Ei niin pientä jalanjälkeä...
"Ei niin pientä jalanjälkeä, ettei se jättäisi jälkeä tähän maailmaan"
Poimin tällaisen eräältä nettipalstalta, jossa puhuttiin keskenmenoista. Minusta se on osuva. Olen itse asiassa kuullut paljon hyviä asioita kuluneella viikolla.
Viikko ei ole ollut helppo. Älysin vasta viikon mittaan, että olisin tarvinnut enemmän sairauslomaa, ja olisin sitä varmaankin hakiessani saanut. Särkylääkkeet ovat onneksi tehonneet. Pahin kramppivaihe meni ohi viikonloppuna, mutta jomotus alavatsassa jatkui haavakivun tyyppisenä.
Luulen, että minua vaivaa myös raudanpuutos. Sekin korjaantuu ajan kanssa.
Viime viikolla, ennen sairaalasta poistumistamme, sanoi kätilö erään minulle tärkeän asian. Hän sanoi, että toivottu lapsi on vanhemmilleen aina lapsi siitä huolimatta, että keskenmeno tapahtuisi varhaisilla viikoilla. Lasta on lupa ajatella lapsena ja pitääkin, mikäli siltä tuntuu.
Siltä minustakin tuntuu...että minulla on kaksi elävää lasta, ja kolmas menetettiin ennen syntymää. Sen kolmannen paikalle ei tule ketään, ja jos joskus tulee, hän on neljänteni. En saanut koskaan tietää, oliko hän tyttö vai poika, ei sillä oikeastaan ole väliä.
Ehdin kulkea tämän lapsen kanssa 7 viikkoa (raskaus kesti laskennallisesti 9 viikkoa). Olin koko ajan valtavan onnellinen, huonovointisenakin. En olettanut, että raskaus jatkuisi loppuun asti, mutta toivoin sitä, enkä tällä kertaa saanut toivomaani.
Lapselleni kerkesi kehittyä sydän, kädet ja jalat. Myös silmät ja korvat olivat kehittymässä, mutta ne jäivät kesken, kuten melkein kaikki muukin. Niin vain joskus käy.
Vaikka nyt ei tunnu ihan siltä, toivoisin, että pystyisin tulevaisuudessa muistamaan lyhyestä raskausajastani sen, kuinka onnellinen olin. Jos jokin asia voi tuottaa minulle niin suurta iloa kuin tämä tuotti, sillä oli tarkoituksensa.
Tämän kolmanteni jalanjälki tässä maailmassa saattaa hyvinkin olla se onnellisuus, jonka hän odottajilleen tuotti. Ehkäpä aika antaa asiaan uusia näkökulmia.
Poimin tällaisen eräältä nettipalstalta, jossa puhuttiin keskenmenoista. Minusta se on osuva. Olen itse asiassa kuullut paljon hyviä asioita kuluneella viikolla.
Viikko ei ole ollut helppo. Älysin vasta viikon mittaan, että olisin tarvinnut enemmän sairauslomaa, ja olisin sitä varmaankin hakiessani saanut. Särkylääkkeet ovat onneksi tehonneet. Pahin kramppivaihe meni ohi viikonloppuna, mutta jomotus alavatsassa jatkui haavakivun tyyppisenä.
Luulen, että minua vaivaa myös raudanpuutos. Sekin korjaantuu ajan kanssa.
Viime viikolla, ennen sairaalasta poistumistamme, sanoi kätilö erään minulle tärkeän asian. Hän sanoi, että toivottu lapsi on vanhemmilleen aina lapsi siitä huolimatta, että keskenmeno tapahtuisi varhaisilla viikoilla. Lasta on lupa ajatella lapsena ja pitääkin, mikäli siltä tuntuu.
Siltä minustakin tuntuu...että minulla on kaksi elävää lasta, ja kolmas menetettiin ennen syntymää. Sen kolmannen paikalle ei tule ketään, ja jos joskus tulee, hän on neljänteni. En saanut koskaan tietää, oliko hän tyttö vai poika, ei sillä oikeastaan ole väliä.
Ehdin kulkea tämän lapsen kanssa 7 viikkoa (raskaus kesti laskennallisesti 9 viikkoa). Olin koko ajan valtavan onnellinen, huonovointisenakin. En olettanut, että raskaus jatkuisi loppuun asti, mutta toivoin sitä, enkä tällä kertaa saanut toivomaani.
Lapselleni kerkesi kehittyä sydän, kädet ja jalat. Myös silmät ja korvat olivat kehittymässä, mutta ne jäivät kesken, kuten melkein kaikki muukin. Niin vain joskus käy.
Vaikka nyt ei tunnu ihan siltä, toivoisin, että pystyisin tulevaisuudessa muistamaan lyhyestä raskausajastani sen, kuinka onnellinen olin. Jos jokin asia voi tuottaa minulle niin suurta iloa kuin tämä tuotti, sillä oli tarkoituksensa.
Tämän kolmanteni jalanjälki tässä maailmassa saattaa hyvinkin olla se onnellisuus, jonka hän odottajilleen tuotti. Ehkäpä aika antaa asiaan uusia näkökulmia.
Mikä hieno todistus on, olen torpey clare ja olen naimisissa, onnellinen avioliittoani, vasta kun aviomieheni alkoi kuunnella juoruja minusta, että en ole uskollinen avioliittolakeihimme, yritin saada hänet ymmärtämään, että he olivat juoruja ja valheita, mutta hän menetti rakkauden, luottamuksen ja luottamuksen meihin. Joten meistä tuli nagging parit, ja sitten täynnä avioeroa, myöhemmin erotimme. Vuosia avioeron jälkeen yritin elää normaalia elämää ilman häntä, mutta en pystynyt, joten aloin etsiä miten saada takaisin entinen aviomieheni, sitten minua piti BaBa ogbogo hieno ja erittäin henkinen mies, joka heitti rakkaus loitsu minulle ja sai EX palaamaan minulle 48 tunnin sisällä. Olen huolestunut, joten pudotan hänen sähköpostin tänne niille, joilla on parisuhteita ja avioliittoa koskevia ongelmia, jotta hän voi auttaa suurissa töissä. Sähköposti: greatbabaogbogotemple@gmail.com. Tai hänen whatsapp-numeronsa. + 447440557868Ota yhteyttä häneen, katso kuinka suuri ja voimakas hän on. Auttaa myös seuraavissa asioissa ...
VastaaPoista(1) Lopeta avioero.
(2) Loppumattomuus.
(3) Onnea Spell.
(4) Avioliitto.
(5) Päästä eroon henkisistä ongelmista.