Vaihtelu virkistää!
Rva on huomannut, että perheen rytmin muuttuessa oppii uusia asioita itsestään. Rva on kouluiästä asti ollut ns. aamupäiväaktiivinen, eli parhaimmillaan n. klo 9 - 12 aamulla. sen jälkeen työteho laskee (ennen kahdeksaa on ihan kamalaa joka tapauksessa).
Huonoimmillaan oma suosituskyky on n. klo 12 - 16, jonka jälkeen se alkaa hitaasti nousta. Hyviä tunteja riittää noin klo 20:een asti, jonka jälkeen työteho taas laskee.
Aktiiviset toimet luonnistuvat rva:lta toki huonompina ajankohtinakin, mutta mieluiten rva toimisi itselleen parhaina tunteina. Olisikohan siesta-kulttuuri rva:lle muuten hyvä? Kellonaikojen suhteen se tuntuisi toimivan!
Kun perheemme muutti maaseudulle ja puoliso jäi osa-aikaiselle vanhempainvapaalleen, keikahti rytmimme erilaiseksi kuin mihin olimme tottuneet. Nyt olemme koko perhe useana päivänä viikossa samaan aikaan kotona, Naakka on poissa päiväkodista ja meillä on suhteellisen uusi vauva talossa.
Aluksi sekä paikan- että perheemme rytmin muutos tuntui todella raskaalta. Naakalle piti keksiä tekemistä päiviksi, ja minä & puoliso "jouduimme" alkaa sietää toisiamme aamusta iltaan. Ympärillämme ei ollut tuttuja sosiaalisia kuvioita eikä toimintoja.
Ihan ensimmäiseksi havaitsin, että voin heittää nurkkaan 9 - 12 -ajatteluni. Koko perheemme alkaa olla toimintakunnossa aikaisintaan klo 12, jolloin Nappe alkaa jo nukkua päiväunia. Aamulla nukumme niin pitkään, ettei minua itse asiassa väsytä siitä eteenpäin niin pahasti.
Naakka ei todellakaan ulkoile kahta kertaa päivässä, ainakaan useimpina päivinä. Tänään hän kuitenkin juoksi talon ja pihasaunan väliä parin tunnin ajan, kun halusi olla mukana saunan lämmityksessä.
Aluksi olin huolissani juurikin Naakasta, nyt olen oppinut vähän rentoutumaan. 3-vuotias pärjää näköjään varsin hyvin vapaammassakin rytmissä. Hän voi leikkiä aamupäivän sisällä, katsoa ohjelmia ja kuunnella satuja, kun väsyttää ja ulkoilla luonnollisesti muiden toimiemme ohessa.
En tiedä, olisiko Naakan kotihoito kaupungissa samanlaista, mutta koska Niskaset elävät nyt muutenkin vähän poikkeuksellista aikaa, nauttikoon myös Naakka vapaammasta rytmistä, ja isovanhempiensa päivittäisestä seurasta.
Rva:lle rytmin muutos eli poikkeaminen mukavuusalueelta on tehnyt oikein hyvää. Jos päivä välillä tuntuu loppuvan kesken, toimia voi jatkaa ja uusia aloittaa heti seuraavana päivänä. Aika paljon tulee tehtyä, ja se mikä jää, ei ole niin tärkeää.
Huonoimmillaan oma suosituskyky on n. klo 12 - 16, jonka jälkeen se alkaa hitaasti nousta. Hyviä tunteja riittää noin klo 20:een asti, jonka jälkeen työteho taas laskee.
Aktiiviset toimet luonnistuvat rva:lta toki huonompina ajankohtinakin, mutta mieluiten rva toimisi itselleen parhaina tunteina. Olisikohan siesta-kulttuuri rva:lle muuten hyvä? Kellonaikojen suhteen se tuntuisi toimivan!
Kun perheemme muutti maaseudulle ja puoliso jäi osa-aikaiselle vanhempainvapaalleen, keikahti rytmimme erilaiseksi kuin mihin olimme tottuneet. Nyt olemme koko perhe useana päivänä viikossa samaan aikaan kotona, Naakka on poissa päiväkodista ja meillä on suhteellisen uusi vauva talossa.
Aluksi sekä paikan- että perheemme rytmin muutos tuntui todella raskaalta. Naakalle piti keksiä tekemistä päiviksi, ja minä & puoliso "jouduimme" alkaa sietää toisiamme aamusta iltaan. Ympärillämme ei ollut tuttuja sosiaalisia kuvioita eikä toimintoja.
Ihan ensimmäiseksi havaitsin, että voin heittää nurkkaan 9 - 12 -ajatteluni. Koko perheemme alkaa olla toimintakunnossa aikaisintaan klo 12, jolloin Nappe alkaa jo nukkua päiväunia. Aamulla nukumme niin pitkään, ettei minua itse asiassa väsytä siitä eteenpäin niin pahasti.
Naakka ei todellakaan ulkoile kahta kertaa päivässä, ainakaan useimpina päivinä. Tänään hän kuitenkin juoksi talon ja pihasaunan väliä parin tunnin ajan, kun halusi olla mukana saunan lämmityksessä.
Aluksi olin huolissani juurikin Naakasta, nyt olen oppinut vähän rentoutumaan. 3-vuotias pärjää näköjään varsin hyvin vapaammassakin rytmissä. Hän voi leikkiä aamupäivän sisällä, katsoa ohjelmia ja kuunnella satuja, kun väsyttää ja ulkoilla luonnollisesti muiden toimiemme ohessa.
En tiedä, olisiko Naakan kotihoito kaupungissa samanlaista, mutta koska Niskaset elävät nyt muutenkin vähän poikkeuksellista aikaa, nauttikoon myös Naakka vapaammasta rytmistä, ja isovanhempiensa päivittäisestä seurasta.
Rva:lle rytmin muutos eli poikkeaminen mukavuusalueelta on tehnyt oikein hyvää. Jos päivä välillä tuntuu loppuvan kesken, toimia voi jatkaa ja uusia aloittaa heti seuraavana päivänä. Aika paljon tulee tehtyä, ja se mikä jää, ei ole niin tärkeää.
Kommentit
Lähetä kommentti