Niskakipupäiviä
Niin, se niska on viime aikoina kiukutellut! Koska lähden lauantaina reissuun, varasin hieronnan huomiselle. Toivottavasti se auttaa taas jaksamaan, ettei mene matka pilalle niskavaivan takia.
Kipu on keskittynyt juurikin koko niskan alueelle kallonpohjasta alaspäin. Tukossa on, se on sanomattakin selvää. Huomaan olevani kiukkuisempi kuin tavallisesti, kuin olisi piikki lihassa ihan sananmukaisesti!
Pari päivää söin särkylääkkeitä, ja se tuntui tasaavan kipua hieman. Valitettavasti vaiva alkoi, kun olin toissa viikonloppuna kävelyllä tavallista enemmän. Niska otti nokkiinsa, kun tein yhtäkkiä lenkkejä enemmän kuin tavallisesti. Harmi...olisi ollut hauskaa lenkkeillä ilman jälkiseurauksia.
Minulla on niskan temppuillessa henkisesti epäonnistunut fiilis, vaikka tiedän, että se on typerää. Vaivani on vuosien aikana osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin sellainen vaiva, joka menee ohi, kun työstää asiaa reippaasti.
Tosiasia on kuitenkin, että tunnen itseni henkisesti paremmaksi ihmiseksi, kun kroppa on paremmassa kunnossa. Se lienee loogista, mutta on myös äärimmäisen kuluttavaa. Yritän työstää asiaa itseni kanssa, koska tiedän, ettei omia voimia kannata haaskata itsesyytöksiin.
On kuitenkin hankalaa eriyttää oma hyvinvointi kehostaan, kun ne kaksi asiaa liittyvät harvinaisen kiinteästi toisiinsa...koska on olemassa tuo pirunmoinen kipu!
En kuitenkaan olisi rva, ellen taas kokeilisi jotakin vähän vaihtelevaa! Olen kuluneella viikolla pyrkinyt parantamaan yläselän ryhtiäni. Aiemmin aloin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lantion asentoon. Tuntuu, että se on nyt hieman parantunut.
Nyt olen yrittänyt kävellä ja useimmiten myös istua ylväässä ryhdissä, ja tuntuu, että sekin olisi auttanut vähän. Josko rvan kroppa oikenisi pala palalta eikä ainakaan se asia olisi enää hyvinvointini tiellä.
PS. Tein eilen kiipeilytelineessä hieman jumppaa - sitten Touhi keskeytti eikä antanut enää jatkaa.
PPS. Ostin Prismareissulla elämäni ensimmäisen mattahuulipunan - en ole ehtinyt vielä kokeilla. Ehkäpä menen tänään, hmm, keikistelemään leikkipuiston kevätriehaan ;)
PPPS. Meillä on nyt multaa, jotta tomaatintaimet voidaan siirtää isompiin ruukkuihin. Jaksankohan tänäänkään, kun lapset nukkuvat...huh!
Kipu on keskittynyt juurikin koko niskan alueelle kallonpohjasta alaspäin. Tukossa on, se on sanomattakin selvää. Huomaan olevani kiukkuisempi kuin tavallisesti, kuin olisi piikki lihassa ihan sananmukaisesti!
Pari päivää söin särkylääkkeitä, ja se tuntui tasaavan kipua hieman. Valitettavasti vaiva alkoi, kun olin toissa viikonloppuna kävelyllä tavallista enemmän. Niska otti nokkiinsa, kun tein yhtäkkiä lenkkejä enemmän kuin tavallisesti. Harmi...olisi ollut hauskaa lenkkeillä ilman jälkiseurauksia.
Minulla on niskan temppuillessa henkisesti epäonnistunut fiilis, vaikka tiedän, että se on typerää. Vaivani on vuosien aikana osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin sellainen vaiva, joka menee ohi, kun työstää asiaa reippaasti.
Tosiasia on kuitenkin, että tunnen itseni henkisesti paremmaksi ihmiseksi, kun kroppa on paremmassa kunnossa. Se lienee loogista, mutta on myös äärimmäisen kuluttavaa. Yritän työstää asiaa itseni kanssa, koska tiedän, ettei omia voimia kannata haaskata itsesyytöksiin.
On kuitenkin hankalaa eriyttää oma hyvinvointi kehostaan, kun ne kaksi asiaa liittyvät harvinaisen kiinteästi toisiinsa...koska on olemassa tuo pirunmoinen kipu!
En kuitenkaan olisi rva, ellen taas kokeilisi jotakin vähän vaihtelevaa! Olen kuluneella viikolla pyrkinyt parantamaan yläselän ryhtiäni. Aiemmin aloin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lantion asentoon. Tuntuu, että se on nyt hieman parantunut.
Nyt olen yrittänyt kävellä ja useimmiten myös istua ylväässä ryhdissä, ja tuntuu, että sekin olisi auttanut vähän. Josko rvan kroppa oikenisi pala palalta eikä ainakaan se asia olisi enää hyvinvointini tiellä.
PS. Tein eilen kiipeilytelineessä hieman jumppaa - sitten Touhi keskeytti eikä antanut enää jatkaa.
PPS. Ostin Prismareissulla elämäni ensimmäisen mattahuulipunan - en ole ehtinyt vielä kokeilla. Ehkäpä menen tänään, hmm, keikistelemään leikkipuiston kevätriehaan ;)
PPPS. Meillä on nyt multaa, jotta tomaatintaimet voidaan siirtää isompiin ruukkuihin. Jaksankohan tänäänkään, kun lapset nukkuvat...huh!
Kommentit
Lähetä kommentti