Harrastuksia ja akvaarion lamppumysteeri

Niin meillä mentiin taas kouluun ja päiväkotiin - lapset sairastivat hieman limittäin, joten onneksi minä jumitin kotosalla ainoastaan viikon verran. Naakkakin pääsi viimein aloittamaan koulun - hän ei kerennyt käymään sitä kuin kolme päivää ennen kipeäksi tuloa.

Naakka on sittenkin taas kallistunut partion puolelle, eli haluaa kuitenkin kokeilla vielä toisen vuoden. Meidän lähelle perustetaan nyt ryhmä, jossa on enemmistö tyttöjä - aiemmin tyttöjä oli kaksi ja poikia 15. Naakalle olisi tärkeää, jos olisi vähän rauhallisempaa...ehkä nyt on. Pojat eivät toki aina ole ne menevimmät, mutta tässä tapauksessa ovat.

Touhinkin kanssa lähdetään kokeilemaan jalkapalloa. Katsotaan, miten homma toimii. Itse en ymmärrä (siitäkään) joukkuepelistä mitään, mutta ehkä tämä olisi hyvä tapa oppia hieman. 

Minulla on nykyään ihan asiantuntijan tekemä jumppaohjelma! Siinä on kolmen viikon syklit, ja suoritin jo vatsa- ja selkälihasviikon sekä jalkaviikon. Nyt taitaa olla vuorossa koordinaatiota ja sen sellaista. Ohjelma on ollut mielenkiintoinen, eikä yksittäisten liikkeiden tekeminen vie minulta juurikaan aikaa päivässä.

Nyt kun olen palannut hieman enemmän staattisiin asentoihin (koneen ääreen), yläselkä tietenkin kenkkuilee jo. Kiitän jo mielessäni nykyistä/tulevaa ammattiani siitä, ettei koneen ääressä työskentelyä ole kovin paljon.

Tarkennuksena: teen nyt 2-3 lihaskuntoharjoitusta päivässä, ja harjoituksia on neljälle päivälle viikossa. Lisäksi pyrin kävelemään 9000 askelta päivässä. Tykkäisin lisäksi esimerkiksi uinnista, mutta koronatilanne ei meidän alueellamme taida sitä vielä sallia.

Akvaarion lampun putket vaihdettiin nyt, mutta mysteeri jatkuu osittain. Tällä kertaa ajastin ei napsauta valoja päälle, vaan homma pitää hoitaa manuaalisesti. Näin sentään kalani parin viikon tauon jälkeen. Näyttivät olevan hengissä. 

Sauvasirkkoja minulla on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Ainakin yksi mahtuisi vielä lisää. No, niitä tulee harvakseltaan uusia. Sauvasirkkojen ongelma näyttää olevan, että ne jäävät kuoriutuessaan osittain kiinni munaan ja menehtyvät siihen. Meillä löytyy näitä aina välillä.

Täällä jyrisee tällä hetkellä ukkonen. Se tarkoittaa sitä, etten näemmä tänäänkään mene leikkaamaan puutarhapalstan nurmikkoa. Kohta se pitäisi kyllä tehdä, muuten voidaan puhua jo heinikosta, mikä ei ole enää yhdistyksen sääntöjen mukaista. Toivottavasti tulee vielä vähän kuivempaa...

PS. Harrastuksia meillä tulee siis olemaan keskiviikko- ja torstai-iltoina. En vieläkään ymmärrä vanhempia, jotka jaksavat tätäkin enemmän :D 

PPS. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu ja erityisesti jatkuvuus ovat minulle edelleenkin ongelma. Toivottavasti tarpeeksi vähäinen mutta säännölinen harjoittelu nyt toimisi. Ymmärrän asian tärkeyden, mutta elämäntapojen muuttaminen näyttää olevan oikein haasteellista.

PPPS. Sauvasirkat ovat edelleen todellisia piiloutujia, kuten kuva näyttää. Ne todellakin menisivät "pesuveden mukana", ellen pysyisi tarkkana.




Kommentit

  1. Jestas miten hyvin otus muuten piiloutuu!! 😮 Toivottavasti sairastelut jäävät taas tauolle!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Ärtyneen paksusuolen oireyhtymä - huonompi vaihe

Lastenhuone - tavaranvähennys