eivät jostain syystä enää syö tarpeeksi niiden poikasia/kutua. Kasveissa tämä ei onneksi vielä juuri näy.

Alakuvassa on vanhin touhunuoliainen. Mikäli lasken oikein, hän on nyt kolmevuotias. Kolme muuta ovat puolet nuorempia. Vanhimman kalan paikkaa pitää partamonni nimeltä Partamonni. Se onkin jo tosi vanha, syntynyt joskus 90-luvun lopulla.

Sellainen akvaariojuttu minulla vielä muuten olisi, että bongasin mökkireissulla akvaarioon sopivan uppopuun. Otin sen järvestä vähän lähemmäs rantaa, kivien väliin, mistä se ei toivon mukaan ole kadonnut. Jos vielä poikkeamme mökillä, otan sen mukaan.

Uppopuu on nättiä sisustusmateriaalia, josta varsinkin kalat tykkäävät. Minulla on akvaariossa useampia, ja ainoastaan yksi niistä on hankittu akvaarioliikkeestä - muut on kerätty pitkän ajan kuluessa mökkirannasta. Ehkä siellä olisi akvaarioon myös mukavia kiviä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe