Rauha alkaa laskeutua

Aivan järkyn hektisen syksyn jälkeen voin täten ilmoittaa, että olemme aloittaneet laskeutumisemme kohti joulurauhaa. Sain harkkani tehtyä keskiviikkona, ja nyt on jäljellä enää harjoitteluraportti, jonka saan varmasti tehtyä alkuviikosta.

Olin ensimmäisen vapaapäiväni aivan ylikierroksilla. Ajatukset olivat negatiivisia. Vasta tänään olen alkanut rentoutua ensimmäisten hyvien yöunien jälkeen. Alkaa tuntua siltä, että elämä voittaa. 

Jouluvalmistelut on onneksi jo suurilta osin tehty. Meillä ei kyllä ole vielä ollenkaan joulukoristeita, mutta se on nopeasti hoidettu tässä joku päivä. Kuusen haemme ensi viikolla. Olen aina tykännyt oikeasta kuusesta, eikä meillä onneksi ole allergioita, jotka estäisivät sellaista hankkimasta.

Naakka on ollut tällä viikolla kotona flunssassa, ja ihmeen kaupalla tauti ei ole tarttunut meihin muihin, ainakaan toistaiseksi. Jos tarttuu, emme oikeastaan voi sille mitään. Hän on nyt jo varsin ok, ja menee kouluun alkuviikoksi.

Minä olen alkanut pikkuhiljaa liikutella ja jumpata täysin jumiin mennyttä yläkroppaani. Kun alaselkä meni kramppiin alkusyksyn etäopintojen aikana, on lähityönä tapahtuva harjoittelu näemmä jumittanut yläselkäni - ihan tasapuolisuuden vuoksi.

Jumpan (lähinnä lapojen seutuun kohdituvan) lisäksi toivon, että hartioiden pitäminen tietoisesti tarpeeksi takana auttaa tilanteeseen. Oikea yläniska on nimittäun ollut kipeämpi kuin vuosiin. Yritän kuitenkin olla kärsivällinen asian kanssa.

Ajattelin tulevina viikkoina kokeilla erilaisia rentoutuskeinoja. Ensi alkuun haluan maata piikkimatolla ja juoda teetä. Ei pidä erehtyä luulemaan, että olisin teeasiantuntija :D 

Olen kuitenkin pohtinut, että haluaisin juoda hyvää, maustamatonta teetä. Niinpä marssin teekauppaan, ja heti alkoi pelottaa (minulla oli toisessa kädessä marketista ostettu wc-paperipakkaus, toisessa talouspaperi :D ).

Keräsin rohkeuteni, ja kerroin etten ymmärrä asiasta juurikaan, mutta haluaisn juoda hyvää, mustaa teetä. Ystävällinen myyjä sanoi, ettei tarvitse tietää mitään. Lähdin kaupasta Keemun-teen kanssa. En ollut sellaisesta koskaan kuullutkaan.

Täytyy sanoa, että ennakkoluuloni maustamatonta teetä kohtaan poistui: tee on oikein hyvää ja miedon makuista. Sitä sopii nauttia joululoman aikana useamminkin.

PS. Pääsemme ehkä sunnuntaina kuuntelemaan lasten kauneimpia joululauluja - mikäli olemme silloin terveitä.

PPS. Niskajuttu hieman hermostuttaa - vanhat traumat ovat aina siellä jossakin syvällä.

PPPS. Teen ja piikkimaton lisäksi toivon vielä ainakin piparien leivontaa ja koristelua sekä lautapelihetkiä lasten kanssa.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeilussa ryhtiliivi

Lasten kaverit kylässä - ruokailu

Lasten merkkivaatebuumi - tulipahan koettua