Yöjunassa

Lapset ovat pyytäneet useasti pääsyä yöjunaan. Sellaisilla mennään suhteellisen pitkälle, joten meidän, joilla ei ole sukua tai ystäviä niin kaukana, pitää ihan menemällä mennä. Lisäksi, koska halusimme viedä mukanamme auton, piti katsoa tarkkaan, milloin matkustaa - autojunalla matkustaminen suosittuina ajankohtina ei ole millään muotoa halpaa. 

Siksipä päätimme eräänä päivänä, että matkustaisimme yöjunalla Kolariin sillä tavalla, että illalla lähdetään, seuraava päivä vietetään kohteessa ja illalla lähtisimme paluumatkalle. Paluumatka osui vuoden vaihtumiseen.

Yöjuna lähti menomatkalla yhdeksän aikaan illalla. Pääsimme hytteihimme heti kun astuimme junaan. Meidän hytit olivat yläkerrassa ja uudenmallisia, eli hyteissä oli wc ja suihku. Majoituimme Naakan kanssa yhteen, Touhi toisen aikuisen kanssa toiseen ja mukana ollut isoisä yksin kolmanteen.

Ravintolavaunussa syödyn iltapalan jälkeen ei oikeastaan ollut  muuta ohjelmaa kuin nukkumaanmeno. Saimme Naakan kanssa vähän pohtia, missä nyssäkässä iltatoimiin tarvittavat varusteet ja sen sellaiset ovat. Kaikki kuitenkin löytyi.

Entäs nukkuminen...kuten arvasin, se meni menomatkalla aika pipariksi. Vaikka kuulutukset eivät kuuluneet makuuvaunuihin, vahtasin jokaisen aseman ja kiskojen kirskahduksen - Pieksämäen kohdalla luovutin nukahtamisen yrittämisen :D 

Siitä huolimatta oli jännittävää "herätä" aamuun junassa. Olimme jo ohittaneet Oulun, ja aikaa oli aamiaiselle. Kahvi teki kyllä hyvää! 

Saapuessamme Kolariin yksi aikuinen lähti hakemaan autoa. Siinä oli oma jännityksensä, mutta hyvin meni. Lumettomasta Etelä-Suomesta saavuimme lumiseen Pohjois-Suomeen päiväksi. Kolarissa ei nyt erityisesti ollut tekemistä, joten auton nokka kääntyi kohti Yllästä.

Jo ison hiihtokeskuksen ja tietenkin Yllästunturin näkeminen oli hienoa, kovin kansainvälinen meininki oli paikan päällä. Meidän oli tarkoitus mennä gondolihissillä Ylläksen huipulle, mutta kova tuuli torppasi suunnitelmamme - päädyimme lumikenkäilemään.

Kenkien vuokraus kesti aika kauan, ja oli hivenen tuskallista talvivaatteissa. Se kumminkin onnistui, ja pääsimme saapastelemaan hankeen. Totesimme, etteivät lumikengät varsinaisesti kanna ainakaan puuterilumessa, ensin täytyy tampata latu.

Lapsille lumikenkäily oli upeaa, he jaksoivat vaikka miten pitkään. Tuli ajatus, josko meilläkin voisi olla muutamat lumikengät. Toisaalta, katsotaan, tuleeko Helsingin talvesta tarpeeksi luminen tänä vuonna. 

Tunteja reissussa ei ollut kovin paljon, ja lumikenkäilyn & ruokailun jälkeen siirryimme takaisin autoon . Gondolihissikin oli jo avattu, mutta aikataulu esti kokeilun. Sitäpaitsi, kaikki halusivat nähdä viimeisen kohteen, ison lumilinnan hotellin kyljessä (Lapland hotels). 

En ole koskaan ollut vastaavanlaisessa kohteessa. Lumilinna oli laaja ja siellä oli jääveistoksia sekä oikea jääliukumäki. Siitä lapset laskivat oikein monta kertaa ja itsekin koitin kerran. Jääveistokset olivat meriteemaisia, ja julkaisen luultavasti blogissani kuvia niistä jatkossa.

Lumilinnan jälkeen oli aika lähteä paluumatkalle. Juna lähti alkuillasta, joten aikaa jäi vähän isommalle ruualle. Sen jälkeen jokainen kömpi hytteihinsä. Vuoden vaihtumisen aikaan olin vielä hereillä, Oulusta kuului rakettien jylinää. Sen jälkeen nukahdin - yö meni paremmin kuin edellinen.

Yöjunakokemuksemme oli kaikin puolin hyvä. Ehkä matkustamme yöjunassa toistekin.