Lisää kuulumisia
Kaksi uutta, täyttä Orton-päivää on nyt takana ja vielä kaksi edessä. Treeniä, infoa, uusia ihmisiä ja lukuisia tarinoita on tullut eteen valtavasti. Olo on positiivinen, mutta aika väsynyt. Niska on...hmm...varsin kipeä.
Viikon positiivinen yllättäjä on ollut vesivoimistelu. Olen kenties joskus aiemmin maininnut täällä blogissa, että vedessä (jos ei ui vaan tekee jotakin muuta) tunnen olevani melkein terve - vesi kannattelee ja tasoittaa tömähdyksiä niin tehokkaasti.
Tie vedestä nauttimiseen on ollut varsin kivinen. Onnettomuuteni tapahtui saunan jälkeen, mikä aiheutti kammon sekä saunaa että suihkussa käyntiä kohtaan. Saunasta luovuin pitkäksi aikaa, ja suihkussa oleminen on ollut huimauksen takia todella vaikeaa.
Mikäli jalat eivät yletä pohjaan, en halua uida vieläkään. Vesivoimistelu sen sijaan käy, kun siinä syvässä vedessäkin kellutaan jonkin apuvälineen varassa. Kaikille whiplash-henkilöille vesivoimistelu ei sovi, mutta minulle se näyttäisi sopivan.
Tälle päivälle minun aikatauluuni oli sujautettu neljä erilaista "jumppatuntia": kuntopiiri, vesivoimistelu, treeni fysioterapeutin kanssa sekä liikuntatuokio. Kun olin suorittanut kaksi ensimmäistä, iski huono olo, ja sitten tuli oksennus. Podin oloani selälläni, jonka jälkeen menin syömään.
Syöminen ja rauhoittuminen auttoivat, ja pystyin menemään yksilöajalleni fysioterapeutille (nämä ovat minun kannaltani niitä tärkeimpiä). 45 minuutin niskatreenin jälkeen saatoin vain todeta, ettei kunto kestä pidempään - huimaus alkoi olla senlaatuista, että oli pakko skipata se viimeinen jumppatuokio.
Liikunnan lisäksi kuntoutusjaksolla tavataan eri alojen ihmisiä - huomenna tapaan sosiaalityöntekijän ja toimintaterapeutin. Katsotaan, mitä tuleman pitää.
Minulla on Kelan myöntämä 18 vuorokauden kuntoutus, joten kuntoutusjaksoja on tulossa vielä kaksi lisää. Minulla seuraava jakso tulee todennäköisesti eteen heti tammikuussa ja toisen aika on kenties maaliskuussa.
Viikon positiivinen yllättäjä on ollut vesivoimistelu. Olen kenties joskus aiemmin maininnut täällä blogissa, että vedessä (jos ei ui vaan tekee jotakin muuta) tunnen olevani melkein terve - vesi kannattelee ja tasoittaa tömähdyksiä niin tehokkaasti.
Tie vedestä nauttimiseen on ollut varsin kivinen. Onnettomuuteni tapahtui saunan jälkeen, mikä aiheutti kammon sekä saunaa että suihkussa käyntiä kohtaan. Saunasta luovuin pitkäksi aikaa, ja suihkussa oleminen on ollut huimauksen takia todella vaikeaa.
Mikäli jalat eivät yletä pohjaan, en halua uida vieläkään. Vesivoimistelu sen sijaan käy, kun siinä syvässä vedessäkin kellutaan jonkin apuvälineen varassa. Kaikille whiplash-henkilöille vesivoimistelu ei sovi, mutta minulle se näyttäisi sopivan.
Tälle päivälle minun aikatauluuni oli sujautettu neljä erilaista "jumppatuntia": kuntopiiri, vesivoimistelu, treeni fysioterapeutin kanssa sekä liikuntatuokio. Kun olin suorittanut kaksi ensimmäistä, iski huono olo, ja sitten tuli oksennus. Podin oloani selälläni, jonka jälkeen menin syömään.
Syöminen ja rauhoittuminen auttoivat, ja pystyin menemään yksilöajalleni fysioterapeutille (nämä ovat minun kannaltani niitä tärkeimpiä). 45 minuutin niskatreenin jälkeen saatoin vain todeta, ettei kunto kestä pidempään - huimaus alkoi olla senlaatuista, että oli pakko skipata se viimeinen jumppatuokio.
Liikunnan lisäksi kuntoutusjaksolla tavataan eri alojen ihmisiä - huomenna tapaan sosiaalityöntekijän ja toimintaterapeutin. Katsotaan, mitä tuleman pitää.
Minulla on Kelan myöntämä 18 vuorokauden kuntoutus, joten kuntoutusjaksoja on tulossa vielä kaksi lisää. Minulla seuraava jakso tulee todennäköisesti eteen heti tammikuussa ja toisen aika on kenties maaliskuussa.
Kommentit
Lähetä kommentti