maanantai 24. lokakuuta 2022

Ajanpysäyttäjää ei ole keksitty

Aika - sen tahtoisi joskus pysäyttää. En muista halunneeni pysäyttää aikaa, kun lapseni olivat esimerkiksi kaksivuotiaita. Halusin vauhdilla eteenpäin. En muista halunneeni pysäyttää aikaa varsinkaan lasten vauvavuosina. 

Sen sijaan nyt, 9- ja 6- vuotiaat voisivat pysyä vielä vähän aikaa pieninä. He eivät ole enää liian pieniä moneenkaan asiaan. Heidän leikkimistaitonsa ovat luullakseni huipussaan. He myös oppivat jo monenlaisia mielenkiintoisia asioita ja heidän kanssaan voi puhua varsin monimutkaisista asioista.

Kuitenkin, koko ajan kuljetaan kohti isompien lasten elämää. Naakalle tulivat tänä syksynä ensimmäiset murrosiän merkit. Koska Naakka ansaitsee oman yksityisyytensä, ei siitä sen tarkemmin. Kävimme asian rauhassa läpi ja totesimme, ettei sitä tarvitse käsitellä sillä kertaa enempää mutta puhua voi jos tulee kysyttävää.

On silti pakko myöntää, että vaikka käsittelin asian Naakan kanssa rauhassa ja painotin kaiken olevan okei, minulle itselleni tuli hetkellinen paniikki: "no nyt tulee se ja se ja en ollut yhtään valmistautunut" :D Rauhoitin itseni ja muistelin että muutoksiin kuluu yleensä oikein pitkä aika. Naakka on vielä suurimmaksi osaksi varsin pieni tyttö.

Syksyinen luonto on mielestäni ollut tänä vuonna todella kaunis. Aina ei edes ole pakko tehdä massiivista "vaellusta", vaan voi käydä jossakin paikassa, jossa on esimerkiksi hieno näköala. Meille se paikka oli tänä vuonna Aulanko kansallismaisemineen.

Lapsille oli jännää kavuta alas portaat Karhuluolalle. Toki uskottelin, että kuljemme jylhässä maisemassa kohti oikeita karhuja. Onneksi kumpikaan lapsi ei täysin uskonut. Taisi kuitenkin hieman jännittää.

Geokätköäkin etsiskelimme, mutta se jäi tällä kertaa löytymättä. Olen vuosien varrella geokätköillyt ajoittain. Se on edelleen mielestäni mukava harrastus, mutta en ota sitä liian vakavasti. Naakka on puhellut, että voisi aloittaa myös harrastuksen. Täytyy katsoa, josko saisi hänelle oman kätköilytunnuksen.

PS. Kyllästyin vaaterumbaan kaikkialla asunnon lattioilla - olen masinoinut uuden järjestyksen, jonka mukaan vaatteet viedään aina iltaisin eteisen pöydälle, josta seulon pesua tarvitsevat pesuun. Ongelma on vain, etten itse muista aina elää kuten opetan ;)

PPS. Molemmille lapsille löytyy nyt onneksi välikausikengät. 

PPPS. Olisi mukavaa itsekin etsiä vähän enemmän geokätköjä - siinäpä haastetta loppuvuodelle, ainakin lumettomalle kaudelle.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nelosten tanssit ja epätavallinen viikko

Voisi jopa sanoa , ettei meidän perheessä ole juhlittu Suomen itsenäisyyttä koskaan näin monipuolisesti. Keskiviikolle, varsinaiselle itsenä...