Sosiaalinen media - pohdintaa

Sosiaalinen media - tuo kaksiteräinen miekka. Siinä on paljon hyviä puolia - Rouva Niskanenkin toimii sitä kautta ;) Tulee pidettyä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, jotka esimerkiksi asuvat kaukana tai joita muuten vain näkee harvoin.

Huonot puolet...no, kaikki idiootit saavat äänensä kuuluviin. Tarkoitan tällä äärimielipiteitä ja suoranaista kiusaamista. Ihmettelen yhä uudelleen, miten aikuiset ihmiset voivatkaan olla niin epäkohteliaita ja ilkeitä. 

Keväällä 13 vuotta täyttävä esikoinen haluaisi ladata Instagramin. 

Kummallakaan lapsella ei vielä ole minkäänlaista somea. No, Whatssapp kyllä löytyy molemmilta. Se on heidän viestintävälineensä meidän ja kavereiden kanssa.

En sinänsä halua pitää lapsia kokonaan poissa somesta. Haluaisin kuitenkin suojella heitä siltä vahingolliselta, mitä sosiaalinen media sisältää. Molemmathan pelaavat erinäisiä pelejä, joissa verkostoidutaan...ja molemmat ovat olleet todella varovaisia.

Palataan Instaan...asia on pohdinnassa. Loputtomiin en voi oitää esikoista somepimennossa. Lisäksi, järkevää somen käyttöä pääsee harjoittelemaan vasta, kun pääsee johonkin sisälle. 

Esikoinen on muutenkin ihan täysjärkinen. Kuitenkaan hän ei ihan hahmota, miten paljon aikaa ruudulla tulee vietettyä. Lapsen aivot eivät osaa säädellä asioita, joista tippuu dopamiinia tasaisin väliajoin. Siinäpä sitten tarvitaankin aikuista. Ai että, miten mukava homma.

Itse rajoitan ruudulla oloa seuraavalla periaatteella: jos lukuharrastus alkaa häiriintyä, on syytä olla ruudulla vähemmän. En ole ihan vuositavoitteessani (50 kirjaa), mutta aika lähellä alan olla. Luulen, että en tingi tavoitteestani.

Luulen, että taivumme Instagramiin. Esikoinen itse sanoi, ettei aio ladata Tiktokkia. Hän on tosin siinä iässä, että mieli voi muuttua nopeastikin. Katsotaan, miten käy. 

PS. Kuva ei oikeastaan liity tekstiin. Siinä on yksi valmsitusvaihe hedelmäisestä makaronisalaatista, jonka valmistin viime viikonloppuna synttärivieraita varten.