Keski-ikäinen

Keski-ikäisyys - olen hyväksynyt olevani keski-ikäinen. Ehkä olen jopa ollut oikein pitkään henkisesti sellainen :D Nyt olen ikäni puolesta sitä oikeastikin. Tästä on kiva katsella taaksepäin ja tähyillä eteenpäin. 

Tämä on monella tapaa kiva elämänvaihe. En ole liian nuori enkä liian vanha. Omassa tapauksessani lapset alkavat olla jo vähän isompia, eivätkä vaadi konkreettista läsnäoloani joka sekunti. Minun ei enää tarvitse ottaa heitä mukaan kaikkialle roskien viennistä kauppareissuun. Päivän aikataulu ei enää rakennu päiväunien ja ulkoilujen ympärille.

Toisaalta tämä on myös haikeaa - minua ei tarvita enää samalla tavalla kuin ennen. Lapsilla on jo oma elämänsä erillään minusta, vaikka he toki ovat vielä oikein lähellä. Tehtäväni on olla tarvittaessa lähellä...ja toki vastata huushollin pidosta

Miinusta keski-iässä on, että kroppani ei enää toimi kuten nuorena. Tämän koen erityisen ärsyttävänä siksi, että en kaipaisi "normaalia" rapistumista perussairauksieni päälle. Sitä kuitenkin tapahtuu, halusin tai en.

Tarvitsen näemmä säännöllisen päivärytmin ja tarpeeksi unta. Jos tämä rikkoutuu, se on katastrofin paikka. Lapset luulevat, että meidän aikainen nukkumaanmeno on lähinnä heidän kiusaamistaan :D He eivät hahmota, ettemme toimi ilman riittävän pitkää yöunta.

Vaikka keho ei toimi kunnolla, töissäkäyntiä on silti jaksettava. Ikäluokkani tapauksessa eläköityminen tapahtuu hamassa tulevaisuudessa jos silloinkaan. Koska olen aloittanut työhommat niin myöhään, en ole tällä hetkellä tästä kovin huolestunut.

Lasten mielestä ajatteluni on jäänyt muinaisuuteen eli 1990-luvulle. Minusta tämä on useimmiten huvittavaa. Kun jokin elektroninen vempele ei toimi ja lapset saavat homman korjattua, olen kiitollinen mutta ärsyyntynyt, koska en osannut ratkaista asiaa itse.

Toisaalta minulla alkaa olla aika kattava näkemys, miten oleelliset asiat maailmassa toimivat. Uuden oppiminenkin onnistuu vielä, ja pystyn kehittymään. Tosin tällä hetkellä esim. ajatus opiskelusta jo valmiiksi täyden elämän päälle tuntuu oikein kaukaiselta.

Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen keski-ikäisyyteeni. Tällä hetkellä tuntuu, että aika moni asia on mahdollista. Toki työviikon keskellä ja lasten asioita hoitaessa olen usein aika epätoivoinen :D Tuntuu kuitenkin, että käynnissä on mukavia asioita ja moni asia on vasta aivan alussa.